Lue keskustelun säännöt.
Miksi asiallinenkin henk.koht palaute ärsyttää ja jopa hävettää
16.12.2024 |
Itseä ainakin siis. Olen kai sitten huono vastaanottamaan moitteita tai negatiivista palautetta vaikka ne olisivatkin ns hyvässä hengessä ja asiallisesti annettuja. Otan sen siis tietenkin hyvin vastaan ja yritän esittää positiivista ja kiitollista palautteesta. Oikeasti minulla menee päivä (tai päiviä) piloille ja olen hyvinkin *ittuuntunut ja mietin että miksi hän sanoi minulle noin ja en ole ansainnut tuota jne.
Välillä jopa mietin sitä että tälläinen "asiallinen" palaute tuntuu pahemmalta kuin sellainen spontaani suora palaute. Esimerkiksi töissä jos kollega sanoo että "aargh älä ota sieltä päästä kun tästä ja sitten vasta tuosta", niin olen heti että ahaa joo totta teenkin niin, mutta sitten jos joku jälkeenpäin pitäisi asiallisen keskustelun kahden kesken että "ajattelin näin sopivan hetken tullen mainita että olen laittanut merkille että teet asian x näin ja näin, minusta olisi parempi että toimisit näin ja näin, koska sitten tätä ja tätä", niin olisin tuollaisesta palautteesta tosi ahdistunut, toisinkuin tuota toista tapaa ilmaista en jäisi mitenkään pohtimaan jälkikäteen.
Nyt siis sain eräästä asiasta (ei työ) viestiä ja minua pyydettiin jatkossa toimimaan asiassa x toisin jne, puolikas a4 tietokoneella kirjoitettuna. Ja en siis tiennyt toimineeni "väärin" tai ajattelemattomasti niin tuntuu jotenkin pahalta vaikka toisen huomio olikin ihan aiheellinen ja jos olisin tiennyt asian y niin en tietenkään olisi toiminut näin miten toimin. En tiedä mutta jotenkin ärsyttää.
Kommentit (11)
Joo kyllä, sama kokemus itselläni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos korjaavan liikkeen voi tehdä välittömästi ja tilanne on ohi, niin onhan se helpompaa kuin odotella että tulee tilaisuus korjata toimintamalliaan. Ja paineet ehtii kasvaa kun olettaa palautteen antajan odottavan sinun toimivan sitten joskus ohjeistuksen mukaisesti.
Ehkä se johtuu siitä että asiasta tehdään ikään kuin suurempi numero, kun tullaan jälkikäteen sanomaan.
Voit tietysti itse tehdä samoin. Aina kun joku työkaveri antaa palautetta, niin menet sitten parin päivän päästä sanomaan, että "Kuule, minä olen miettinyt tätä asiaa, kun sinä teit eilen näin, niin ehkä olisi kuitenkin parempi tehdä näin ja näin jne. Pirkonkin kanssa tätä mietittiin." Ja tietysti sama kirjallisena, ranskalaisilla viivoilla.
Nojoo tommosesta myöhemmin laitetusta sähköpostista tulee fiilis, että ärsyttänyt toista osapuolta ihan älyttömästi muttei oo saanut suutaan auki vaan jääny märehtimään 😆 voihan tuohon sanoa et ens kerralla toivoisit heti palautetta jos huomaa jonkun epäkohdan, että voit heti korjata virheen. Mut sit taas joskus se voi olla vain toisen henkilön mielipide, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan kunhan haluaa päteä.
On kuitenkin hienoa, että osaat ottaa palautteen vastaan ja toimia toisin, mut pidä kuitenkin myös oma pää tuossa. Nimittäin jos käy noin ärsyttämään, niin ehkä et kuitenkaan ole niin väärin toiminut.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se johtuu siitä että asiasta tehdään ikään kuin suurempi numero, kun tullaan jälkikäteen sanomaan.
