Lue keskustelun säännöt.
Oletko koskaan mennyt liian pitkälle minimalistina?
09.01.2025 |
Olen innostunut minimalismista ja hankkiutunut eroon lukemattomista tavaroista ja roinasta parin vuoden sisään...tämä on keventänyt tosi paljon mieltä ja niin monet kerrat on tuntunut ettei mitään ns. pois perattavaa enää ole ja sitten kuitenkin havahtunut siihen että on paljon vielä mistä voi luopua...hieman alitajuisesti ahdistaa, että onkohan olemassa joku piste, jonka jälkeen alkaa kaduttaa että on luopunut niin paljosta tavarasta?
Haaveilen aika äärimmilleen viedytä minimalistisesta elämäntyylistä, sillä olen alkanut kokemaan liiallisen tavaran kahlitsevana ja ahdistavana.
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neuroosi tuollainen täytyy olla
Päinvastoin, se on tervettä. Jää pienempi taakka niille jotka joutuvat selvittämään sotkun. Meillä on ollut perheessä pari odottamatonta kuolemaa. Kukaan ei ollut varautunut siihen normaaliin tavaramäärään.
Toisen aarre on toisen roska.
Kai raja menee siinä jos elämästä tulee turhan hankalaa. Jos esim omistaa niin vähän käyttövaatteita, että joutuu pesemään niitä joka pv tms.
Vierailija kirjoitti:
Neuroosi tuollainen täytyy olla
Neuroosi on ennemmin pakonomainen tavaran hamstraus, mitä näkee lähes joka kodissa.
Juu, alkuinnostuksessa tuli laitettua vähän liikaakin tavaraa pois, ajatuksella että kun ei ole pitkään aikaan käyttänyt/tarvinnut voi antaa pois. Sitten huomasin että tarvitsee sittenkin ja jouduin ostamaan samat tavarat uudelleen. Opin että on hyvä harkita vähän kauemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole mennyt, vaikka olen karsinut esim. vaatteet ja astiat minimiin. Minulla on kaikkea mitä tarvitsen mutta ei mitään ylimääräistä eikä epämääräistä varastossa varmuuden vuoksi.
Nuorena tuli kokeiltua ja osaksi myöhemmin. Ja se meni liian pitkälle. Kun sitten kun tarvitsi jotain, ei ollut, ei ehkä ole vieläkään. Kestää korjata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus olen kuullut sanottavan, että jos omistat jonkun tavaran, jota et ole viimeiseen vuoteen käyttänyt - voi tavaran hävittää. Voinee pitää aivan hyvin paikkaansa. Itsekin tuli edellisen muuton yhteydessä jätettyä paljon turhaa romua pois. En ole jäänyt kaipaamaan.
No juu ja ei..ei pidä kovin hyvin paikkaansa talvikauden tai kesäkauden vaatteiden yms juttujen kanssa, koska on paljolti ilmoista kiinni mitä tarvii...esim jos on kylmä kesä ei tarvi uikkareita ollenkaan ja sitten taas joku toinen vuosi tarviikin :) Samoin kaikki ns. nikkarointikamppeet. Mutta monen muun kohdalla on kyllä totisinta totta ettei tarvi jos ei vuoteen ole tarvinut. Tosi harvassa on ne kerrat kun jotain arvokkaampaa on hillonnut vuosikymmeniä ja sitten tulee se päivä kun voi todeta että olipa hyvä että säästin kun tuli tarvetta XD
Vierailija kirjoitti:
Juu, alkuinnostuksessa tuli laitettua vähän liikaakin tavaraa pois, ajatuksella että kun ei ole pitkään aikaan käyttänyt/tarvinnut voi antaa pois. Sitten huomasin että tarvitsee sittenkin ja jouduin ostamaan samat tavarat uudelleen. Opin että on hyvä harkita vähän kauemmin.
