Onko "Kickstart my heart" kaikkien aikojen rock-kappale?

Laitetaanpas kuunteluun näin itsenäisyyspäivän aattona. On meinaan nautittu muutakin kuin kansalaisluottamusta. 

Biisin alkuhan on kopio Sweetin Hellraiser biisistä ja näin pojat halusivat kunnioittaa vanhoja idolleitaan....

Törkytehdas kirjassa Vince Neil sanoo että vain yhdestä asiasta bändi oli samaa mieltä: heidän musiikkinsa kuulostaa levyllä paskalta. Mötley aloitti lukiolaisten bile- bändinä ja aina tärkeintä se libesoitto siten että bassot jytkyy ja rummut kumisee, Nikki Sixx ja Tommy Lee näkyviä hahmoja bändissä, samoin Micki Mars joka yksin kykeni tuottamaan kitaroinnin kunhan ääntä vai oli tarpeeksi!

Vincen ja bändin mielestä ei Törkytehdas kirjaan mukaan vain levyille saatu tarpeeksi mekkalaa, äänivyöry välittyi parhaiten keikalla. Vahvistimet olivat alati alan isoimmat- kirjassa haastatellaan myös Vincent psykiatria joka kertoo melun vaikutuksista ihmisiin, muun muassa aiheutuvasta joukkopsykoosista. 

Kerran sain 90 luvulla käydä Mötleyn ulkoilmakeikalla Kanadassa. Isolla maastoautolla ajoimme mutta muistan kuin tuntui että auto alkoi hyppimään ja tärisemään kuin siinä olisi ollut käsijarru päällä maanjäristyksen aikana kun Mötikät aloitti Girls, Girls, Girls biisillä keikkansa läheiselle lavalla, maa tosiaan järisi ääniaaltojen paineesta!

Vierailija kirjoitti:

Kukkahattutädit saisivat varmaan paskahalvauksen jos joutuisivat lukemaan The Dirt - Törkytehtaan... :D

Kuka jaksaa lukea jonkun yhdysvaltalaisen narkkarin päiväkirjaa? Ja kuka vielä viitsii maksaa siitä? Lmao.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mötley on sitä pahinta hair metal kuonaa kasikyt luvulta mitä löytyy. Kopioivat Electric Spandexin tyyliä.

Mutta alkaahan tuota kuunnellessa jalka vipattaa.

Ja nuorta Vinceä katsellessa tädillä vipattaa pitkästä aikaa muutkin paikat kuin jalat. Täti on tosin itsekin rupsahtanut kuten Vince...

Sehän oli sellaista tytöille ja naisille suunnattua kevyt rokkia. Ei mikään hääppöinen bändi musiikiltaan.

On niillä parempiakin, kuten Girls Girls Girls ja Bad Boy Boogie. 

Omasta mielestäni kotimainen peer güntin backseat on paljon parempi.

Ääni Paranoidille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mötley on sitä pahinta hair metal kuonaa kasikyt luvulta mitä löytyy. Kopioivat Electric Spandexin tyyliä.

Mutta alkaahan tuota kuunnellessa jalka vipattaa.

Ja nuorta Vinceä katsellessa tädillä vipattaa pitkästä aikaa muutkin paikat kuin jalat. Täti on tosin itsekin rupsahtanut kuten Vince...

 

Sehän oli sellaista tytöille ja naisille suunnattua kevyt rokkia. Ei mikään hääppöinen bändi musiikiltaan.

Pahojen poikien versio Bon Jovista.

Mötley kaltaiset hair metal bändit tekivät rockista lopun. Siinä missä The Who ja Floyd koettelivat 70-luvulla rajoja rock-oopperoillaan, tekivät 80-luvulla Mötleyn kaltaiset bändit rockista tyhmää. Tästä seurasi masennus periodi, joka manifestoi itsensä 90-luvulla grungena. 00-luvulla jäljellä olivat vain nostalgia bändit ja muisto. R.I.P Rock is dead.

Paska biisi paskalta bändiltä.

Mötikkäukoilla se musiikki ei koskaan ollut tärkeintä, vaan suosio saavutettiin sekoilullla yleisen pahennuksen herättämisellä.

Ainakin on natiivit yhdysvaltalaiset laulamassa englanniksi, ettei tarvitse kuunnella mitään myötähäpeää kuulijassa aiheuttavaa enkkukorostusta. 

