Tajusin miksi en halua seurustella

Mäkin tajusin miksi en halua seurustella. Olen nyt ns.pohjalla ja tajuan, että yksikään nainen ei lähtisi siitä tilanteesta suhteeseen, vaan naiset haluavat miehen, joka pystyy hyödyttämään heitä maksimaalisesti. Naiset eivät ole empaattisia, eivätkä auttaisi miestä missään tilanteessa, vaan miehellä kun on vaikeaa, niin nainen vain lisää sitä tuskaa nalkuttamalla, vaatimalla ja painostamalla miestä "hoitamaan itsensä kuntoon". Olen siis huomannut, että miehenä pelkkä mahdollistajan rooli tarjolla, mutta minkäänlaista apua ja empatiaa ei ole tarjolla. Turha miinustella, koska te naiset tiedätte itsekin sen, että ette ottaisi miestä, josta ette voi hyötyä, ja jota joutuisitte tukemaan. Ei enää ikinä suhteeseen. M40

OK. Samoilla linjoilla olen. Pitää tutustua toiseen ja mihin sukuun itsensä nai. Tämä on varmasti vanhanaikaista nykyihmisten ajatusmaailmassa, mutta näin se vaan on. Lapset kytketään sitten molempien sukuihin. Mutta kaikki tämä on hajonnut vaikka näin tämän pitäisi olla. Minunkin perhe/suku oli niin hajonnut jo sotienaikaisessa sukupolvessa että tuntuu kuin ei olisi enää ollut mitään kunnon sukua mihin liittää yhtään ketään. Nyt kaikki ovat muka irrallisia - ja ypöyksinäisiä. Tässä tilanteessa nyt voisin olla kenen miehen kanssa tahansa... koska mitään lapsia ei enää ole tulossa - mutta silti en halua oikeastaan... vaan haluan tietää minkälaiseen porukkaan/sukuun tulen kuulumaan. 

 

Kuulostaa vähemmän terveeltä kiintymyssuhteelta. Mikään ei ole täysin varmaa ja eikä todellakaan ole välttämättä hyvä asia kääntää jokaista kiveä. Sen sijaan että keskityt mahdottoman etsimiseen, voisit miettiä miten itsetuntosi voisi parantua. 

Vierailija kirjoitti:

Mäkin tajusin miksi en halua seurustella. Olen nyt ns.pohjalla ja tajuan, että yksikään nainen ei lähtisi siitä tilanteesta suhteeseen, vaan naiset haluavat miehen, joka pystyy hyödyttämään heitä maksimaalisesti. Naiset eivät ole empaattisia, eivätkä auttaisi miestä missään tilanteessa, vaan miehellä kun on vaikeaa, niin nainen vain lisää sitä tuskaa nalkuttamalla, vaatimalla ja painostamalla miestä "hoitamaan itsensä kuntoon". Olen siis huomannut, että miehenä pelkkä mahdollistajan rooli tarjolla, mutta minkäänlaista apua ja empatiaa ei ole tarjolla. Turha miinustella, koska te naiset tiedätte itsekin sen, että ette ottaisi miestä, josta ette voi hyötyä, ja jota joutuisitte tukemaan. Ei enää ikinä suhteeseen. M40

Melkoinen kalteva pinta. Se, ettei halua alkaa seurustella sinun sanojesi mukaan pohjalla olevan miehen kanssa, ei tarkoita että yrittäisi vain hyötyä toisista ihmisistä. Minusta tervein parisuhde on sellainen, jossa kumpikin on suunnilleen samalla tasolla. Hyvä parisuhde voi harvoin alkaa niin, että toinen on pohjalla ja jatkuvan tuen tarpeessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mäkin tajusin miksi en halua seurustella. Olen nyt ns.pohjalla ja tajuan, että yksikään nainen ei lähtisi siitä tilanteesta suhteeseen, vaan naiset haluavat miehen, joka pystyy hyödyttämään heitä maksimaalisesti. Naiset eivät ole empaattisia, eivätkä auttaisi miestä missään tilanteessa, vaan miehellä kun on vaikeaa, niin nainen vain lisää sitä tuskaa nalkuttamalla, vaatimalla ja painostamalla miestä "hoitamaan itsensä kuntoon". Olen siis huomannut, että miehenä pelkkä mahdollistajan rooli tarjolla, mutta minkäänlaista apua ja empatiaa ei ole tarjolla. Turha miinustella, koska te naiset tiedätte itsekin sen, että ette ottaisi miestä, josta ette voi hyötyä, ja jota joutuisitte tukemaan. Ei enää ikinä suhteeseen. M40