Uuu! Tuleeko mieleen jotain sellaisia mistä luovuit ja jouduitkin ostamaan uudestaan?...jos muillakin tulee, niin saa kertoa. Olisi kiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuorena tuli kokeiltua ja osaksi myöhemmin. Ja se meni liian pitkälle. Kun sitten kun tarvitsi jotain, ei ollut, ei ehkä ole vieläkään. Kestää korjata.
Se hetki havahduttaa, kun joku putki alkaa vuotaa ja tajuat, ettei sulla ole yhtä ainoaa ämpäriä tai vatia...tai vanhaa t-paitaa, millä raskii pyyhkiä! Kaikki on jotain vtun laatua ja vain tarpeeseen. Kiroilun kera annat krääsän palautua sinne minne se kuuluu eli nurkkiin!
Miksi sinun tarvitsee heittää pois? Käytä niitä tavaroita mitä sinulla on jo olemassa. Älä hanki uusia. Se on todellista minimalismia.
Eikä se, että heittää kaiken pois ja sitten ostaa tilalle jotain minimalismiin sopivia tavaroita. Jos karsit tavaroitasi, niin tulet aika varmasti ostamaan niiden tilalle uusia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No muutin kolmiosta yksiöön ja hävitin käytännössä kaiken. Tulipa sileää kerrasta. Piti heti muutamia tärkeitä arjen asioita hankkia mutta eipä harmita yhtään, samalla luovuin koko elämästäni myös sisäisesti. Nyt uutta kohti. En osta kuin muutamia sisustuselementtejä mutta sisustan omalla taiteellani. Tämä sopii nyt hyvin, en tarvitse turhaa tavaraa asuntooni viemään vähäistä tilaa.
Vierailija kirjoitti:
En ole mennyt, vaikka olen karsinut esim. vaatteet ja astiat minimiin. Minulla on kaikkea mitä tarvitsen mutta ei mitään ylimääräistä eikä epämääräistä varastossa varmuuden vuoksi.
Sama homma, varastokin on tyhjä mutta lukolla varustettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun tarvitsee heittää pois? Käytä niitä tavaroita mitä sinulla on jo olemassa. Älä hanki uusia. Se on todellista minimalismia.
Eikä se, että heittää kaiken pois ja sitten ostaa tilalle jotain minimalismiin sopivia tavaroita. Jos karsit tavaroitasi, niin tulet aika varmasti ostamaan niiden tilalle uusia.
Itse heitin tarpeettomat pois ja olen käyttänyt vanhoja asioita loppuun ennen kuin luon uuden kokonaisuuden. Hyöty pois tietenkin vähävaraisena ihmisenä ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole mennyt, vaikka olen karsinut esim. vaatteet ja astiat minimiin. Minulla on kaikkea mitä tarvitsen mutta ei mitään ylimääräistä eikä epämääräistä varastossa varmuuden vuoksi.
Sama homma, varastokin on tyhjä mutta lukolla varustettu.
Vie turha tavara varastoon, jätä lukitsematta ja odota koska se on tyhjä.
Kierrättänyt kaksi vuotta ja nyt tehtävä on päättynyt. Olen jo 60-vuotias. Pidin kaiken mustä tykkään ja mitä käytän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, alkuinnostuksessa tuli laitettua vähän liikaakin tavaraa pois, ajatuksella että kun ei ole pitkään aikaan käyttänyt/tarvinnut voi antaa pois. Sitten huomasin että tarvitsee sittenkin ja jouduin ostamaan samat tavarat uudelleen. Opin että on hyvä harkita vähän kauemmin.
Uuu! Tuleeko mieleen jotain sellaisia mistä luovuit ja jouduitkin ostamaan uudestaan?...jos muillakin tulee, niin saa kertoa. Olisi kiva.
Leivontavälineitä (ajattelin että leivon niin harvoin, nykyään leivon koko ajan).
forssan kaupunki vei pitemmälle purki 5 vuokra taloa 170 asuntoa kun päättäjät halusivat omille läävilleen vuokralaisia, eli meidän rahoilla puretaan asuttavia taloja muiden hyödyn takia.
