Lue keskustelun säännöt.
Palstan epäsosiaalisille ihmisfoobikoille kysymys
31.01.2025 |
Millä kaikilla tavoin olette vältelleet ihmisten näkemistä? Itse olen muutellut kulkureittejäni etten vahingossakaan törmää tiettyihin ihmisiin,jäänyt piiloilemaan kaupassa hyllyväleihin ja koittanut kiemurrella pakoon jotten joutuisi tutun kanssa juttusille, toki perus rappuun kuikuilut ennen kotoa lähtöä ja metsässä olen lymynnyt pensaissa jos joku muu ulkoilija on ollut lähistöllä. Tiedän, olen sekopää mutta oisko vertaistukea? :D
Kommentit (41)
Mä pysyn aika paljon kotona. Työmatkat bussissa istun kuulokkeet korvilla ja kuuntelen musiikkia tai jotain podcastia. Samoin toimin kaupassa käydessä. Ärsyynnyn helposti muista ihmisistä, niin on pakko laittaa oma huomio muualle kuin ympäristöön. Olen myös ääniherkkä. En kestä yhtään esim. purkan mäyssytystä tai nenän niiskutusta, niin omat kuulokkeet korvilla on välttämättömyys. Työni puolesta ei onneksi tarvitse olla tekemisissä kuin omien työkavereiden kanssa. Ja onneksi lähimmät työkaverit ovat myös introverttejä, jotka haluavat työskennellä omassa rauhassa. Olen joskus ollut asiakaspalvelutyössä ja se oli todella kuluttavaa. Nostan hattua niille jotka tuota jaksavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hauska nähdä että muillakin on juuri noin, ettei se varsinaisesti pelota se kohtaaminen, mutta jotenkin vaan voimakkaasti EI TAHDO. Se tosiaan jotenkin vie energiaa ja pilaa hyvät fiilikset joskus jopa koko illaksi, jos joutuu small talkaamaan jonkun ihmisen kanssa.
Mulla se riippuu ihan ihmisestä. Joitakin ihmisiä en pakoile mutta joidenkin tapaamisesta ja lyhyestäkin juttuhetkestä jää negatiivinen olo moneksi päiväksi. Näitä välttelen viimeiseen asti mahdollisuuksien rajoissa. Jotkut ihmiset kohtaan ihan mielelläni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pysyn kotonani.
Kotona voi olla turvassa
Kotiin on moni kuollut.:(
Ihmisiä kannattaa vältellä, koska ei voi tietää millaiseen rikolliseen saattaa tuolla ulkona törmätä ihan tahtomattaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen nähnyt AP:n tapaisen henkilön. Olin talvella kävelemässä kaupasta kotiin ja oli pidempi tienpätkä, jossa toisella puolella autotie ja toisella metsikkö. Tämä vastaantulija selvästi panikoi kun ei ollut risteäviä reittejä päästä piiloon, mutta sopivasti oli aurauskasa ja pönki sen taakse piiloon umpihangessa. Kun olin mennyt ohi niin kuului kun tuli sieltä pois.
Hauska tapaus mutta itse en kehtaisi tehdä noin jos mut olisi jo nähty. :D ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuo samat kaikki. Koiralenkeistä tulee joskus pitkiä ihan siksi, että huomaan kaukaa puheliaan ihmisen olevan tulossa vastaan ja täytyy kiertää kaukaa :D
Mutta lähiaikoina olen tekemässä sen kaikkien radikaaleimman: ostin isän suvun perikunnalta heidän lapsuudenkodin, maapaikan syrjäiseltä paikalta. Teen 100% etätyötä joten mun ei tarvi asua lähellä työpaikkaani joka on Helsingissä. Muutan sinne sitten suon laitaan, pikkuisen tien päähän 1800-luvulla rakennettuun taloon. 8 km lähimmästä kaupasta, 25 km lähimpään kaupunkiin. Eipä tartte enää sitten kierrellä ihmisiä eikä käydä viemässä roskia taloyhtiön roskakatokseen klo 4 yöllä, ettei vaan tarvisi törmätä siellä keneenkään. Erakkoelämä alkaa todella pian.
Toivotan sulle mukavan leppoisia erakkopäiviä! :) Tuo kuulostaa niin rentouttavalta.
Yksi päivä muistelin korona-aikaa, kun sai hyvällä omatunnolla laittaa kieltäytymiset koronan piikkiin eikä tarvinnut selittää sen enempää. Monille tuo aika oli raastavaa, kun ei päässyt mihinkään. Mutta meikäläiselle se ei tuntunut missään. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet mun idolini!
Miksi ihmeessä? Olen ihan dorka. :D ap
Kuulostat hauskalta tyypiltä 💖
PS. MOOD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pysyn kotonani.
Tämä. Kaupassakaan ei tarvitse ylimääräisiä ravata, kun tilaa kotiinkuljetuksella.
Kotiinkuljetus on aivan taivaanlahja! Mitä vähemmän tarvitsee käydä ruokakaupassa ja puikkelehtia siellä ihmisten seassa, niin sen parempi. Ärsyttää tollot ihmiset. Tosin, kai muakin joku pitää tollona...
