Alan olla itsetuhoinen
Soittelen kokoajan kriisipuhelimeen, lähettänyt itsetuhoisia viestejä muutamaan paikkaan ja enkä vastaa enää tuttujen ihmisten tai sukulaisten soittoihin vaan jätän huomiotta kun en vaan jaksa. Joulumieltä luonnollisesti ei ole. Mieli heiluu niin siinä rajoilla jo että en tiedä olenko kauaa elossa.
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Kriisipuhelin ei auta noihin. Sun pitäisi miettiä miten levätä, rauhoittua. Ja jos joku asia tai asiat vaivaa, miten siitä voi irrottautua tarpeeksi. Ehkei se ole maailmanloppu vaan uuden alku. Kriisikeskus jossa ihminen tai terapeutti voi olla parempi. Jos on päihteitä, ehkä lekurin apu tai vähentäminen. Talvi ei nyt kaikille ole kivaa aikaa. Kylmyys nostaa helposti kaiken epätoivon pintaan ja sen mitä ei ole, mitä olisi toivonut. Ehkä turhan syyllisydenkin. Josko tulee parempia ajatuksia. Jotkut rukoilevat hetken pahimmalla hetkellä tai kuuntelevat aaltoja tubesta, se rauhoittaa vähän. Se mikä helpottaa.
Lepään joka päivä kun olen eläkkeellä vaikka alle 40v. En pysty rauhoittumaan edes nukkuessa vaan olen ahdistunut läpi yön. Vietän yksinäistä elämää yksin. Kriisikeskukset todella kaukana. Ei ole päihteitä. ap
Kriisipuhelin ei auta noihin. Sun pitäisi miettiä miten levätä, rauhoittua. Ja jos joku asia tai asiat vaivaa, miten siitä voi irrottautua tarpeeksi. Ehkei se ole maailmanloppu vaan uuden alku. Kriisikeskus jossa ihminen tai terapeutti voi olla parempi. Jos on päihteitä, ehkä lekurin apu tai vähentäminen. Talvi ei nyt kaikille ole kivaa aikaa. Kylmyys nostaa helposti kaiken epätoivon pintaan ja sen mitä ei ole, mitä olisi toivonut. Ehkä turhan syyllisydenkin. Josko tulee parempia ajatuksia. Jotkut rukoilevat hetken pahimmalla hetkellä tai kuuntelevat aaltoja tubesta, se rauhoittaa vähän. Se mikä helpottaa.