Te, kenelät kuollut vanha vanhempi pois. Oletteko jännittäneet hautajaisia?
Mulla nyt perjantaina edessä ja hieman jännittää. Johtuu kans siitä, että paikalla sukulaisia joita ei oo pitkään aikaan nähnyt.
Kommentit (26)
Eipä siinä mitään jännittämistä ollut. Isäni leski järjesti pienet ja isäni muistoa kunnoittavat hautajaiset.
Lämmin osanotto aloittajalle. Suru on varmaan päällimmäinen tunne mutta jännitys on myös täysin luonnollista ja ymmärrettävää. Varmaan niitä sukulaisia jännittää myös. Onko aloittajan mahdollista saada mukaan joku luotettava ystävä tai muu tukihenkilö?
Kyllä jännitti, varsinkin se kirkko-osuus. Mutta nopeasti se menee. Ole vaan oma itsesi, ei tarvitse puhua kenenkään kanssa, jollet halua. Sureminen vie voimia ja sun ei tartte jaksaa mitään.
Monta yötä meni nukkumatta ennen hautajaisia. Sitten helpotti.
No ei kyllä jännittänyt. Toki toivoin että olisi ohi asap.
Jännitin, koska äitini eli niin vanhaksi, että suurin osa sukulaisista ja hänen ystävistään oli kuollut. Jännitin, tuleeko paikalle ketään, saanko väkeä kasaan. Olin äitini ainoa lapsi. Näin jälkeenpäin ajatellen, paikalla olivat kaikki, joiden siellä "kuului" ollakin. Ja kaikki meni hyvin.
Ei jännittänyt. Isää oli saattamassa lähipiiri ja ystäväpariskunta. Pieni ja kaunis tilaisuus.
Onko teillä aikuiset lapset pitäneet muostotilaisuudessa puheita kuolleesta vanhemmastaan?
Vierailija kirjoitti:
Jännitin, koska äitini eli niin vanhaksi, että suurin osa sukulaisista ja hänen ystävistään oli kuollut. Jännitin, tuleeko paikalle ketään, saanko väkeä kasaan. Olin äitini ainoa lapsi. Näin jälkeenpäin ajatellen, paikalla olivat kaikki, joiden siellä "kuului" ollakin. Ja kaikki meni hyvin.
Meillä oli sama, mutta otimme kantajat muualta ja päätimme siskon kanssa että ihan ok olla kahdestaankin. Muutama sitten ilmestyi ja kahvillekin. Niin se aika niittää tuttuavay ja sukulaiset - normaaliahan tuo on.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä aikuiset lapset pitäneet muostotilaisuudessa puheita kuolleesta vanhemmastaan?
Ei. Isällä oli myös toive, ettei edes virsiä ja että siunaus haudalla. Nopeaa ja sujuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä aikuiset lapset pitäneet muostotilaisuudessa puheita kuolleesta vanhemmastaan?
On pidetty puheita ja muisteltu, on ollut musiikkiesityksiä ja ystävien puheita, on ollut mukava ja vainajan elämää kunnioittava tunnelma.
En mitenkään keksi, miksi kukaan lähiomainen jännittää hautajaisia, jos mukana ei ole jo etukäteen tiedettyä räyhähenkeä, joka vasiten tulee pilaamaan tilaisuutta. Muutenhan se on viimeinen hyvästijättö, ei siinä ole sen enempää jännitettävää kuin hyvänyöntoivotuksessa joka ilta.
Isän hautajaiset järjesti äiti, joten niissä ei ollut mitään jännittämistä. Äidin hautajaiset järjestin enimmäkseen minä, mutta kyllähän sisarusten kanssa mietittiin ohjelmaa. En pitänyt mitään puhetta enkä esiintynyt, joten ei ollut jännittämistä. Sisaruksista vanhin toimi jonkinlaisena seremoniamestarina ja piti vierailijat kärryillä ohjelmasta. Musiikkiesityksistä huolehtivat sellaiset, jotka ovat tottuneita esiintyjiä.
