Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mikähän mun on kun en pysty poistumaan kotoa edes kauppaan?
09.12.2024 |
En vain jaksa lähteä. Eilen oli ihan hilkulla että menen mutta en sitten kuitenkaan jaksanut. En jaksa edes pukeutua. Haisenkin pahalle.
Olen poistunut kotoa viimeksi torstaina. Eihän siitä pitkä aika ole mutta kuitenkin...
Kommentit (38)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masennus on todettu mutta kyllä tämä päähän ottaa kun en mene edes kauppaan vaikka se varmaan tekisi hyvää. Mahdottoman raskaalta ajatus tuntuu. Hävettää hirveästi. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Masennus on todettu mutta kyllä tämä päähän ottaa kun en mene edes kauppaan vaikka se varmaan tekisi hyvää. Mahdottoman raskaalta ajatus tuntuu. Hävettää hirveästi. Ap
Sosiaalisten tilanteiden pelko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Masennus on todettu mutta kyllä tämä päähän ottaa kun en mene edes kauppaan vaikka se varmaan tekisi hyvää. Mahdottoman raskaalta ajatus tuntuu. Hävettää hirveästi. Ap
Älä. Minä en ole poistunut muutamaan viikkoon. Kerään voimia viedäkseni roskat.
Minulla ahdistuneisuus ja PTSD.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se että pitäisi pukea, harjata hiukset ja kävellä sinne kauppaan niin on aika työlästä. Enemmän sitten se että mitä ostan enkä osaa päättää ja kaikki vain ahdistaa. Sitten tulen kotiin ja tiedä mitä sitten pitäisi tehdä. Joka asia on vaikea päättää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennus on todettu mutta kyllä tämä päähän ottaa kun en mene edes kauppaan vaikka se varmaan tekisi hyvää. Mahdottoman raskaalta ajatus tuntuu. Hävettää hirveästi. Ap
Älä. Minä en ole poistunut muutamaan viikkoon. Kerään voimia viedäkseni roskat.
Minulla ahdistuneisuus ja PTSD.
Minäkään en ole vienyt roskia vaikka roskiksille on lyhyt matka. Tossa ne on ulko oven vieressä, monta kertaa miettinyt vieväni.
Minulla samaa ja vaikeat masennusjaksot.
Onneksi en ole ainoa (enkä niin olettanutkaan olevani uniikki tms kun taas joku tarttuu epäolennaiseen kuitenkin). Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kävi noin kun olin töissä. Väsymys ja muualla en käynyt pariin vuoteen kuin töissä ja kotona.
Sukulaisuus suhteet katkesi täysin omiin vanhempiinikin. Hyvä kun kaupassa jaksoi käydä hakemassa eväät ja syötävää, joskus ja usein en sitäkään vaan olin paastolla. Olin niin väsynyt.
Sitten kun työttömyys koitti, niin olin ihan paniikissa. En osanut poistua kotoani ja sain paniikkikohtauksia kaupassakin käynnistä ja eniten ahdisti työkkärin kanssa yhteistyö.
Lopulta sain lääkärille ajan ja minulle todettiin kova burnout, masennus, paniikkihäiriö, laitostumisen oireet kuten vangeilla vankilassa olon jälkeen. Olen yrittänyt korjata työelämän jälkeen sosiaalisia suhteita kuntoon sairaseläkkeellä, mutta aika pahasti työelämä murskasi minut paloiksi. Oma identiteetti on kadonnut.
Pahinta oli että työ oli ihan tavan roskatyötä, mutta persoonallisuuteni tuhottiin siellä täysin minun huomaamattani.
Olin liian tunnollinen ja kiltti sekä kohtelias. Olen lopun elämää yhteiskunnan elätti.
