Lue keskustelun säännöt.
Teini kieltäytyy koiralenkkivuorosta, miten toimin?
Perheen 15v kieltäytyy hoitamasta omaa koiran lenkkivuoroaan ja sanoo, ettei kiinnosta koko koira ja puolestaan myykää pois. Koira 7v ja alkuvuodet siis oli innoissaan koirasta ja sovittu vuorot jolloin jokainen käy lenkillä sen kanssa kerran päivässä.
Sanon, että se on elävä olento ja kotityö, vastuu on kannettava vaikkei huvittaisi. Kotitöitä ei hänelle ole liiaksi. Sanoo että ei kiinnosta koira, hoitakaa ketä kiinnostaa. Kun sanon että siinä tapauksessa en maksa muuta harrastusta karjuu etten voi uhkailla häntä: johon vastaan ettei ole uhkailua vaan rajat että jokainen tekee osansa ja mikäli laiskottaa sekin vähä ei liene energiaa muualle.
Mitä teen? Minulla (yh) eikä toisella nuoremmalla lapsella ole rahkeita hoitaa vielä hänenkin puolesta että hän voi senkin ajan maata puhelimella somessa. Argggh. Neuvoja?
Kommentit (796)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa etsiä koiralle uusi koti.
Ei koiran ulkoiluttaminen ja muu hoitaminen ole kotityö, se on elämistä sen koiran kanssa. Ihan samoin koiran kanssa leikkiminen, aktivointi ja seurustelu on sitä koiran kanssa eloa, mikä kuuluu pakettiin kun onnellisesta koirasta puhutaan. Kotityö on velvollisuus, mikä pitää hoitaa. Koiran kanssa touhuaminen ei saa olla velvollisuus, koska velvollisuutena se on usein jotain sellaista, mitä ei tee halusta ja vapaaehtoisesti. Silloin kärsivät kaikki osapuolet ja heikompi eli koira jää häviölle ja kärsii usein ihan konkreettisesti. Koiran kanssa touhuamisen pitää olla vapaaehtoista ja mukavaa, silloin se palkitsee kaikki osapuolet. Jos näin ei ole, koiran paikka on jossain muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin joskus teininä kiukuteltiin koiran ulkoiluttamisesta (vaatimus oli noin 10-15 min rauhallinen eli muutaman sadan metrin kävelytys), enkä antanut siitä kertaakaan periksi. Se oli yksi kotityö ja piste. Mistä ja miten nuori oppii hoitamaan velvollisuutensa jos ei kotona? Ei opiskellessa tai palkkatyössä pääse (yleensä) valikoimaan, että mitä hommia hoitaa ja mitä ei. Mitä nuorempana elämän ja yhteiskunnan pelisäännöt omaksuu, sen vähemmällä pääsee myöhemmässä elämässään.
Lapsityöorjuudestako sinä unelmoit?
Älä sinä ainakaan hanki lapsia, kun et selvästikään ymmärrä, miten lapsesta kasvatetaan yhteiskuntakelpoinen yksilö. Olen siis se, jolle vastasit. Meillä koira oli alunperin hankittu tälle kiukuttelevalle teinille (juuri ennen h
Koiraa tai muutakaan lemmikkiä ei hankita koskaan lapselle!! Aikuinen on aina vastuussa lemmikistä ja sen hoidosta.
Saako teini päättää milloin lenkitys tapahtuu vai pitääkö tulla aina esim. koulusta suoraan kotiin, kun pitää ulkoiluttaa koira, tai joutuuko viemään koiran ulos aina aamuisin? Jos on tietyt ajat, niin voisiko niitä vaihdella/ kierrättää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lenkitys voisi olla rentouttava tuokio aikuiselle, jos teini sillä välin siivoilee tai tekee ruoat aikuisen puolesta. Että teini ei tee yhtikäs mitään, se ei käy.
Vierailija kirjoitti:
Piikitys auttaa tilanteeseen.
Olishan se mainio opetus lapselle että jos jostain on vaivaa niin pois päiviltä vaan. Heitetään pois elävä olento kuin roska. Uskollinen sydän kuin koirakin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lasten vika, että sinä olet ottanut koiran. Muut kotityöt on pakko hoitaa ja niihin voi vaatia lapsia osallistumaan, mutta koiran olet itse riesaksesi ottanut, etkä voi sysätä siitä vastuuta lapsille.
Niin on moni muukin asia hankittu riesaksi ja kotityöksi. Koti, auto, vaatteita, ruoka ym ym. Ei lemmikki ole siinä sen ihmeempi. Ilmankos nuoret ei osaa nykyään mitään. Ei ole tehty mitään lapsena, ei nuorena, ei opiskeluaikana, siitä sitten ahdistuneena suoraan kyvyttömyyseläkkeelle mt-syistä. Jatkamaan vastuutonta loikoilua.
Ei todellakaan lemmikki ole samalla viivalla elämän perustarpeiden koti, vaatteet, ruoka, joskus jopa auto, kanssa. Lemmikki on ylellisyyttä, johon voidaan sitoutua vasta ku
Mutta kun se on ylellisyytenä hankittu, se hoidetaan ihmeemmin valittamatta ja hyvin. Eläin ei ole esine.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia kasvatetaan samalla tavalla kuin koiria. Pitää olla johdonmukainen. Jos sanoo jotain niin se on myös toteutettava. Riippumatta asiasta. Itse olen poistanut huoneen ovia, pistänyt kaikki tavarat jätesäkkeihin, lopettanut jonkun suositun asian ostamisen jne. He oppivat kyllä nopeasti että on tosissaan.