Voit tietysti itse tehdä samoin. Aina kun joku työkaveri antaa palautetta, niin menet sitten parin päivän päästä sanomaan, että "Kuule, minä olen miettinyt tätä asiaa, kun sinä teit eilen näin, niin ehkä olisi kuitenkin parempi tehdä näin ja näin jne. Pirkonkin kanssa tätä mietittiin." Ja tietysti sama kirjallisena, ranskalaisilla viivoilla.
Nii sehän se on. Jotenkin jää aina ikävä kuva näistä "asiallisesti" sanojista ja ehkä hieman alan vältellä ja pelätä heitä? Miksiköhän siihen kannustetaan. Paljon parempi olisi aina sanoa suoraan lyhyesti ja ytimekkäästi silloin kun tilanne on ns päällä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä ohjeistuksessa on alunperin jotain vikaa, jos pitää tulla jälkikäteen kertomaan, että työntekijän olisi pitänyt tehdä eri lailla.
En tiedä.
Yleensä kai sen palautteen pyrkii antamaan heti kevyemmässä hengessä.
Mutta sitten ei tiedä sitäkään,jos se henkilö kokee sen vaikka työpaikkakiusaamiseksi. Itselläni ei tästä kokemusta,mutta katselin eilen tiktokkia ja siellä taas joku valitti miten mammat kiusaa töissä.
Itselleni oli suuri järkytys kun ihminen,jonka olen tuntenut vauvasta asti avautui 35 vuoden jälkee,että "olet aina tällainen ja tällainen ja pitää tehdä niin ja näin". Menin aika shokkiin. No tämä henkilö sanoi noin 5minuutin päästä,että älä mökötä. Ei ole iso asia.
Itselleni oli. En tiennyt yhtään,että olen toiminut käytännössä 35vuotta väärin hänen mielestään. olisiko ehkä voinut sanoa sen jossain vaiheessa aiemmin..? Meni päiviä sulatellessa ja mietin koko ajan käyttämistäni hänen seurassaan. Etten vaan tee väärin pitkän aikaa.
Kyllä sen palautteen saaminen (jos itselleni yllätys) vaatii vähän sulatteluaikaa. Jos taas tiedostan jonkun piirteen itsessäni niin pystyn vastaanottamaan asian tuosta noin vain.
Joku pikkujuttu parempi varmaan sanoa heti. Mutta nätisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu asiasta.
Mitä palaute koskee.etc.
Minun mielestä tuo ei ole asiallista palautteen antoa. Asiallista on antaa mahdollisimman nopeasti yksittäisestä asiasta suora palaute, eikä kerryttää listaa toisen virheistä, joista sitten etäisesti sähköpostiviestillä huomautetaan.
Alaiselle tai työkaverille voi esimerkiksi virheen sattuessa sanoa ihan näin "Älä tee tuolla tavalla. Minäkin tein aluksi virheen tuon asian kanssa. Tämä pitää tehdä näin".
Kaikenlaiset puolen sivun "Olen huomannut, että teet usein näin ja toivon että muutat käytöstäsi ja teet näin" ovat huonon työkulttuurin merkki ja esimerkiksi muissa ihmissuhteissa myös yhdenlainen epäterveen vuorovaikutuksen merkki.
Palaute ja parannusehdotukset annetaan aina mahdollisimman nopeasti ja lyhyesti. Sitten siirrytään muihin juttuihin. Kaikki tekevät töissä ja ihmissuhteissa virheitä. Niistä ei syyllistetä vaan käsitellään mahdollisimman neutraalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palautteen antaja ei välttämättä ole osannut antaa palautetta kovin hyvällä tavalla. Minua henkilökohtaisesti tympii, jos annetaan palautetta ns. hampurilaismallin mukaan. Ensini kehutaan työtä, sitten annetaan negatiivinen palaute, sitten sanotaan taas jotain hyvää.
Ja sitten jos siihen vielä sanotaan annoin palautteen hyvää hyvyyttäni tai sinua kehittääkseni. Ja siihen päälle vielä muokataan työnjälkeä, niin että oma kädenjälki häviää ja lopulta tää palautteen antaja vielä muokkaa vielä sitä kädenjälkeään lisää.
Eihän se kivaa ole