Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko masennuksen paheneminen aiheuttaa unettomuutta? Kuinka vakava tilanne tässä nyt on?
31.12.2024 |
Olen viikkoja harkinnut itsaria ja nyt on suunnitelmat alkaneet toteutumaan. Läheisille kirjeet valmiina, suunnitelma tarkkaan pohdittu ja toimiva. Tänään piti hakea kaikki ne materiaalit toteutukseen vaikka siis itse päivä on vasta loppu viikolle suunniteltu valmiiksi.
En kuitenkaan ole nukkunut lainkaan vuorokauteen ja sitäkin aiemmin unet vähäisiä joten en jaksa tänään lähteä sinne kaupoille.
Mutta päässä on nyt välähdellyt jostain syystä pitäisikö soittaa itselleen apua vai mitä tässä pitäs tehdä. Olen todella vaarallisilla vesillä ja vaikka olin ihan varma niin aloin pohtimaan eli ehkä olenkin luuseri mutta silti en luota itseeni ettenkö suunnitelmani toteuttaisi. En vain tiedä jaksanko hakea sitä apuakaan ja ottavatko tosissaan.
On muutenkin jo tarpeeksi häpeällinen tilanne etten tiedä miten kestän jos nöyryyttävät.
Olin kahden vaiheilla soitanko kriisipuhelimeen, lagasin puhelin kädessä tunteja ja mietin soitanko ja kysyn neuvoa mutta en pysty edes sellaista asiaa päättämään ja tekemään.
Mutta nyt tänään yritän nukkua ja katson myöhemmin haenko apua vai mihin ihmeeseen tässä olen menossa.
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä etä olisi viisainta mennä lähimpään päivystykseen, ennenkuin katoaa kokonaan todellisuudentaju.
Niin tänään olen ensimmäistä kertaa motivoitunut hakemaan apua että nyt pitäisi varmaan asialle tehdä jotain mutta toisaalta olen nyt kyllä niin valtavan väsynyt (mutta en pysty nukkumaan) että en jaksa. Yritän nyt tänään nukkua ja katson sitten. Lääkäri jokatapauksessa soittaa minulle kahden päivän päästä, täytyy olla rehellinen sitten.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella vakavalta tuo tilanteesi kuulostaa. Kyllä unettomuus voi aiheuttaa vaikka mitä sekavuutta ja liittyy masennukseen. Hanki heti apua menemällä päivystykseen. Varmasti ottavat sinut todesta kun kerrot millaisia itsetuhosuunnitelmia ja valmisteluja sinulla on.
Ja muista että masennuksessa tai avunhakemisessa ei ole mitään hävettävää. Olet niin arvokas että ansaitset hoitoa. Ja nyt tarvitset sitä.
Soita tai mene heti päivystykseen. Kyllä he ottavat tosissaan, kun kerrot tuon mitä aloituksessakin. Avun hakemisessa ei ole mitään noloa. Toivon, että oikeasti haet apua, etkä toteuta suunnitelmaasi.
Toteuttamalla suunnitelmasi satutat vaan läheisiäsi, ja aiheutat heille ikuiset traumat. Itselläni läheinen oli juuri vähän aikaa sitten melko samassa tilanteessa kuin sinä, ja hän haki ja sai apua. Olin niin iloinen ja ylpeä hänestä, että hän haki apua. Nyt hän voi jo paljon paremmin. Toivottavasti siinäkin haet apua, ja voit pian paremmin.
Jos tuo ei ole vakava tila niin mikä sitten? Täytyykö ensin olla kuollut ennen kun voi hakea apua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään ei ole ikuista, ei myöskään nykyinen elämäntilanteesi tai olosi. Elämäsi päättyy kyllä joku päivä kuitenkin, mikset ottaisi riskiä ja katsoisi jos se sitä päivää odotellessa parantuisi?
Serotoniinista muodostuu melatoniinia, sinulla on seratoniinin puutetta jonka vuoksi et myöskään nuku.
No ei tuo kyllä millään muotoa tervettäkään ole. Suosittelisin ihan laitoshoitoa hetkeksi, jos sellaista sinulle tarjotaan niin ota vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimenomaan unettomuuden takia olen kerran syönyt masennuslääkkeitä. Kun jouduin parikymmentä vuotta sitten lopettamaan oman liikkeeni ja jäi helvetin isot velat niskaan, niin vaikka nyt periaatteessa olin ihan sinut asian kanssa, en saanut enää öisin nukuttua.
Mutta kaikista asioista selviää, Sitä on 10-20 vuoden päästä ihan erilainen elämäntilanne. Ei kannata itselleen mitään tehdä sen takia, että just nyt on vaikeaa.
Olen samoissa vesissä joten ymmärrystä löytyy. Olen oppinut havannoimaan ja ennakoimaan kaksisuuntaisen mh:n eri vaiheita. Masennukseen liittyy myös univaikeudet.
Yhden yön valvominen minulla jopa nostaa dopamiinitasoja masennusvaiheessa. Koska minulla on lääkitys ja psykoterapia sekä iän tuoma kokemus ja tuntemus itsestä, selviän "arjesta" sekä maanisen että masennusvaiheen yli.
Olen 47 vuotias mies. Ja haen oma-aloitteisesti heti sairaslomaa kun tunnistan oireet. Nytkin teen kevennettynä pari työkeikkaa viikossa.
Lepään kotona, otan lääkkeet, vietän hyvää aikaa lasteni kansaa, ulkoilen ja syön hyvin.
Enempää kuin 1 vuorokausi unettomuutta ei voi 'sallia' sitten otan olantsapamia.
Joka päivä mietin kuolemaa ja "täältä lähtemistä", mutta muutan ajatukseni heti niihin asioihin mitkä pitävät minut elossa. En nimittäin halua kuolla!
Haluan päivä kerrallaan elää lasteni kanssa.
Hae apua ja puhu lääkärille suoraan.
Minä sain myös KELALTA apua vuokriin ja lääkkeisiin!! Kun työkyky alentunut.
Nyt päivystykseen mars!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain nyt nukuttua mutta olo on todella raskas, koko keho painaa. Sain kerrottua eräälle ihmiselle todellisesta voinnistani. Odotan lääkärin soittoa parin päivän päähän. Toivoisin pääseväni hetkeksi hoitoon. En sellaisessa ole ennen ollut mutta epäilen kovasti pärjäämistä nyt yksin. Tarvitsen nyt ihan oikeasti apua tässä tilanteessa mutta sinnittelen pari päivää ja pyydän jos lääkäri mitenkään voisi auttaa minua hoitoon pääsyssä.
Kiitos teille.
-ap
Tuskin pääset hoitoon. Ei sinne noin vain ketään oteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuskin pääset hoitoon. Ei sinne noin vain ketään oteta.
Kyllä aloituksen perusteella kriteerit täyttyvät. Muuten sanoisin, että on heitteillejättö jos ei noin epätoivoista ihmistä auteta vakavassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo ei ole vakava tila niin mikä sitten? Täytyykö ensin olla kuollut ennen kun voi hakea apua?
Näitä on niin paljon nykyään. Kun pirin käyttäjän pää selviää, se muuttuu normaaliksi. Ei kannata reagoida joka itsemurhaan, mitä päähän tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haet apua! Olet sairastunut, et ihmisenä millään tavalla arvoasi menettänyt.
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa siltä etä olisi viisainta mennä lähimpään päivystykseen, ennenkuin katoaa kokonaan todellisuudentaju.