En ois halunnut syntyä ollenkaan kun pelkään päivittäin että mitä kuoleman jälkeen tapahtuu
Yritän tulla uskoon mut en vaan pysty täysin uskomaan Jumalaan. Pelottaa että joudun helvettiin tai että tapahtuu jotain muuta kamalaa. Miten pääsisi tästä jokapäiväisestä kuoleman pelosta eroon?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Mä en pelkää kuolemaa. Pelkään enemmän kärsimystä.
Veljeni kuoltua miten paljon kaikkea tuonpuoleista ja sitä, että mitä se kuolema on - ja mitä on elämä. Kun aloin kelailla meedioita ja muita, että onko touonpuoleista tai onko jotain, mitä en ymmärrä. Niin sitten minulle tuli sellainen vahva oli, että oli tai ei ollut muuta tämän elämän lisäksi, niin se ei ole minun asiani nyt. Nyt minun asiani on elää tätä elämää täällä maan päällä, näine eväineni, mitkä minulla nyt on.
Jos jotain muuta on, niin sitten se on, mutta ei nyt.
Minä olen täällä, tässä ja nyt- Tässä ihmisen käsitettävissä
olevassa elämässä. Tämän aika on nyt.
Ihan hyvä on kelata asioita, mutta jossain kohtaa kannattaa antaa olla. Niin minä ajattelen.
Elämän kriisit herättävät monia ajatuksia ja ajatteluprosesseja. Ei niitä tarvitse vältellä tai pelätä tai kierrellä. Ajattelee ja kokee ne läpi, ja antaa sitten olla tai menee eteenpäin.
Juuri näin. Olen kauan toivonut jotain viestiä kuolleilta läheisiltäni kun ikävä on ollut niin suuri ja ajatus siitä etten näe heitä enää ikinä liian kamala. Mutta kun sellaista ei ole kuulunut niin olen keskittynyt vaan elämään.
Mutta niin se menee, nyt on nyt, menneisyyteen ei voi vaikuttaa ja tulevaisuutta ei tiedä. Pitää siis keskittyä vain tähän hetkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan turhaa miettiä jotain kuolemanjälkeistä. Itse olen enemmän huolissani siitä itse kuolemisprosessista eli kestääkö kauan, onko kivuliasta jne. Huolet on ohi kun elämä päättyy. Minulle ajatus jostain ikuisuudesta kuoleman jälkeen on ihan painajainen mutta onneksi koko ajatus on absurdi. Ajattelen myös niin että helvetti on lähinnä maan päällä.
Sun pitää nyt vaan päästä tuosta aivopesusta eroon että on olemassa joku helvetti ja yliluonnollinen tyyppi jossain tuijottamassa ja tuomitsemassa. Kokeile vaikka, mitään kamalaa ei tapahdu siksi ettet usko sellaiseen.
Itse ootan kuolemaa, koska oletan sen armahtavan. Sitä pelkään, että joudunko kitumaan ennen sitä. Olen nähnyt niin paljon sänkyihon kahlittu ja sairaita, että sitä en haluaisi. Mutta miten sen pääsee valitsemaan, kun eutanasia ei sallita. Oma käsikö?
Toivon että eutanasia vielä sallitaan kaikkialla länsimaissa. Kun ei ole omasta tahdostaan täällä niin miksei saisi edes päättää siitä miten tämä päättyy? Kärsimykseen pakottaminen on epäinhimillistä.
Ei se meidän päätettävissä ole, jotka tänne joku törkimys on heikkouttaan pakottanut kuolemaan.
Uudessatestamentissa on että Jeesus tuli vapahtamaan kuolemanpelosta
Vierailija kirjoitti:
Uudessatestamentissa on että Jeesus tuli vapahtamaan kuolemanpelosta
Ai... No pikaisestipa piipahti eikä tainnut sitten onnistua.
