Voiko uusperhe elämä

Kuvittelisin että voi jos on valmis elämään lasten ehdoilla.

Voi. Jos exien kanssa ollaan sovussa. 

Ei voi. Been there. Done that. Aina jotain. Jos ei exissä, niin sitten toisen suku aukoo päätään teidän uusperheestä, lapsista, kasvatustavasta, toisen puolen suvusta, omista existä, lasten tulevaisuudesta. Jos ei ne, niin sitten päiväkoti tenttailee enemmän kuin ydinperheen lapsia, tietenkin koska perheeseen kuuluu mahdollisesti enemmän lapsia. Jos joku toisen lapsista saa erityistä huomiota oman puolensa suvulta, vaikka mummoilta voi toinen miettiä miten pahalta omasta lapsesta tuntuu, kun ei saa sitä tätä ja tota tuolta mummolta, joka ei ole verisukua. 10 vuotta olin uusperheessä. Myöhemmin lapset voivat pelata jos ovat vain viikonloppulapsia, ja sitten voi esim. mies sääliä omaa tytärtään eikä osaa komentaa, kun säälii lasta ja kun se on niin harvoin kylässä. 

 

Voin kertoa, että kun monella on ihan tavallisessa arjessa hoitamista, niin älä lähde tohon, jos et ole korviasi myöten rakastunut. Itse löysin uusperhelaiffin jälkeen lapsettoman miehen, joka ei halua enää lapsia - ja sehän käy minulle oikein hyvin! 

Media tekee uusperhearjestakin loistokasta. Kaikki on loistokasta itsensä myymisestä lähtien. Uusperhearkea olen kokeillut, se riitti. Itseäni en aio myydä, vaikka media myy sitäkin kovin helppona elämänä. 

 

Jos joku asia voi olla raskasta, se todennäköisesti tulee olemaan sitä. Uusperhearki harvoin onnistuu ongelmitta ja ne mitä media julkaisee on pelkkää siloiteltua ja leikattua kaunisteltua tarinaa. 

Miten moni mies haluaa naisen, jolla on lapsia edellisestä suhteesta eikä itse halua lapsia ja niitä ei ole edes entuudestaan itellään? Aika paha löytää sellaista. 

Siksi kaikki ryntäävät epätoivoisena uusperhesuhteisiin, kun pelkäävät, ettei kukaan koskaan halua. Eron jälkeen olisi myös hyvä olla hetki yksin. Hyvin usein näkee, että perheelliset pomppaa samantien uuteen suhteeseen. Ei käsitellä eroa. Sitten onkin jo uusi perhe uusine ongelmineen.

Ei voi. Onnellista uusperhettä ei ole. Muistakaa se. 

Mun ex vaimo petti ja lähti sen uuden ukon mukaan. Ero oli riitaisa. Sovittiin kuitenkin lasten asiat lasten kannalta parhaalla tavalla ja siitä on pidetty kiinni, vaikka muuten ei sovussa ollakaan. Molemmilla on nyt uudet, exällä sama sieltä erosta lähtien, itse tapasin vuotta myöhemmin nykyisen puolisoni. Nykyiselläni ei ole omia lapsia, mutta hän on ottanut minun lapseni ns. "omikseen." Siten homma kyllä onnistuu aivan loistavasti, koska en uuden suhteen vuoksi voisi kuitenkaan lapsiani jättää. Isänä olo on etuoikeus, eikä se pääty eroon. 

Kun eroatte, niin muistakaa se, ettei vanhemmuus pääty eroon. Älkää tapelko lapsista, vaan sopikaa asiat. 

Ne ovat onnistuneita virityksiä ainoastaan perheen aikuisten mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Ne ovat onnistuneita virityksiä ainoastaan perheen aikuisten mielestä.

Tämä on valitettavasti totta. Lapset jää toissijaiseksi ja kulkevat edestakaisin vanhempiensa luona ja useimmiten toinen vanhempi jää etäiseksi. Nämä joka toinen viikonloppu viritelmät ovat kaikkein pahimpia lasten kannalta. 

