Lue keskustelun säännöt.
Ongelmanratkaisukyky=matemaattinen lahjakkuus?
07.01.2025 |
Voiko henkilöllä olla ( edes ) keskitasoinen tai keskimääräistä jopa korkeampi ÄO, mikäli hän ei ole matemaattisesti vähintään keskitasoinen tai mielummin lahjakas? Koska älykkyys on yhtä kuin ongelmanratkaisukyky - niin ovatko siis kaikki älykkyydeltään vahvaa keskitasoa ja siitä ylöspäin olevat myös aina matemaattisesti lahjakkaita? Voisiko päätellä, että arkielämässä innovatiiviset ja neuvokkaat ihmiset ovat älykkyydeltään vähintään keskitasoa?
T. En ymmärrä, siksi kysyn
Kommentit (29)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nyt varsinaisesti matemaattisesti lahjakkaita mutta looginen päättelykyky on ehdottomasti plussaa. Rehellisyys ja itsevarmuus auttaa.
Älykkyydestä puhuessa tarkoitetaan matemaattis-loogista päättelykykyä.
Paraskaan laskutaito ei välttämättä indikoi kykyä päätellä loogisesti tapahtumaketjuja tai syitä ja seurauksia, eli ei ole välttämättä siirrettävissä matematiikan ulkopuolelle.
Autistinen savant voi laskea automaattisesti monimutkaisia laskuja, mutta hän ei kykene soveltamaan osaamistaan mihinkään muuhun. Hän voi olla älyllisesti kehitysvammainen.
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt varsinaisesti matemaattisesti lahjakkaita mutta looginen päättelykyky on ehdottomasti plussaa. Rehellisyys ja itsevarmuus auttaa.
Looginen päättelykyky ja mahdollisimman monipuolinen ymmärrys - tässä taas auttaa se oma rehellisyys ja suoruus sekä halu oppia asioita rehellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyydestä puhuessa tarkoitetaan matemaattis-loogista päättelykykyä.
Paraskaan laskutaito ei välttämättä indikoi kykyä päätellä loogisesti tapahtumaketjuja tai syitä ja seurauksia, eli ei ole välttämättä siirrettävissä matematiikan ulkopuolelle.
Autistinen savant voi laskea automaattisesti monimutkaisia laskuja, mutta hän ei kykene soveltamaan osaamistaan mihinkään muuhun. Hän voi olla älyllisesti kehitysvammainen.
Samoin huippuälykkäällä voi olla matematiikan kohdalla sokeita pisteitä. Ei kiinnosta. Eli looginen ajattelu on älykkyyden merkki, matemaattinen välttämättä ei. Vaikka samat lainalaisuudet pohjimmiltaan kummassakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkyydestä puhuessa tarkoitetaan matemaattis-loogista päättelykykyä.
Paraskaan laskutaito ei välttämättä indikoi kykyä päätellä loogisesti tapahtumaketjuja tai syitä ja seurauksia, eli ei ole välttämättä siirrettävissä matematiikan ulkopuolelle.
Autistinen savant voi laskea automaattisesti monimutkaisia laskuja, mutta hän ei kykene soveltamaan osaamistaan mihinkään muuhun. Hän voi olla älyllisesti kehitysvammainen.
Olet oikeassa, sen matemaattisen lahjakkuuden voi laskea lisäksi, kaikilla ei ole sellaista varsinaista matemaattista lahjakkuutta.
Työelämässä on tullut vastaan paljon ihmisiä, joilla on vahva intuitio ja tieto monimutkaisista ja monimuuttujaisista syy-seuraus suhteista ilman kovin hyvää matemaattista osaamista. Sen vuoksi olen alkanut ajattelemaan matemaattista älykkyyttä enemmän yksiulotteisena hahmottamisena ja tuo toinen... on lähempänä näitä AI malleja, joissa se matematiikka jää piiloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyydestä puhuessa tarkoitetaan matemaattis-loogista päättelykykyä.
Paraskaan laskutaito ei välttämättä indikoi kykyä päätellä loogisesti tapahtumaketjuja tai syitä ja seurauksia, eli ei ole välttämättä siirrettävissä matematiikan ulkopuolelle.
Autistinen savant voi laskea automaattisesti monimutkaisia laskuja, mutta hän ei kykene soveltamaan osaamistaan mihinkään muuhun. Hän voi olla älyllisesti kehitysvammainen.
Samoin huippuälykkäällä voi olla matematiikan kohdalla sokeita pisteitä. Ei kiinnosta. Eli looginen ajattelu on älykkyyden merkki, matemaattinen välttämättä ei. Vaikka samat lainalaisuudet pohjimmiltaan kummassakin.
Se varsinainen matemaattinen lahjakkuus on kyllä harvemmilla, eivät kaikki ole kiinnostuneita siitä osuudesta niin vahvasti eivätkä elämässä tarvitse sellaisia taitoja. Hahmottamiskyky on tärkeää monipuolisen ymmärtämisen kannalta.
Älykkyys on sitä ettei joudu mihinkään ongelmiin, mitkä pitäisi ratkaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs oleellinen asia on myös kiinnostus matematiikkaa kohtaan. Jos esimerkiksi koulussa ei matematiikkaa koe kiinnostavana aineena, niin hyvää loogista päättelykykyäkin omaavalla voi olla vaikeuksia painaa mieleensä ja muistaa erinäisiä matemaattisia kaavoja ja symboleita joilla ainakaan ensinäkemältä vaikuttavat täysin satunnaisilta.