Vierailija kirjoitti:

Mötley kaltaiset hair metal bändit tekivät rockista lopun. Siinä missä The Who ja Floyd koettelivat 70-luvulla rajoja rock-oopperoillaan, tekivät 80-luvulla Mötleyn kaltaiset bändit rockista tyhmää. Tästä seurasi masennus periodi, joka manifestoi itsensä 90-luvulla grungena. 00-luvulla jäljellä olivat vain nostalgia bändit ja muisto. R.I.P Rock is dead.

Nykyäänkin tehdään erinomaista rockia. Se ei vain ole enää valtavirtaa.

Vierailija kirjoitti:

Kukkahattutädit saisivat varmaan paskahalvauksen jos joutuisivat lukemaan The Dirt - Törkytehtaan... :D

Meikäläisten aikalaiskertomushan se on. Me oltiin nuoria ja nättejä silloin. Kirjassa ei tullut mitään yllätyksiä vastaan. Mainetta piisas vähän liikaakin.

N52

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mötley kaltaiset hair metal bändit tekivät rockista lopun. Siinä missä The Who ja Floyd koettelivat 70-luvulla rajoja rock-oopperoillaan, tekivät 80-luvulla Mötleyn kaltaiset bändit rockista tyhmää. Tästä seurasi masennus periodi, joka manifestoi itsensä 90-luvulla grungena. 00-luvulla jäljellä olivat vain nostalgia bändit ja muisto. R.I.P Rock is dead.

Nykyäänkin tehdään erinomaista rockia. Se ei vain ole enää valtavirtaa.

Jep. Yksi tällainen youtube-algoritmin syliini pudottama löytö oli kreikkalaisen Villagers of Ioannina Cityn Age of Aquarius -levy vuodelta 2019. Toki joku varmaan kategorisoisi sen metalliksi, mutta itse luokittelin raskaaksi, progesta ja varsinkin stonerista ammentavaksi rockiksi kreikkalaisilla lisämausteilla. Todella kovaa kamaa kuitenkin, vaikka levy ehkä loppua kohden alkoi hieman liikaa toistaa itseään.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Mötiköillä on huomattavasti parempiakin biisejä. Oli kyllä hyvä bändi livenä, näin useamman kerran.

Ehhh. Minua taas nimenomaan pappojen keikkakunto ei ole vakuuttanut, ainakaan musikaaliselta anniltaan. En tosin ole nähnyt heitä nuoruuden loistossaan. Mutta Kaija Koossakin on enemmän rokkikukkoa kuin Vince Neilissä

Vierailija kirjoitti:

Kukkahattutädit saisivat varmaan paskahalvauksen jos joutuisivat lukemaan The Dirt - Törkytehtaan... :D

Minä luin, ja myötähäpeä oli jopa pahempaa kuin Kuosmas-Artun edesottamuksia seuratessa. Aika retardeja jätkiä, joista on varttunut noloja pappoja. 

Huono. Kappaleessa ei ole samalaista tyyliä kuin ensimmäisissä. On liian nopea. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mötley kaltaiset hair metal bändit tekivät rockista lopun. Siinä missä The Who ja Floyd koettelivat 70-luvulla rajoja rock-oopperoillaan, tekivät 80-luvulla Mötleyn kaltaiset bändit rockista tyhmää. Tästä seurasi masennus periodi, joka manifestoi itsensä 90-luvulla grungena. 00-luvulla jäljellä olivat vain nostalgia bändit ja muisto. R.I.P Rock is dead.

Nykyäänkin tehdään erinomaista rockia. Se ei vain ole enää valtavirtaa.

Jep. Yksi tällainen youtube-algoritmin syliini pudottama löytö oli kreikkalaisen Villagers of Ioannina Cityn Age of Aquarius -levy vuodelta 2019. Toki joku varmaan kategorisoisi sen metalliksi, mutta itse luokittelin raskaaksi, progesta ja varsinkin stonerista ammentavaksi rockiksi kreikkalaisilla lisämausteilla. Todella kovaa kamaa kuitenkin, vaikka levy ehkä loppua kohden alkoi hiema

"Kovaa kamaa"? Tuollainen progepaska on se mikä meinasi 60-luvulla ja 70-luvulla tappaa rock 'n' rollin hengen rockmusiikista pois. Vastalauseena tuli punk musiikki ja teddykulttuurin uudelleennousu. Suomessa rempseämpää rockia edusti tunnetusti Hurriganes. Onneksi sittemmin tuollainen progesonta on jäänyt lähinnä hipsterien marginaali-ilmiöksi.

Mötikal parempiiki biisei kyl ni en ny sanois et kaikkien aikojen.