Samaa mieltä! Ongelma vaan on se, että vanhempi saattaa osata uhkailla, mutta ei kuitenkaan koskaan toteuta uhkaustaan. Siitä jälkikasvu oppii, että seurauksia ei oikeasti tule. Nuori kuulee vanhemman uhkaukset lähinnä turhana kitinänä.
Muistan omasta lapsuudestani jos tein jotain väärää, niin uhattiin viikon kotiarestilla. Kotiarestia ei ikinä tullut ja tiesin sen. Eli koin uhkailut lähinnä ärsyttävän huvittavana marmatuksena joilla ei ollut mitään merkitystä.
Itse muistan lapsuudestani lähinnä sen että on ihan sama mitä teki tuli aina huudot yms muuta "mukavaa" siihen päälle. Lopputulema oli se että en tehnyt juuri mitään ja opin pitämään kaiken sisälläni. Tämä siis siistä syystä että jos lopputulos on aina sama niin miksi olisin tehnyt jotain? Tämä on asia mitä myös testasin "järjestelmällisesti". Eli elin käytännössä perheessä jossa ei ollut mukava olla....
Nyt reilu 40 en ole pitännyt mitään yhteyttä vanhempiini tai sisariini johtuen tulehtuneistaa väleistä.... Ja se pakko mikä on ollut pitää sisaruksiini yhteyttä on ollut mm kuolinpesän hoito ja tässäkin tapauksessa tuli ilmi että ihan sama meno jatkuu kuin mitä lapsena.... Eli välit eivät ole kunnossa ja ollaan mahdollisimman itsekkäitä vaikka itse koittaa vain hoitaa asioita kuntoon.
Eli lopputulemana voin sanoa että lastasi vaivaa jokin josta hän ei pysty sinun kanssa puhumaan, pahimmillaa näillä asioilla voi olla loppuelämään kantavat seuraukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi voi, kun yh-äidin elämä on rankaa. Oli se kuitenkin hienoa voimaantuneena saada lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin teini, niin päästäisin koiran vapauteen. Jos ei perheen ainoa aikuinen kanna vastuuta edes lemmikistä, niin miten hän pystyy kantamaan vastuuta lapsistaan?
Koiria ei saa päästä vapaaksi. Ovat uhka muille eläimille ja ihmisille.
Niin teinitkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saako teini päättää milloin lenkitys tapahtuu vai pitääkö tulla aina esim. koulusta suoraan kotiin, kun pitää ulkoiluttaa koira, tai joutuuko viemään koiran ulos aina aamuisin? Jos on tietyt ajat, niin voisiko niitä vaihdella/ kierrättää?
No yleensä se iltapäivän ulkoilutus on koululaisen hommaa, koska aikuiset ovat silloin töissä.
Enemmän huolettaa miten se voi olla noin sydämetön, että "koira ei kiinnosta"? Onko hän miettinyt jos itse joutuisi pidätellä tuntikausia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityisesti nuo lötköpötköt vastuuttomat teinit. Tai onhan ne harjoitellut taisteluliikkeitä. Kuka ne on kasvattanut ja miten?
Narsisti ja/tai sosiopaatti. Jos on lelllitty ja lellitty niin voi myös tulla noita kuninkaallisen elkeitä. Onnea vaan matkaan, tuo on jo se ikä milloin on jo kiire (ellei jo myöhäistä) tehdä asialle mitään. Miten se kasvatus omasta mielestäsi meni?
Ani harvassa perheessä mennään pelkällä selviytymisen minimitasolla, mikä on tietysti hyvä asia. Sikäli koira ei ole ylellisyyttä yhtään enempää kuin muukaan hengissä pysymisen minimin ylittävä ja terveyttä ja hyvinvointia edistävä asia perheessä. Koira on kuitenkin elävä ja tunteva olento, jolloin sen suhteen pitää ottaa huomioon myös ilmapiiri. Sikäli olisi hyvä, että koiraa ulkoiluttaisi joku, joka pitää koirasta ja nauttii ajasta sen kanssa. Hapan teini voi vaikka pyykätä tai imuroida, koneet eivät kärsi nyrpeästä naamasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos sua ei enää huvita pestä hänen pyykkejään? Saa toki itse pestä jos haluaa. Teinin pahin pelko on tyyliin haista pahalle.
Tuo on paras, heittäydy sinä samanlaiseksi.
Kun teinisi huomaa, että hänellä ei ole puhtaita vaatteita ja tulee sinulle valittamaan, sanot, että sinua ei kiinnosta pyykin pesu..
Vanhemman pitää olla myös roolimalli teinille. Sitten se teinihän luulee, että on siis ok olla tekemättä, koska "ei kiinnosta".
Miksi otatte koiria? Elämä huomattavasti helpompaa ilman lemmikkiä.
Perustelit hienosti, miten koira on ylellisyyttä eli terveyttä edistävä, perustarpeiden jatkeeksi tuleva ja siten niiden ulkopuolinen asia.