Eilen joulupöydässämme oli 3 lastani perheineen, mieheni ja minun yhteinen kuopuksemme (aikuinen jo hänkin) ja päivä oli yhtä rento ja lupsakka kuin kuluneet 30 vuotta uusperheenäkin. 

Toki suuri osuus kaiken onnistumiseen on mieheni ansiota, aikanaan hän otti itselleen perheen, ei vain vaimoa jolla on lapsia. Olemme aina olleet tiivis paketti ja lapset mukana kaikessa. Siksi tämä onnistui:) Lauma varasi jo yhteisen lomaviikon luonamme heinäkuulle, innoissaan sitä suunnittelivat joulupöydässä

No meillä onnistui. Oli omat lapset, miehen lapset ja yhteiset. Rynnättiin suhteeseen ihan suinpäin. Voin sanoa, että vaikeita hetkiä oli ja moni olisikin varmasti luovuttanut, mutta sisulla, huumorilla ja rakkaudella vain rämmittiin eteenpäin. Nykyään asutaan enää vain kaksin. Paitsi eilen oli joulupöytä täynnä meidän kaikkia lapsia/puolisoita ja lapsenlapsia. 

Se voi onnistua jos se starttaa lasten ollessa tosi pieniä, tyyliin alle 4v. Niin että lapsi vielä alkaa tuntea uuden puolison jollain tavalla vara-isäksi tai vara-äidiksi. Sen lisäksi uuden puolisonkin täytyy olla ko rooliin itse halukas. Mutta sen jälkeen se meneekin sitten jo vaikeaksi ja vaikenee mitä vanhempia lapset ovat. He eivät omaksu uutta kumppania minään vara-isänä tai -äitinä, vaan jonain muuna. Se näkyy sitten auktoriteetin puutteena ja monena muuna vastaavana asiana. Mutta kuten sanoin, se vaatii myös uudelta kumppanilta sitten sen roolin ottamista muutenkin. Kovin moni ei siihen ole halukas jos on omia lapsia.

Mutta esimerkki: Minnalla on lapsi 3v ja hän perustaa uusioperheen lapsettoman Matin kanssa. Voi onnistua.

Minnalla on lapsi 9v ja hän perustaa uusioperheen Matin kanssa, jolla on 10v ja 13v lapset. Tuskin onnistuu.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi. Onnellista uusperhettä ei ole. Muistakaa se. 

Varmin tapa pilata mikä tahansa suhde on tehdä lapsia. Muistakaa se. 

Vierailija kirjoitti:

Miten moni mies haluaa naisen, jolla on lapsia edellisestä suhteesta eikä itse halua lapsia ja niitä ei ole edes entuudestaan itellään? Aika paha löytää sellaista. 

Varmaan niitä lapsettomia naisia on niin vähän 

Kyllähän nämä harvoin onnistuvat. Sitten kun otetaan huomioon, että keskimääräinen lapsiluku on Suomessa 2 lasta. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että uusioperheessä on sitten 4 lasta. Pelkästään se on jo ongelma. Harvalla on rahaa hankkia niin suurta asuntoa, että sinne on neljälle lapselle saatavissa esimerkiksi omat huoneet. Eli ns. ahtaisiin tiloihin änkeäminen jo itsessään luo aika härdellin. Joku sanoo että "vuoroviikot". Niinpä niin. Niin se teoriassa menee. Mutta silloinkin lasten pitää jakaa ne huoneet.

Meillä ydinperheessä molemmilla lapsilla oli oma huone. Se toimi. Mutta kun alat esiteinejä tai teinejä asuttamaan johonkin yhteiseen tai vuoroviikoin jaettavaan huoneeseen, niin tästä sitten tapellaan joka ikinen viikko. Kamat katoaa, joku on rikki. Välillä pitäisikin olosuhteiden pakosta olla molempien lasten sitten yhtä aikaa siinä huoneessa. Kumpi saa mennä sinne, kenen huone se "enemmän" on ja niin edelleen.

Ei voi, ne ovat lähes ihan aina helvettiä sen kaikille osapuolille. Älkää siis perustako uusperhettä.