Olenko pikkumainen, liittyen työhaastatteluprosessiin ja kommunikaatioon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on nykyään ihan oikea ongelma, että ihmiset käyttävät työnhakua vähän kuin varatut Tinderiä testatakseen omaa markkina-arvoaan. Paikkaan tulee 30 hakemusta, jotka käydään huollisesti läpi, vedetään ensimmäinen haastattelukierros, sitten toinen ja käytetään vielä psykologin kallista konsultaatiota ja lopputuloksena on se, että pitkä ja kallis prosessi aloitetaan uudestaan, kun hakijat olivatkin vain vähän testailemassa.

En minäkään tuollaisille mitään kiitos-viestejä alkaisi laittamaan.

 

Aiemmin mainitusti kerroin heti ensimmäisessä haastattelussa etten ole tällä hetkellä varsinaisesti työnhaussa sillä olen vakinaisessa työpaikassa ja pidän työstäni. Korostin myös sitä, että olen tässä haastattelussa ulkoisesta mielenkiinnostani kyseistä firmaa ja tehtävää kohtaan, en johtuen m

Mikä on mielestäsi sitten sopiva syy vetäytyä prosessista jos sen edetessä huomaa että syystä tai toisesta homma ei olekaan sitä mitä ehkä alussa odotit? Puolin ja toisin prosessin edetessä voi kumpi tahansa osapuoli esim. huomata ettei esimiehen kanssa kemiat kohtaa tai että firman työaikaan liittyvät joustomahdollisuudet eivät oikein sovi yhteen perheen aikataulujen kanssa. Jokaista asiaa ei pysty selvittämään heti ensimmäisen haastattelun aikana, muutenhan puolin ja toisin työhaastatteluita olisi vain yksi. Logiikallasi itselleen epäsopiva työpaikka pitäisi ottaa sitten vaikka väkisin kun on jo liian pitkälle ehtinyt prosessissa menemään? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli et alunperinkään edes halunnut paikkaa ja silti lähdit prosessiin? Ei ihme, että vetivät herneen nenään.

Kerroin heti ensimmäisessa haastattelussa että olen vakityössä ja saanut ylennyksen varsin verrattain. Siitä johtuen en etsi töitä, mutta koska olen kiinnostunut firmasta ja roolista, suostuin haastatteluun. Lähdin sinne siis avoimin mielin, mutta haastatteluprosessin edetessä tuli ilmi että työssä on sellaisia teknisiä vaatimuksia ja osa-alueita joista minulla on rajoitetusti kokemusta. Uusi työ vaatisi siis sellaisia natsoja joita minulla ei tässä vaiheessa uraa ole joten en koe että pystyisin kyseistä työtä kovin menestyksekkäästi tekemään. Siitä johtuen ja rehellisesti koen että olen tällä hetkellä työpaikassa joka vastaa parhaiten taitojani ja tarjoaa vielä varsin paljon varaa kehittyä. Nykyinen roolini on myös enemmän strategia- ja johtamispainotteinen k

Haaskasit yrityksen edustajien aikaa saadaksesi kokonaisvaltaisen kokemuksen ja vahvistuksen siitä, että olet jo nyt oikeassa työpaikassa. Jossa olet jo vakityössä ja saanut juuri ylennuksen.

Taivas soitti ja kertoi, että se pidättelee tällä hetkellä miljardeja muita lumihiutaleita, jotta sinä saisit leijua yksin alas ja me kaikki katsomme ja ihailemme.

Vierailija kirjoitti:

Eli et alunperinkään edes halunnut paikkaa ja silti lähdit prosessiin? Ei ihme, että vetivät herneen nenään.

Näinhän monet firmatkin toimivat. Heillä on paikka näennäisesti avoinna, vaikkei siihen olekaan vielä budjettia tai on jo päätetty palkata sisäisestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet yrityksen silmissä ailahtelevainen mielensä muuttaja, joten et ole yritykselle enää kiinnostava. Siksi et saanut vastausta.

Ihan mielenkiintoinen kanta, hakijanako ei saisi kesken prosessin huomata ettei työtehtävä syystä tai toisesta kiinnosta tai sovellu itselleen?

Minusta yrityksen olisi pitänyt vastata 'Kiitos osallistumisesta prosessiimme. Emme oikeastaan aikoneet palkata ketään, vaan halusimme ihan uteliaisuudesta katsoa millaisia pellehermanneja siellä hakemuksia lähettelee. Mutta kiitos, nyt saimme vahvistuksen, että meillä on jo oikeastaan kaikki mitä tarvitsemme'.