Olen naimisissa, mutta tunnen vastenmielisyyttä vaimoani/miestäni kohtaan. Tunteeko joku muukin samoin?

Ap. Minäkin tein virheen,kun avioiduin miehen, josta en välitä, kanssa. Minusta oli vain tärkeää päästä naimisiin.

Kannattaa keskustella puolison kanssa asioista, jotka hiertävät. Varmaankin tunnet katkeruutta jostain tapahtuneesta? Parisuhde on aina vapaaehtoinen. Miksi elää ihmisen kanssa, jonka kanssa ei viihdy?

Olen kaikissa aiemmissa parisuhteissani alkanut parin vuoden jälkeen tuntea vastenmielisyyttä kumppaniani kohtaan. Kaikki suhteeni ovat myös päättyneet viimeistään kolmen vuoden kohdalla. Kuvittelin, että vika on minussa, että minusta ei vain ole parisuhteeseen. Olen vähän yli nelikymppinen. Nykyinen suhteeni on kestänyt nyt viisi vuotta enkä ole missään vaiheessa tuntenut mitään suurempia negatiivisia tuntemuksia kumppaniani kohtaan. Päinvastoin tunnen, että rakastan ja arvostan häntä koko ajan enemmän. Arkemme on hyvää, emmekä riitele juurikaan. Toki joskus olemme eri mieltä asioista, mutta pystymme keskustelemaan erimielisyyksistä rakentavasti niin, etteivät ne paisu riidoiksi. Luulen, että epäonnistuneissa suhteissani on lopulta ollut kuitenkin kyse väärän kumppanin valinnasta. Nykyään ihmettelenkin, miksi niin monessa yhteydessä puhutaan siitä, kuinka suhteen eteen pitää tehdä työtä. Oman kokemukseni mukaan kun kumppani on oikea, ei suhde edellytä mitään erityistä vaivannäköä. 

Vierailija kirjoitti:

Olen kaikissa aiemmissa parisuhteissani alkanut parin vuoden jälkeen tuntea vastenmielisyyttä kumppaniani kohtaan. Kaikki suhteeni ovat myös päättyneet viimeistään kolmen vuoden kohdalla. Kuvittelin, että vika on minussa, että minusta ei vain ole parisuhteeseen. Olen vähän yli nelikymppinen. Nykyinen suhteeni on kestänyt nyt viisi vuotta enkä ole missään vaiheessa tuntenut mitään suurempia negatiivisia tuntemuksia kumppaniani kohtaan. Päinvastoin tunnen, että rakastan ja arvostan häntä koko ajan enemmän. Arkemme on hyvää, emmekä riitele juurikaan. Toki joskus olemme eri mieltä asioista, mutta pystymme keskustelemaan erimielisyyksistä rakentavasti niin, etteivät ne paisu riidoiksi. Luulen, että epäonnistuneissa suhteissani on lopulta ollut kuitenkin kyse väärän kumppanin valinnasta. Nykyään ihmettelenkin, miksi niin monessa yhteydessä puhutaan siitä, kuinka suhteen eteen pitää tehdä työtä. Oman kokemukseni mukaan kun kumppani on oikea, ei suh

Olen samaa mieltä, että tuntuu omituiselta, kun sanotaan, että suhteen eteen täytyy tehdä kovasti työtä. Onnistunut parisuhde on ilman mitään työstämistä hyvä.