Melkoinen kalteva pinta. Se, ettei halua alkaa seurustella sinun sanojesi mukaan pohjalla olevan miehen kanssa, ei tarkoita että yrittäisi vain hyötyä toisi

Kaikki parisuhteet alkaa siitä, että nainen on pohjalla. Sitten kun nainen on miehen kustannuksella voimaantunut, niin haluaa eron. Sinkkuna taas hajoaa, ja tarvii miehen. Loputon sykli. Älkää miehet ikinä alkako seurustelemaan suomalaisen naisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mäkin tajusin miksi en halua seurustella. Olen nyt ns.pohjalla ja tajuan, että yksikään nainen ei lähtisi siitä tilanteesta suhteeseen, vaan naiset haluavat miehen, joka pystyy hyödyttämään heitä maksimaalisesti. Naiset eivät ole empaattisia, eivätkä auttaisi miestä missään tilanteessa, vaan miehellä kun on vaikeaa, niin nainen vain lisää sitä tuskaa nalkuttamalla, vaatimalla ja painostamalla miestä "hoitamaan itsensä kuntoon". Olen siis huomannut, että miehenä pelkkä mahdollistajan rooli tarjolla, mutta minkäänlaista apua ja empatiaa ei ole tarjolla. Turha miinustella, koska te naiset tiedätte itsekin sen, että ette ottaisi miestä, josta ette voi hyötyä, ja jota joutuisitte tukemaan. Ei enää ikinä suhteeseen. M40

Unohdin että tähän aikaan palstalla pelkästään työttömiä incel-feministejä.

Vierailija kirjoitti:

Mäkin tajusin miksi en halua seurustella. Olen nyt ns.pohjalla ja tajuan, että yksikään nainen ei lähtisi siitä tilanteesta suhteeseen, vaan naiset haluavat miehen, joka pystyy hyödyttämään heitä maksimaalisesti. Naiset eivät ole empaattisia, eivätkä auttaisi miestä missään tilanteessa, vaan miehellä kun on vaikeaa, niin nainen vain lisää sitä tuskaa nalkuttamalla, vaatimalla ja painostamalla miestä "hoitamaan itsensä kuntoon". Olen siis huomannut, että miehenä pelkkä mahdollistajan rooli tarjolla, mutta minkäänlaista apua ja empatiaa ei ole tarjolla. Turha miinustella, koska te naiset tiedätte itsekin sen, että ette ottaisi miestä, josta ette voi hyötyä, ja jota joutuisitte tukemaan. Ei enää ikinä suhteeseen. M40

Olet siis kohdannut tuollaisia naisia ja nyt yleistät että kaikki ovat samanlaisia. No, eivät ole, vaan paljon on ns. hoivaajatyyppisiä naisia, joita suorastaan vetää puoleensa mies jolla ongelmia. Mutta jos sinä et tästä naistyypistä itse kiinnostu niin sittenhän ei voi mitään, mutta turha väittää ettei tällaisiakin naisia olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mäkin tajusin miksi en halua seurustella. Olen nyt ns.pohjalla ja tajuan, että yksikään nainen ei lähtisi siitä tilanteesta suhteeseen, vaan naiset haluavat miehen, joka pystyy hyödyttämään heitä maksimaalisesti. Naiset eivät ole empaattisia, eivätkä auttaisi miestä missään tilanteessa, vaan miehellä kun on vaikeaa, niin nainen vain lisää sitä tuskaa nalkuttamalla, vaatimalla ja painostamalla miestä "hoitamaan itsensä kuntoon". Olen siis huomannut, että miehenä pelkkä mahdollistajan rooli tarjolla, mutta minkäänlaista apua ja empatiaa ei ole tarjolla. Turha miinustella, koska te naiset tiedätte itsekin sen, että ette ottaisi miestä, josta ette voi hyötyä, ja jota joutuisitte tukemaan. Ei enää ikinä suhteeseen. M40

