Lapset sikailevat törkeästi koulun ruokalassa Helsingissä Keittäjä ei enää jaksa

Vierailija kirjoitti:

Mukavia monikulttuurisia ruokahetkiä.

Voitais lähteä minun puolestani Amerikan malliin koulun suhteen. Pieni lukukausimaksu ihan kaikille, verojen päälle. Ja kouluruokailu maksulliseksi. Jokohan loppuisi pelleily, kun on nälkä? Ja jos kuittaavat nälkänsä lähikaupan Snickers-patukalla, niin samapa tuo, omapa on häpeänsä. 

Kettujako minä näiden pellejen jälkikasvun koulunkäyntiä ja ilmaiset ruoat maksan. Ja tämä koskee ihan kaikkia, ei mitään oletettua ryhmää. 

Koulussa 1960-70-luvulla ruokalassa oli hiljaista. Käytöstavat olivat aivan toiset kuin nykyään. Eihän nykyään osata enää  käyttäytyä. Mennyt hölmöksi. 

Vanhemmat opettaneet kultamussukkansa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maahan muuttajakouluissa on toiset säännöt kuin kyläkouluissa. Millä menette opettamaan käytöstapoja muslimiperheeseen?

Aseilla.

Totta, Äärikuriin opetetut tottelevat vain äärikuria. Muu on heikkoutta, halveksittavaa. Hyvin yksinkertaista, mutta koulut ja muukin suomalainen tasapainoinen ja turvallinen yhteiskunta tuhoutuvat lopullisesti ennen kuin järki voittaa.

Vierailija kirjoitti:

Minun kouluaikana siunattiin ruoka ja kiitettiin lopuksi kädet ristissä.

Tähän kannattaisi palata. Uskonnottomilla voisi olla oma versio.

Vierailija kirjoitti:

Siis ala-asteelaisia?!

Me mentiin jonossa syömään, kaikkea piti ottaa ja edetä reippaasti, koko luokka opettajaa myöten samassa pöytäryhmässä. Kun oli syöty, ryhmä kerrallaan jonossa tyhjentäämään tarjotin, piti sanoa kiitos ja sit vasta sai lähteä vapaasti välitunnille. Kukaan ei heitellyt mitään.

Jatkampa sen verran vielä muisteluja, että jos jonkun vieressä istuminen meni pelleilyksi ruokailun aikana, laitettiin toinen opettajan viereen istumaan ja toinen toiseen päätyyn pöytää. Jo se opettajan viereen joutuminen riitti nolostuttamaan pelleilevän oppilaan niin, että ruoka syötiin nätisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdotan että  kun lapsi jää kiinni perseilystä ruokasalissa, porttikielto ruokalaan seuraavat 2 päivää. Seuraavasta perseilystä 3 päivää jne. Koska kraiveleihin ei saa käydä kiinni, niin porttikiellon voi laittaa. Tieto luonnollisesti Wilman kautta lapsen kotiin jotta vanhemmat voivat sitten laittaa mukaan eväät, jos katsovat että lapsi ne ansaitsee. Nälkä on paras mauste ja ehkä sitten jonkun mielestä se pa.... ruokakin voisi taas maistua. 

 

Mitä jos lapsi menee syömään vaikka on porttikielto?

 

Se haetaan sieltä pois. 

Pois hakemiseen ei ole oikeutta.

Vielä. Ei ääliölait ole kiveen hakattuja. Katso trumppia

Vierailija kirjoitti:

Varmaan taas joku ruokasota haaste ja mahdollinen kuvaaminen?

Kouluihin voisi hyvin tulla puhelimenkäyttökielto. Hyvin sitä ennenkin pärjättiin päivät ilman puhelinta ja htätapauksia varten opettajalla on puhelin ja yhteystiedot tallennettuna. Moni ongelma ratkeaisi tällä. 

Täällä espoossa keittäjätädeillä on muhkeat parrat ja karvaiset kädet.

Olen käynyt peruskouluni 2000-luvun alussa. Asiat mitkä pitivät minut ruodussa ja saivat käyttäytymään hyvin olivat empatia ja kunnioitus muita ihmisiä kohtaan. Koulun ruokalassa tieto siitä, että oma keittäjä oli valmistanut ruoan sai kunnioittamaan tilannetta ja kiittämään ruoasta. En olisi halunnut että tutulle keittäjälle tulee tunne, että hänen valmistamansa ruoka on pahaa. Eikö nykyään lapset opi mistään empatiaa muita ihmisiä kohtaan? Vai onko niin vaikeita ongelmia perheissä, että lapsen luontainen empatiakyky on rikki? 

Vierailija kirjoitti:

Koulussa 1960-70-luvulla ruokalassa oli hiljaista. Käytöstavat olivat aivan toiset kuin nykyään. Eihän nykyään osata enää  käyttäytyä. Mennyt hölmöksi. 

