Kysymys (kansan)taloudesta
Hyötyyko talous enemmän siitä, että kansalaiset sijoittavat yhtiöön ostamalla sen osakkeita tai rahasto-osuuksia, vai että väki kuluttaa ostamalla näiden yhtiöiden tuotteita?
Eli kumpaa pitäisi hallituksen suosia?
Kommentit (9)
Kansalaiset eivät sijoita yhtiöön ostamalla sen osakkeita muulloin kun osakeannin yhteydessä.
Suurin osa osakekaupasta tehdään osakkeenomistajien välillä, jolloin yritys ei saa tästä pennin jeesusta.
Vierailija kirjoitti:
Kansalaiset eivät sijoita yhtiöön ostamalla sen osakkeita muulloin kun osakeannin yhteydessä.
Suurin osa osakekaupasta tehdään osakkeenomistajien välillä, jolloin yritys ei saa tästä pennin jeesusta.
Eikä valtio mitään tuloja, paitsi silloin harvoin kun pääsee verottamaan osinkoja. Eli ap: nimenomaan kuluttamalla, se tukee sekä yritystä että valtiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansalaiset eivät sijoita yhtiöön ostamalla sen osakkeita muulloin kun osakeannin yhteydessä.
Suurin osa osakekaupasta tehdään osakkeenomistajien välillä, jolloin yritys ei saa tästä pennin jeesusta.
Eikä valtio mitään tuloja, paitsi silloin harvoin kun pääsee verottamaan osinkoja. Eli ap: nimenomaan kuluttamalla, se tukee sekä yritystä että valtiota.
Siinä tapauksessa, että yhtiö omistaa omia osakkeitaan ja yhtiöllä menee pörssissä hyvin ( osakkeilla on kysyntää ) yhtiö hyötyy. Myös työntekijöitä voidaan sitouttaa ja kannustaa antamalla osake-optioita eli voidaan vähentää palkkakuluja
Yhtiö ei siis hyödy mitenkään kurssinoususta? Siitä, että sen osakkeet ovat haluttuja. Ellei sitten lisää osakekantaa laskemalla uusia, ehkä äänivallaltaan huonompia osakkeita.
Miksi sitten hallitus suunnitteli osakesäästötilin avaamista jokaiselle syntyvälle lapselle?
Jos lapsilisät voisikin sijoittaa kulutuksen sijaan, tämähän tuottaisi hallaa kansantaloudelle.
(Ja useimmille perheille lapsilisät tulevat tarpeeseen, niistä ei jää sijoitettavaa. Omasta mielestäni lapsilisä saisi olla tulosidonnainen, rikkaille ei tuommoisia tarvi maksaa.)
Joku myy ne osakkeet, jotka joku toinen ostaa. Hän voi käyttää myynnistä saamansa rahat kulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Yhtiö ei siis hyödy mitenkään kurssinoususta? Siitä, että sen osakkeet ovat haluttuja. Ellei sitten lisää osakekantaa laskemalla uusia, ehkä äänivallaltaan huonompia osakkeita.
Yhtiöllä täytyy mennä ensin hyvin (tai osakemarkkinoiden pitää olettaa että menee hyvin), sitten vasta tulee kurssinousu.
Osakeannista seuraa jo olemassa olevien osakkeiden arvon laskeminen. Yhtiön arvo ei tietenkään muutu, oli se sitten jaettu kahteen tai miljardiin osakkeeseen. Toki osakeantia voi käyttää varainhankinnan keinona, mutta päätökselle pitää olla jokin muu peruste kuin kurssinousu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtiö ei siis hyödy mitenkään kurssinoususta? Siitä, että sen osakkeet ovat haluttuja. Ellei sitten lisää osakekantaa laskemalla uusia, ehkä äänivallaltaan huonompia osakkeita.
Yhtiöllä täytyy mennä ensin hyvin (tai osakemarkkinoiden pitää olettaa että menee hyvin), sitten vasta tulee kurssinousu.
Osakeannista seuraa jo olemassa olevien osakkeiden arvon laskeminen. Yhtiön arvo ei tietenkään muutu, oli se sitten jaettu kahteen tai miljardiin osakkeeseen. Toki osakeantia voi käyttää varainhankinnan keinona, mutta päätökselle pitää olla jokin muu peruste kuin kurssinousu.
Monesti osakkeiden yliarvostukselle ei ole pohjaa. Nykyään on nähty tähdenlentoja, jotka perustuivat markkinointiin ja hypettämiseen.
Osakkeita voi olla erilaisia, esim. kanta-, A- ja B-tason osakkeet. Kyllä anti tuo aina rahaa yhtiöön, eli se voi laajentua. Miksei firma käyttäisi kiinnostusta hyväkseen, saadakseen sijoituspääomaa.
Kuluttamalla.