Minimalismi ei ole päässyt menemään suorittamisen puolelle. Osana onnistumista oli ensin pohtia minun ja puolisoni elämäntyyliä, haluammeko muuttaa sitä ja jos haluamme, mihin suuntaan. Totesimme että elintapamme ovat jo valmiiksi sellaisia jotka sopivat arvoihimme mutta voisimme yhä enemmän keskittyä ekologisuuteen, säästää vedessä ja sähkössä ja estää ruokahävikkiä ja toivottavasti säästää rahaa.
Tavaran vähentäminen ei ollut oleellista, koska sitä ei alun perinkään oltu hankittu vain sisustus tai trendit mielessä. Asunnon kaapeissa oli vielä tyhjää tilaa ja häkkivarasto oli enimmäkseen tyhjillään. Tämä tyhjä tila oli tärkeässä osassa, kun koronapandemia pakotti olemaan kotona ja koronarajoitusten jälkeen monien mukana mekin rupesimme miettimään uusiksi, voisiko kodin muuttaa vain meitä palvelevaksi ja kuinka paljon tulisi varautua vierailijoihin sekä kuinka suuri vaatevalikoima oli tarpeellinen.
Koronarajoitusten aikana varastoimme kodin kaappeihin ja kellarin häkkivarastoon tavaroita, joita olimme viimeiset vuodet käyttäneet harvoin mutta joita olisi tosi tylsä ostaa uudestaan kun tarve iskisi. Näitä oli mm. keittiön pienet sähkölaitteet, suurin osa astioista, leivontavälineet ja osa vaatteista.
Nyt muutama vuosi myöhemmin olemme myyneet varastoimamme sähkölaitteet ja poistamme asunnosta vaatteita kellariin aina sesongin mukaan, mutta leivontavälineet ovat olleet kovassa käytössä vaihdettuani työpaikkaa(vapaa-aikaa on enemmän) ja astioiden kohdalla teimme niin että kymmenen hengen astiastosta käytämme arjessa vain pientä osaa ja suurin osa odottaa juhlia varastoituna kellarissa. Tämä on toiminut erinomaisesti sillä asunnon kaikki laatikot, hyllyt ja kaapit ovat selkeässä järjestyksessä, vaatekaapissa on väljää ja runsas tiskien määrä tai käytettyjen vaatteiden kasat loistavat poissaolollaan.
Lukiessani ihmisten ajatuksia ja kokemuksia minimalistisesta elämäntavasta, yllätyn huomatessani sen liittyvän nimenomaan tavaran omistamiseen. Mielestäni ei ole ollenkaan vaarallista, jos esim. harrastusvälineet ja kirjat odottavat käyttöään kaapeissa. Enemmän minua kiinnostaa kuulla, miksi niitä ei käytetä. Oliko tällä henkilöllä toiveena aloittaa jotain uutta, olla uusi versio itsestään? Jos tavarat kotona alkavat stressaamaan ja henkilö tuijottaa lautapelihyllyään ja maalaustarvikkeitaan ahdistuneena siitä pitäisikö niistä luopua kun ei niitä tule juuri koskettua, neuvoisin tätä henkilöä miettimään, millaisissa tilanteissa hän näki itsensä käyttämässä näitä esineitä hankkiessaan ne. Tarkoitan sitä, että elämässä saattaa olla jotain muuta viemässä energiaa ja sitä luovaa flow- tilaa jota kaikki ajoittain kaipaavat. Liika tavara ei välttämättä ole ongelma, vaan sinun ajatuksesi palaa muihin asioihin jotka eivät palauta sinua työpäivästä tai muuten liian kiireisestä elämästä.
Joskus olen kuullut sanottavan, että jos omistat jonkun tavaran, jota et ole viimeiseen vuoteen käyttänyt - voi tavaran hävittää. Voinee pitää aivan hyvin paikkaansa. Itsekin tuli edellisen muuton yhteydessä jätettyä paljon turhaa romua pois. En ole jäänyt kaipaamaan.