Toivon että eutanasia vielä sallitaan kaikkialla länsimaissa. Kun ei ole omasta tahdostaan täällä niin miksei saisi edes päättää siitä miten tämä päättyy? Kärsimykseen pakottaminen on epäinhimillistä.
Eutanasian toivovista kärsimys on viimeisimpiä ,jotka olisivat syynä. Ensimmäisiä on avuttomuus,yksinäisys.
Vierailija kirjoitti:
Ap, sä olet jo helvetissä. Se on tämä maa ja tämä yhteiskunta, jossa me kaikki elämme. Sitten kun kuolemme, niin me vaan lakataan olemasta. Olemasta lakkaaminen on taivas, ja täällä eläminen on helvetti.
N.24
Onko ihan omakeksintö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudessatestamentissa on että Jeesus tuli vapahtamaan kuolemanpelosta
Ai... No pikaisestipa piipahti eikä tainnut sitten onnistua.
Tietysti onnistui.
Elämästä helvettiä tekee se, että ihmiset ei ymmärrä että kaikki on oikeastaan tässä hetkessä ja nyt.
Usko kolmiyhteiseen Jumalaan ja tee parannus synneistäsi niin pelastut kadotukselta!
Vierailija kirjoitti:
Usko kolmiyhteiseen Jumalaan ja tee parannus synneistäsi niin pelastut kadotukselta!
No kerro miten voin uskoa jos en vaan yksinkertaisesti pysty uskomaan. Kerro askel askeleelta että miten tullaan uskoon. Ap
Kuoleman jälkeen on myöhäistä uskoa.
Ja niin kuin ihmisille on määrätty, että heidän on kerran kuoltava ja sen jälkeen tulee tuomio, samoin on Kristus kerran uhrattu, jotta hän ottaisi pois monien synnit
Heprealaiskirje 9:27-28
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko kolmiyhteiseen Jumalaan ja tee parannus synneistäsi niin pelastut kadotukselta!
No kerro miten voin uskoa jos en vaan yksinkertaisesti pysty uskomaan. Kerro askel askeleelta että miten tullaan uskoon. Ap
Huomaatko, ap, ristiriidan omissa ajatuksissasi? Mulla oli ihan sama itsellä. Pelkäät sellaisen jumalan rangaistusta, mihin et usko.
Miksi? Jos kerran pelkäät, silloinhan uskot. Jos taas et usko, sinun ei myöskään tarvitse pelätä sitä kidutusta, jonka tuo jumala sinulle oletetusti määrää.
Ap, keskity elämään, älä kuolemaan. Kuolema on kaiken loppu. Ei sen jälkeen ole muuta elämää, kun haudallasi kasvavat kasvit. Miksi siis tuhlata sitä ainoaa elämää kuoleman ajattelemiseen. On varmaa, että kuolet, mutta et tiedä milloin on viimeinen vuotesi.
Jeesus vapauttaa kuoleman pelosta
Sellainen pelko kuuluu siihen alkuun kun tullaan uskoon, usko vahvistuu ajan myötä, tutustu johonkin seurakuntaan ja osallistu tapahtumiin ja lue Raamattua.
Entä jos keskittyisit vain olemaan niin hyvä ihminen kuin voit? Katse pois omasta navasta ja kohti maailmaa ympärillä.
En oikein usko, että ihmisestä jää mitään muuta, kuin se mistä hänet muistetaan. Joistakin jää hyviä muistoja (tai jotain muuta) elämään, toisten muistelu herättää vain pahaa oloa.
Moni uskovainen, joka luottaa jumalan loputtomaan anteeksiantoon ja omaan erityislaatuisuuteensa, on täyspaska muista piittaamaton ihminen. Ja kylvää vain pahaa oloa ympärilleen.
Eivät monet tuotantoeläimetkään. Ihminenkin saattaa lopulta olla tuotantoeläin maapallolla kuten lehmät navetassa. Tyhmyys suojelee.