Oletko katsonut Turhapuro elokuvia?

Kai ne omana aikanaan ihmisiä naurattivat. Ihmiset olivat silloin vielä vähemmän kehittyneitä eivätkä tienneet paremmasta.

Silkkaa potaskaa koko Speden tuotanto on muutenkin ollut aina.

Siksi ei valtion apurahoja saanutkaan moiseen ala-arvoiseen hölmöilyyn.

Pääosin melkoista kuraa. Joku helmi toki joukossa.

Osa parempia, osa huonompia. Pidin niistä lapsena 80-luvulla. Kummeli-huumoria en ole koskaan ymmärtänyt.

Mun mielestä kultakausi alkoi Uunon aviokriisistä 1981 ja loppui Poikamiesvuosiin maaseudulla. Viimeiset oli aika heikkoja.

Hyvää läppää ja ajankuvaa.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä kultakausi alkoi Uunon aviokriisistä 1981 ja loppui Poikamiesvuosiin maaseudulla. Viimeiset oli aika heikkoja.

Hyvää läppää ja ajankuvaa.

Laitettu kamera päälle ja melskattu juovuksissa se pari tuntia ja ta-daa - taas on uusi Uuno-elokuva valmiina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä kultakausi alkoi Uunon aviokriisistä 1981 ja loppui Poikamiesvuosiin maaseudulla. Viimeiset oli aika heikkoja.

Hyvää läppää ja ajankuvaa.

Laitettu kamera päälle ja melskattu juovuksissa se pari tuntia ja ta-daa - taas on uusi Uuno-elokuva valmiina.

Korkeakulttuuria tavalliselle köyhäkansalle!

Yhden olen aikanaan kokeeksi katsonut, ei antanut aihetta katsoa muita.

Paskaahan ne ovat mutta eipä tänäkään päivänä pystytä juuri parempaan.

Spede aina tunki omia keksintöjään todella tökerösti elokuviin. Ja missejä haalittiin mukaan aina, kun mahdollista. Kaipa Spede pääsi niitä sitten kourimaan puoliväkisin.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä kultakausi alkoi Uunon aviokriisistä 1981 ja loppui Poikamiesvuosiin maaseudulla. Viimeiset oli aika heikkoja.

Hyvää läppää ja ajankuvaa.

Professorista Rautakauppiaaseen olivat hyviä.

Ihan täyttää paskaa, imbesillien viihdettä

Tulihan niitä katsottua aikanaan kasarilla - ysärillä. Sen ajan maailmassa olivat hauskoja, enää eivät millään tasolla naurata. Tai krokeintaan se Uuno Turhapuro Armeijan leivissä, vaikka siinäkin on paljon elementtejä, jotka eivät nykymaailmaan istu.

Ihan kuraa ja tuo yksi kanava niitä näyttää jatkuvasti uudestaan.Onneksi ei tarvitse katsoa.

Speden suurin ansio oli varmaan se että hän toi -60-luvulla viihdeohjelmaa televisioon. Siellä oli muutama muukin mutta Spede-show oli sellaista sen ajan sisällöntuotantoa, tavaraa piisasi mitä TV suostui ottamaan vastaan.

En juuri perustanut Turhapuro-elokuvista. Sivistynyt ja korkeasti koulutettu isäni nauroi Turhapurolle makeasti ja kävi leffoissakin niitä katsomassa. Minä tunsin silloin jonkinlaista henkistä ylemmyyttä enkä huvittunut niistä. Nyt kun niitä katsoo noin niinkuin camp-henkisesti niin onhan niissä sitä ajankuvaa, ja 70- Helsinkiä. Silti, pultsarin näköinen ukko joka keplottelee päivästä toiseen pummimalla, säätämällä ja vippaamalla ei oikein jaksa huvittaa. Kauniitten naisten vokottelu ei tunnu uskottavalta ja perhe-elämä on vastenmielistä, appivanhemmat on vastenmielisiä. Loiri oli monella tavoin menetetty mahdollisuus joka teki sitä mistä sai parhaiten fyrkkaa, ei voi moittia. Mutta ei tarvitse ä tykätäm

Niin mainio taiteilija kun Loiri olikin, Uunon hahmossa oli itselleni jotain todella luotaantyöntävää. Kaaoksen ruumiillistuma. Jos on haluttu luoda hahmo johon ei kukaan pysty samaistumaan eikä tätä voi lokeroida mihinkään viiteryhmään on tässä onnistuttu todella hyvin.

Jännä että kommenteissa on mainittu samantien Kummelit jonain vertailukohtana. Uuno olikin aluksi sketsihahmo ja pieninä annoksina tämän energiaa olisikin paljon helpompi sulatella. Kummelihahmojen edesottamukset minuutin parin pätkissä rinnastaisin pikku sähköshokkeihin jotka säväyttävät sen pikku hetken juuri sopivasti että niitä haluaa kohta lisää, mutta Uunon seuraaminen on jatkuvaa sähköiskua jota ei pääse pakoon.

Niin tärkeä instanssi kuin Kummeli itselleni oli ja on toki vieläkin, suurin osa näiden hahmoista ei olisi millään sopinut elokuvan, saati elokuvasarjan keskipisteeksi. Jos joku pitäisi keksiä, niin vaikkapa Puukon veljekset voisivat olleet olla hahmoina ja taustoineen kokopitkään elokuvaan sopivia.