Muistopuheita pitivät muut sukulaiset ja äidin entiset työtoverit.
Olin äidin kuollessa jo 40-vuotias. Kyllä tuohon ikään mennessä oli jo sen verran monet hautajaiset käytynä, että tiesi mitä niissä tapahtuu.
Pelkkä hautajaisiin osallistuminen on hieman eri asia kuin hautajaisten järjestäminen. Kirkollisessa siunaustilaisuudessa ensisijainen vetovastuu on seurakunnalla, ja siellä on kyllä tutut rituaalit ja liturgiat.
Vierailija kirjoitti:
Joo, onneksi sain Diapamia.
Rauhoittavia ei suositella hautajaisiin. Ne turruttavat surun. Hautajaisissa saa surra.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä aikuiset lapset pitäneet muostotilaisuudessa puheita kuolleesta vanhemmastaan?
On pidetty puheita ja muisteltu, on ollut musiikkiesityksiä ja ystävien puheita, on ollut mukava ja vainajan elämää kunnioittava tunnelma.
En mitenkään keksi, miksi kukaan lähiomainen jännittää hautajaisia, jos mukana ei ole jo etukäteen tiedettyä räyhähenkeä, joka vasiten tulee pilaamaan tilaisuutta. Muutenhan se on viimeinen hyvästijättö, ei siinä ole sen enempää jännitettävää kuin hyvänyöntoivotuksessa joka ilta.
Moni ei halua tuollaista puhetta pitää. Adressien luku riittäisi mainiosti.
Olen ollut vanhan ikisinkku tätini hautajaisissa, eikä puhetta ollut kellään niinpä pappi alkoi tenttaamaan muistoja tädistä. Omat muistot oli lähinnä sellaisia, että ei niitä kyllä hautajaisissa voinut tuoda esiin. Täti oli kova kurinpitäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä aikuiset lapset pitäneet muostotilaisuudessa puheita kuolleesta vanhemmastaan?
On pidetty puheita ja muisteltu, on ollut musiikkiesityksiä ja ystävien puheita, on ollut mukava ja vainajan elämää kunnioittava tunnelma.
En mitenkään keksi, miksi kukaan lähiomainen jännittää hautajaisia, jos mukana ei ole jo etukäteen tiedettyä räyhähenkeä, joka vasiten tulee pilaamaan tilaisuutta. Muutenhan se on viimeinen hyvästijättö, ei siinä ole sen enempää jännitettävää kuin hyvänyöntoivotuksessa joka ilta.
Moni ei halua tuollaista puhetta pitää. Adressien luku riittäisi mainiosti.
Olen ollut vanhan ikisinkku tätini hautajaisissa, eikä puhetta ollut kellään niinpä pappi alkoi tenttaamaan muistoja tädistä. Omat muistot oli lähinnä sel
Toisaalta moni haluaa kertoa hyviä ja mukavia asioita edesmenneestä. Jos kukaan ei halua jakaa muistojaan tai jos halutaan sellaiset rennot hautajaiset, joissa ideana on päästä äkkiä pois, niin ei ne puheet ole pakollisia. Pönötyshautajaisissa niille on sijaa ruuan ja kahvin välissä, monesti on naurettu vedet silmissä sellaisille asioille, jotka naurattivat aikoinaan samalla tavalla ja joita halutaan yhdessä jakaa. Muistotilaisuuteen osallistuvilla on iso merkitys sille, millainen tilaisuudesta muodostuu ja jos vainajan perhe tekee selväksi, että muilla kuin heillä ei ole oikeutta suruun, niin aika äkkiä se on adressien lukemista ja lähtöheipat.
Jännitin, miten itse kestän tilaisuutta. Hyvin meni.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä aikuiset lapset pitäneet muostotilaisuudessa puheita kuolleesta vanhemmastaan?
Minä vain avasin tilaisuuden kertomalla viimeisistä ajoista. Ei se ns puhe ollut. Sen jälkeen ehdotin, että jokainen halukas muistelee.
Jännittäneet? Eipä siinä tainnut olla sijaa sellaiselle tunteelle.