Onko kellään lähipiirissä ihmistä jotka kommentoivat muiden tekemisiä?

Ei. Minkäköhän takia en tuommoista halua lähipiiriini?

Mies, oppinut vanhemmiltaan jotka ovat samanlaisia.

Ihme olisi jos ei olisi.

Äitini on tuollainen kommentoija ja arvostelija, siksi en ole ollut tekemisissä hänen kanssaan.

Äitini. Joka kerta siellä käydessämme huomauttaa painosta, nilkkani on paksut, hiukset huonosti, liikaa meikkiä jne.

On valitettavasti. Kaikki mitä teen on omituista, liian huonoa tai muuten väärin. Olen siis iso pettymys. Asenteena on, että ei ole mitään, ellei kuole työnsä ääreen. Minä puolestani löysäilen tuollaisen asenteen edessä lisää ja teen asioita silkasta nautinnosta. 

Ei ole. Miehenkin kanssa keskustelemme lähinnä säästä. En edes  tiedä, missä hän on töissä, minusta sellainen puheenaihe on sopimaton.

Anoppi sanoi kerran, että "kiva kun tulitte käymään" ja me lähdimme samantien pois. Noin toksista ihmistä ei pidetä lähipiirissä, miten kukaan katsoo oikeudekseen kommentoida muiden tekemisiä!

Löytyy. Ajattelen, että jopas minun tylsä elämä jaksaa kiinnostaa jotain. Olen siis jonkun toisen elämän keskipiste! 

Valtaosa tuntemistani ihmisistä on ollut tuollaisia, lapsuuden perhe, useampi kaveri ja tuttava, muutama sukulainen...Ei ole ihme että viihdyn lähinnä miehen ja lasten kanssa vain. (he ei ole tuollaisia.)

Miehen suvusta löytyy. Kaikki on liian nopeaa tai hidasta. Viimeksi sain moitteet kun kävin autolla toisella paikkakunnalla miehen sukulaisten ollessa meillä. "Kylläpä nopeasti kävit, olitpa sä nopea". Tässä pitää tietää taustoina, että olen heidän mielestään huono kuski kun ajan nopeusrajoitusten mukaan. Se on liian kovaa ja ovat kuulemma yhdessä ihan kauhistelleet miten meille vielä käy, kun lapset kyydissäkin ajan motarilla kesällä 120. He itse kiertävät moottoritiet, kun ne on liian pelottavia.