Pelkkä kaupassa käynti kerran viikossa on minulle seikkailun arvoinen suoritus ja olen ihan uupunut toimenpiteestä monta päivää :(
Vierailija kirjoitti:
Se että pitäisi pukea, harjata hiukset ja kävellä sinne kauppaan niin on aika työlästä. Enemmän sitten se että mitä ostan enkä osaa päättää ja kaikki vain ahdistaa. Sitten tulen kotiin ja tiedä mitä sitten pitäisi tehdä. Joka asia on vaikea päättää. Ap
Ei kukaan näe pipon alla miten hiuksesi ovat, ellei pipo irtoa yhtäkkiä. Kauppalappu jonka tekee aiemmin? Kotona tee joku muu lappu siitä mitä piti tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli sama enkä tehnyt oikein muuta kuin töihin, kotiin, nukkumaan ja sama alkoi uudestaan. Jonkuj vuoden päästä en aamulla enää pystynyt löhtemään edes töihin. Jäin vaan makaamaan moneksi päiväksi. Paha burnout, masennus, piiitkä sairasloma.
Tilaa ruoat kotiinkuljetuksella ovellesi, ystävä hyvä. Todella moni tekee nykyään näin, vaikka ei masennusta, ahdistusta, OCD, sos. tilant. pelkoa tms dg omaisikaan. Tämä trendihän alkoi jo 2020 Covidin yhteydessä. Itsekin olen tähän tapaan autottomana puolitoista vuotta sitten siirtynyt. Sitä ennen 3 vuoden ajan satunnaisesti tilailin tällä formaatilla..
Ostoskorin kokoamiseen netissä vakioruokakaupastani ei minulla mene kuin muutama minuutti >>> versus jalkaisin kauppaanmeno, loputon hyllyhaahuilu + sadan kilon ostosten rehaaminen selkä vääränä [välilevyn pullistumat ilmestymistään odottaen😅]..👋Ei kiitti.
Moinen kauppareissusirkus veisi minulta puoli päivää minun ostoslistallani.
Ruokahan kallistui + elintasoindeksi nousi todella paljon pian UA-sodan alk. jälkeen; suunnitelmallinen ruokatalous on meille soolotaloustyypille ehdottomasti fiksu ratkaisu.
Tsemppiä & voimahali maanantaihisi.
yt
n 40+
Vierailija kirjoitti:
Teillä mahtanee olla hieman liian viileää, se lamaannuttaa.
Juu. Joillakin se vaikuttaa. Lisäpatteri, jos ei muut toimi.
Vierailija kirjoitti:
Mulla kävi noin kun olin töissä. Väsymys ja muualla en käynyt pariin vuoteen kuin töissä ja kotona.
Sukulaisuus suhteet katkesi täysin omiin vanhempiinikin. Hyvä kun kaupassa jaksoi käydä hakemassa eväät ja syötävää, joskus ja usein en sitäkään vaan olin paastolla. Olin niin väsynyt.
Sitten kun työttömyys koitti, niin olin ihan paniikissa. En osanut poistua kotoani ja sain paniikkikohtauksia kaupassakin käynnistä ja eniten ahdisti työkkärin kanssa yhteistyö.
Lopulta sain lääkärille ajan ja minulle todettiin kova burnout, masennus, paniikkihäiriö, laitostumisen oireet kuten vangeilla vankilassa olon jälkeen. Olen yrittänyt korjata työelämän jälkeen sosiaalisia suhteita kuntoon sairaseläkkeellä, mutta aika pahasti työelämä murskasi minut paloiksi. Oma identiteetti on kadonnut.
Pahinta oli että työ oli ihan tavan roskatyötä, mutta persoonallisuuteni tuhottiin siellä täysin minun huomaamattani.
Demareilla oli hyvä ihanne. 8h työtä, 8 omaa aikaa ja 8h yöunta.
Tästä on menty pois ja nyt työpäivä matkoineen voi olla jopa 12h.
Ei ihme jos ihmiset sairastuu päästään ja kehostaan. Usein näistä hommista ei edes jää säästöön tilille rahaa.
Alue: Aihe vapaa
Masennusta? Tai sitten sun vaan ei ole pakko niin ei oikein motivoi. Pelkkä tämä pimeä aikakin saa monella aikaan tuota, että varsinkin jos ei ole ihan pakko, ei välttämättä viitsi poistua kotoa oikein mihinkään.