1960-1970-luvulla perseilystä tuki nurkassaseisontaa tai jälki-istuntoa. Ja kotona vielä yleensä selkäsauna kun vanhemmat saivat kuulla asiasta.

mikä siinä taas on niin vaikeaa? kävellään rauhallisesti paikalle, otetaan tanakka ote tukasta ja esitellään naamalle pöydän pintaa useasti ja voimakkaasti. kun palailee älli päähän, voidaan rauhallisesti kysyä, että vieläkö leikki jatkuu. myöskään ruokaa ei näille tarvitse enää tarjoilla, vaan syötetään keltaista lunta kerran tunnissa. toki ne lattialle joutuneethan nämä noukkivat suuhunsa ilman käsiä, ettei tohtori martens kalahda hampaaseen.

Tilannetta ei muuten auta yhtään se, että muistellaan miten me 70-luvulla on siunattu ateria ja sen jälkeen syöty hyvillä mielin munuaiskeittoa. Täytyy pureutua juurisyyhyn, miksi nykyajan lapset ei kunnioita mitään? No joo itse asiassa silloin 70-luvulla kristinusko oli asia, mikä yhdisti suomessa ihmisiä ja loi yhteiset standardit kunnioitukselle. Se sai ihmisen tuntemaan empatiaa lähimmäisiään kohtaan ja uskomaan hyvyyteen. Ja tämä ei sitten ole mikään kirkollinen tuputus kellekään. Tämä on objektiivista pohdintaa. Ihmisryhmä tarvitsee toimiakseen säännöt olettaisin. Ennen ne olivat tietynlaisia hyveitä. Mitä ne ovat nykypäivänä? 

"Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja ei ole saanut palautetta lasten häiriökäyttäytymisestä. Hän kertoo, että alakoululuokissa laaditaan pelisäännöt viihtyisälle kouluruokailulle."

Kas kun keittäjä laittaa juttua iltapäivälehteen, mutta perusopetusjohtajalla ei ole mitään havaintoa häiriökäyttäytymisestä. Miksiköhän? Voiko tosiaan kaupungin työntekijät olla niin (sensuroitu), että eivät älyä ilmoittaa ongelmista työnantajan edustajalle?

Täällä syvällä maaseudulla sivistys-/perusturva-/mikälie-kouluasioista vastaava johtaja lähtee itse paikan päälle katsomaan, mitä siellä on tekeillä. Menee syömään samaan ruokalaan oppilaitten kanssa.   Helsingin herroilla ja rouvilla lienee toisenlaiset työtavat.

Tätä lukiessa olen aivan tyytyväinen siitä, että ainoa vastaus Helsingin kaupungille pätevänä opettajana lähettämääni avoimeen hakemukseen oli "kiitos hakemuksestanne". Olisin varmaan joutunut vankilaan, kun olisin pitänyt lapsukaisille vanhanaikaista komentoa. Täällä maalla selvisin kehityskeskusteluilla vanhempien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

"Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja ei ole saanut palautetta lasten häiriökäyttäytymisestä. Hän kertoo, että alakoululuokissa laaditaan pelisäännöt viihtyisälle kouluruokailulle."

Kas kun keittäjä laittaa juttua iltapäivälehteen, mutta perusopetusjohtajalla ei ole mitään havaintoa häiriökäyttäytymisestä. Miksiköhän? Voiko tosiaan kaupungin työntekijät olla niin (sensuroitu), että eivät älyä ilmoittaa ongelmista työnantajan edustajalle?

Täällä syvällä maaseudulla sivistys-/perusturva-/mikälie-kouluasioista vastaava johtaja lähtee itse paikan päälle katsomaan, mitä siellä on tekeillä. Menee syömään samaan ruokalaan oppilaitten kanssa.   Helsingin herroilla ja rouvilla lienee toisenlaiset työtavat.

Pelisäännöt kieltävät ruokalassa riehumisen joten mitään ongelmaa ei ole. :D

Vierailija kirjoitti:

"Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja ei ole saanut palautetta lasten häiriökäyttäytymisestä. Hän kertoo, että alakoululuokissa laaditaan pelisäännöt viihtyisälle kouluruokailulle."

Kas kun keittäjä laittaa juttua iltapäivälehteen, mutta perusopetusjohtajalla ei ole mitään havaintoa häiriökäyttäytymisestä. Miksiköhän? Voiko tosiaan kaupungin työntekijät olla niin (sensuroitu), että eivät älyä ilmoittaa ongelmista työnantajan edustajalle?

Täällä syvällä maaseudulla sivistys-/perusturva-/mikälie-kouluasioista vastaava johtaja lähtee itse paikan päälle katsomaan, mitä siellä on tekeillä. Menee syömään samaan ruokalaan oppilaitten kanssa.   Helsingin herroilla ja rouvilla lienee toisenlaiset työtavat.

Myöntääkö nuo johtajat ja rehtorit ynnä muut mitään ongelmaa, ennen kuin joku on vainaja? Siihen asti kaikki on aina moitteetonta.

Näin käy kun lapsille syötetään sikojen ruokaa. 

Hölmölässä ihmetellään taas, miten tää tälleen meni  😞