Voisiko joku viisas sielu ystävällisesti selittää, miten asiaan tulee suhtautua jos rakastuu, mutta ei halua parisuhdetta?
En voisi kuvitellakaan mitään sutinoita kyseisen ihmisen kanssa, mutta lienen kuitenkin rakastunut. Ajattelen häntä koko ajan ja sydämessä tuntuu jatkuva kaipaus kun olemme erossa. En haaveile kosketuksesta enkä yhteisestä elämästä. Haluaisin vain nähdä hänet ja viettää aikaa hänen seurassaan. Olisi helppoa suhtautua, jos olisi seuraavat askeleet tiedossa eli tunteiden tunnustamisen kautta mahdollisuus seurusteluun jne., mutta kun niitä ei nyt ole. En tiedä miten päin olla ja mitä ajatella. Help.
Kommentit (11)
Onko tuo sitä platonista rakkautta
Eikö tuo ole ihan tavallista kaveruutta?
Oletteko olleet kauan läheisiä ystäviä? Siinä tapauksessa tuo platoninen rakkaus voi tulla kyseeseen. Jos ettei ole läheisiä ystäviä, se ei ole mahdollista.
No kertoo sille toiselle että noin on. Ellei se nyt sitten ole oma sisko tai veli.
Minulla on samankaltainen ongelma. Olen rakastunut, mutta aivoni eivät kykene enempään. Ehkä hän onkin minulle vain sielunkumppani.
En siis osas auttaa, mutta toivotan onnea!
Vierailija kirjoitti:
Oletteko olleet kauan läheisiä ystäviä? Siinä tapauksessa tuo platoninen rakkaus voi tulla kyseeseen. Jos ettei ole läheisiä ystäviä, se ei ole mahdollista.
Emme ole ystäviä, ainoastaan pari kertaa olemme tavanneet. Olen kuvitellut että tällainen rakastuminen on romanttista laadultaan mutta tällä kertaa ei ole. Joskus aiemmin olen säikähtänyt kun olen tuntenut vähän samalla tavalla samaa sukupuolta olevaa ystävääni kohtaan. En ole siis kuullutkaan että ystäviin näin rakastuttaisiin. Olisihan se hienoa tietenkin jos voisi platonisesti oikeasti rakastua ystäviin.
Ap
Ystäväni on kuin villasukka joka talvella lämmittää. Menen nukkumaan,a
Voi hyvänen aika miten kaipaan minun rakasta :'(
Ap
Tyypillinen suomalainen parisuhde siis. Oletuksella, että sinä olet nainen ja että se toinen osapuoli on mies joka haluaisi panna sua.