Missä iässä huomasit vanhempiesi jaksamisen heikentyneen?
Siis minkäikäisiä vanhempasi olivat? Rupesivatko he itse valittamaan arjen raskautta vai huomasitteko itse?
Kommentit (7)
Vähän seitsemän kympin jälkeen alkoi isästä näkymään. Nykyään näyttää ja kuulostaa vanhukselta kaikin puolin. Äidillä muutos vielä sen verran vähäistä ja ennen kaikkea hidasta ettei niin vielä huomaa, vaikka askel ehkä jo vähän painaa. On nuorekas myös ulkoisesti, ei uskoisi ikäisekseen vaan näyttää kuusikymppiseltä.
Isä on nyt 78 ja äiti 76.
Ei ole ikäsidonnainen, vaan enemmän vaikuttavat geenit, elintavat ja sairaudenhoito.
Joku 90v voi elää vielä hyvää ja liikunnallista elämää, kun taas joku 60v terv.tila on pysyvästi alentunut.
Tämä kysymys olikin jo toisessa ketjussa, mutta vastaan uudelleen. Äiti lopetti perheyrityksessä kokopäivätyön, kun oli 84v. Öiti ei koskaan halunnut opetella tietokoneen käyttöä ja en nyt muista, oliko se veroilmoitus vai mikä oli, jota ei enää voinut tehdä paperimuodossa vaan piti tehdä digitaalisesti, joten äiti päätti lopettaa työsskäynnin. Isä taas oli 89v, kun sairastui ja leikkauksen yhteydessä toisesta silmästä huononi näkö. Isä luopui silloin ihan itse autolla ajamisesta ja luonnollisesti sitten monet asiat mutkistui. Vastasin toisessa ketjussa muuten hieman väärin...eli isä siivosi vielä toissakesänä (ei siis viime kesänä) itse ja tosiaan täytti nyt tässä kuussa 95. Puolentoista vuoden ajan siellä on käynyt joka toinen viikko siivousfirma siivoamassa. En osaa sanoa, missä vaiheessa äiti esim lopetti ruuan laittamisen, pyykinpesun yms, koska isä sitten teki kaikki ne hommat. Eikä kertonut, että juuri hän tekee ne eikä äiti. Äidin muistisairauteen havahduin äidin ollessa 95v. Oli varmaan kestänyt jo jonkin aikaa, mutta isällä on ollut aina kyky peitellä ongelmia.
Kahdeksankympin jälkeen alkoi tulla kaikenlaista vaivaa molemmille. Siihen asti olivat todella aktiivisia.
About 80v. Siihen asti olivat ihan kunnossa ja toimintakykyisiä.
Ei se ole iästä kiinni. Molemmat saivat sairauksia ennen kuin ikä alkoi painaa jaksamisessa, joten sen jälkeen ei voi vertailla luonnolliseen ikääntymiseen.
Olin 40, kun huomasin.