Odottelen että toiset poistuu tilasta, jotta voin kulkea rauhassa. Kuulostelen onko rapussa ketään. Töissä menen syömään paikkaan, jossa ei ole muita, silloin kun muut eivät ole syömässä. Suunnittelen työaikani niin, että vältän tietyt ihmiskontaktit. Tulen kyllä ihmisten kanssa toimeen ja ihan pidänkin heistä, mutta työ ihmisten kanssa tyhjentää sosiaalisen akun enkä jaksa mitään ylimääräistä. Jotkut tyypit taas on niin ahdistavia, että heitä välttelen mahdollisimman tarkasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köyn kaupassa 4 aikaan yöllä kun nuoriso on poistunut ja eläkeläiset ei vielä ole tulleet. Ainoa harmi on kun ip kassat on silloin kiinni. Päivällä menen ip kassalle.
En jaksa osallistua mihinkään vaan keksin jotain ja jos on pakko poistun tilaisuuksista välittömästi niiden päätyttyä. Istun aina mahdollisimman lähelle ovea. Jos tilaisuuksiin on vapaa kulku menen kauas ovesta. Katson onko töissä käytävällä valo siinä on kulkutunnistin ja pääsen paikalleni nopeasti huomaamatta kun se on pimeänä.
Käytän ip kirjastoa ja paketti-automaatti. Kyttään autossa reitit selviksi.
Juhlissa menen keittiölle auttamaan tai lasten kanssa pihalle.
Esitän vaan että en näkisi tai katson muualle. Otan portaan jos joku on menossa hissiin jne. En myöskään moikkaa tiettyjä naapureita. En pelkää ihmisiä, mutta suurimmasta osasta ihmisistä en vaan tykkää, enkä jaksa heidän kanssaan sosialisoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ITsekin välttelen tiettyjä ihmisiä. Harmi vaan että heitä ei voi 100 % aina vältellä. Jotenkin heidän näkemisensä pilaa sen hetkisen fiiliksen. Nyt esimerkiksi on tosi hankalaa kun opiskelen ja meitä on 80!! Ihan hirvitys meno. Onneksi saa opiskella monimuotona.
Vierailija kirjoitti:
Mä pysyn aika paljon kotona. Työmatkat bussissa istun kuulokkeet korvilla ja kuuntelen musiikkia tai jotain podcastia. Samoin toimin kaupassa käydessä. Ärsyynnyn helposti muista ihmisistä, niin on pakko laittaa oma huomio muualle kuin ympäristöön. Olen myös ääniherkkä. En kestä yhtään esim. purkan mäyssytystä tai nenän niiskutusta, niin omat kuulokkeet korvilla on välttämättömyys. Työni puolesta ei onneksi tarvitse olla tekemisissä kuin omien työkavereiden kanssa. Ja onneksi lähimmät työkaverit ovat myös introverttejä, jotka haluavat työskennellä omassa rauhassa. Olen joskus ollut asiakaspalvelutyössä ja se oli todella kuluttavaa. Nostan hattua niille jotka tuota jaksavat.
Minäkin ärsyynnyn helposti muista, en edes tiedä miksi. Mutta yleisesti ottaen en vaan pidä ihmisistä. Tottakai mulla on ne läheiset ja tärkeimmät ihmiset mutta niitäkin on vaan kourallinen. Ja ihanaa että suurimman osan ajasta voi tehä etänä töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep. Heti kun näen pakoilijat käännän suuntaa, ja annan heidän nauttia omasta seurastaan. Vastaan tulee muita mielenkiintoisempia ja sosiaalisempia.
Miksi puhut foobikoista, jos ei muka ole pelkoa? Väitän, että tuo mitä teette, on myös pelkoa, ei vain introverttiyttä. Olen itsekin sos. jännittäjä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhut foobikoista, jos ei muka ole pelkoa? Väitän, että tuo mitä teette, on myös pelkoa, ei vain introverttiyttä. Olen itsekin sos. jännittäjä.
Arvon kieltäminen kyseessä, kun ahdistaa tai pelottaa ja huomaa, ettei pärjää sosiaalisesti hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhut foobikoista, jos ei muka ole pelkoa? Väitän, että tuo mitä teette, on myös pelkoa, ei vain introverttiyttä. Olen itsekin sos. jännittäjä.
No mulla se tunne on vahva epämiellyttävyyden tunne. Oma ihmisvihani johtuu ehkä siitä että olin koko nuoruuteni rajusti kiusattu. Eipä siitä kovin maailmaa halailevaksi ihmiseksi muutu :/
Minulla on useita valeasuja. Vaihdan aina kulkureitin ja ajankohdan. Liikun mieluiten pimeällä varjoissa yöllä.
Elämä on ihanaa joo.
Tavallisesti foobikoilla on huono kokemus tai useitakin jotka synnyttävät ennakkoluuloja. Ei kykene välttämättä erottamaan tosiasioita ja epätosia toisistaan eli mikä on realismia. Ajatuksissaan ei ymmärrä luonteenpiirteistä, aistihavainnoissa on puutteita kuten ihmisen kasvojen ilmeissä ja eleissä. Ihminen piirtää liika yksioikoisia kuvia päässään eikä ota huomioon seikkoja jotka liittyvät tosiasioita ilmentäviin asianhaaroihin. Rakentaa oikoteitä ja epärationaalisia skeenarioita päässään. Ei käsitä mistä syystä joku käyttäytyy miten käyttäytyy vaan tulkitsee tilanteen väärin perustein. Ajatusvääristymät ohjailevat ihmistä ja tekee vääriä tulkintoja väärin perustein. Havainnot jäävät ennakkoluulojen alle piiloon ja asettavat defenssin eli suojamuurin. Ihminen näkee mitä haluaa nähdä.