Liian vaikea kysymys meille vauva-asteelle jääneille. Kysy älykkäämmiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matemaatiikka pitkälti opitaan suorittamaan ja soveltamaan mekaanisesti. Hahmotuskyky osa on älyä vaativaa. Aniharvoin nykyään on neitseellisiä maaperiä edes tieteessä tarjolla, vaan olemassa olevia menetelmiä sovelletaan uusien ongelmien ratkaisemiseen.
Dyskalkulia on synnynnäinen kehityksen aikana ilmenevä matematiikan osaamisen ja oppimisen erityisvaikeus eli matemaattinen oppimisvaikeus tai laskemiskyvyn häiriö. Tätä laskutaitojen omaksumisen vaikeutta pidetään muista kognitiivisista häiriöistä erillisenä aivotoimintojen poikkeavuuteen pohjautuvana häiriönä.
Eli vastaus: Ongelmanratkaisukyky=matemaattinen lahjakkuus? EI OLE
Dyskalkulia ei vaikuta ÄO:hön
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa eniten ,yllätys yllätys ,asenne ja mielenlaatu.
Positiivisella asenteella ratkaisu aukeaa kuin itsestään, kuin taivaasta annettuna.
Siihen sisältyy rentous.
Ratkaisu putkahtaa mieleen silloin kun ei ajattele itse ongelmaa alkuunkaan.
Itse ongelman ajattelu pitää mielen kuin lukittuna siihen ongelmaan, eikä ratkaisua keksi.
Päikkärit on yksi hyvä keino saada itsensä rennoksi ja "viisaaksi" tai ihan johonkin muuhun tekemiseen uppoutuminen.
Ns nerotkin saivat älynvälähdyksensä aivan muulloin kuin ongelmaan keskittyessään.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on sitä ettei joudu mihinkään ongelmiin, mitkä pitäisi ratkaista.
Mahdotonta. Tämä rajoittaa kyllä elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on sitä ettei joudu mihinkään ongelmiin, mitkä pitäisi ratkaista.
Mahdotonta. Tämä rajoittaa kyllä elämää.
Jos kykenee ajattelemaan abstraktisti, pystyy ongelmia ennakoimaan kokematta sen rajoittavan elämää. Tämä vaatii älyä. Luotettava tieto auttaa myös eli ei tarvitse toistaa toisten jo tekemiä virheitä.
Tämä onkin mielenkiintoista. Lähipiirissäni on matemaatikko, peräti tohtori, jolle monet arkielämän asiat ovat kovin vaikeita - hän ei osaa esimerkiksi järkeillä, missä järjestyksessä asiat kannattaa tehdä tai mitä reittiä ajaa. Toisaalta hän ymmärtää sellaisia matemaattisia teorioita, joita vain pieni osa edes matemaatikoista ymmärtää.
Itse olen surkea matematiikassa, ja aivoni menevät solmuun heti, jos näen yhtälön. Mutta esimerkiksi sudokujen ratkaisemisessa olen aika hyvä, vaikka eikös niiden juuri pitäisi olla sitä loogista päättelyä? (Kertomani matemaatikko ei ole kovin hyvä sudokunratkaisija, mutta kuulemma osaisi ohjelmoida tietokoneen ratkaisemaan ne.)
Väittäisin, että matemaattinen lahjakkuus ei ainakaan aina kerro arkielämän neuvokkuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa eniten ,yllätys yllätys ,asenne ja mielenlaatu.
Positiivisella asenteella ratkaisu aukeaa kuin itsestään, kuin taivaasta annettuna.
Siihen sisältyy rentous.
Ratkaisu putkahtaa mieleen silloin kun ei ajattele itse ongelmaa alkuunkaan.
Itse ongelman ajattelu pitää mielen kuin lukittuna siihen ongelmaan, eikä ratkaisua keksi.
Päikkärit on yksi hyvä keino saada itsensä rennoksi ja "viisaaksi" tai ihan johonkin muuhun tekemiseen uppoutuminen.
Ns nerotkin saivat älynvälähdyksensä aivan muulloin kuin ongelmaan keskittyessään.
Tämä on totta. Kaikenlainen luovuus nousee tuollaisesta rentoudesta ja siitä, että antaa aivoille tilaa. Nykyaikana se puhelin on vähän kuin luovuuden vihollinen, jos siihen tartutaan aina tylsän hetken koittaessa.
No, huippumatemaatikoilla, ja matematiikalla tarkoitan tässä nimenomaan abstraktia matematiikkaa, on kyllä hyvin korkea älykkyysosamäärä. Esim. huippumatemaatikko Terence Taon älykkyysosamäärä on n. 230.
Älykkyystesti mittaa loogista päättelykykyä, ja abstrakti matematiikka on erittäin lähellä logiikkaa, ja muistuttaa sitä monin osin, vaikka tarkasti ottaen ei redusoidu puhtaaksi logiikaksi.
Jos ÄO määritellään kuviopäättelytestin tuloksena, niin kyllä voi. Minulla oli yläasteella luokkakaveri, jolla on vaikeuksia matematiikassa (neuvoin häntä siinä jatkuvasti), mutta joka silti sai yhden luokan kärkipään tuloksista opon pitämässä kuviopäättelytestissä. Kysymyksessä ei ollut Mensan virallinen testi, mutta hyvin saman tapainen.