Melkoinen kalteva pinta. Se, ettei halua alkaa seurustella sinun sanojesi mukaan pohjalla olevan miehen kans

 

Tai ehkä tietyntyyppiset miehet valitsevat näitä apua kaipaavia naisia ja sitten ihmettelevät, kun suhde ei kukoista. En minä ainakaan voisi aloittaa suhdetta sellaisen kanssa, jota pitäisin pohjasakkana. Eikä se olisi tervettäkään

Kun sydän on särjetty monta kertaa ja itsetunto saanut kolauksia, tuntuu ettei selviäisi hengissä enää pettymyksistä.Sen vuoksi seurusteluun on kauhean korkea kynnys.

Olen tullut siihen tulokseen että miehistä en löydä aidosti rakastavaa, sitoutuvaa ja luotettavaa. Tuntuu että olen nykymaailmassa täysin kummajainen kun rakastan,  kiinnyn kumppaniin ja haluaisin viettää hänen kanssa elämäni kuolemaan saakka.

Ja ennenkuin joku pääsee sanomaan, en ole seurustellut komeiden "jännämiesten" kanssa, vaan ihan tavallisten miesten. Alkuhuuman jälkeen he eivät ole kyenneet rakastamaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun ainakin pitää tietää, että "tuosta voisi tulla elämänkumppani" jo ennen kuin lähden treffeille tai mitään.

M, ikisinkku

Siis tämä. Joistain vain tietää. Kunpa nää tyypit olis vaan sinkkuja. Plus et kiinnostukset menis muuten yksiin. 

-ap

Ethän sä tiennyt, kun siitä ei elämänkumppania tullut😂 Vasta kunnelämä on eletty toisen kanssa, voi sanoa että hän on elämänkumppani, ei niin että tiedän että tuosta tulisi elämänkumppani minulle, ja tuostakin ja tuosta 😂 

Vierailija kirjoitti:

Mäkin tajusin miksi en halua seurustella. Olen nyt ns.pohjalla ja tajuan, että yksikään nainen ei lähtisi siitä tilanteesta suhteeseen, vaan naiset haluavat miehen, joka pystyy hyödyttämään heitä maksimaalisesti. Naiset eivät ole empaattisia, eivätkä auttaisi miestä missään tilanteessa, vaan miehellä kun on vaikeaa, niin nainen vain lisää sitä tuskaa nalkuttamalla, vaatimalla ja painostamalla miestä "hoitamaan itsensä kuntoon". Olen siis huomannut, että miehenä pelkkä mahdollistajan rooli tarjolla, mutta minkäänlaista apua ja empatiaa ei ole tarjolla. Turha miinustella, koska te naiset tiedätte itsekin sen, että ette ottaisi miestä, josta ette voi hyötyä, ja jota joutuisitte tukemaan. Ei enää ikinä suhteeseen. M40

Joo, se oma elämä ensin kuntoon eikä etsimään naisesta kannattelijaa omaan surkeaan elämään, eli hyvä että et enää edes etsi hoivaajaa ja äitiä itsellesi vaan pärjäilet itse.

Hiljaa hyvää tulee

Ensin kannattaa olla kaveri ja tutustua kunnolla. Sitten vasta rakastua ja rakentaa parisuhdetta. Järki ja tunteet, tässä järjestyksessä.

Kohta 10 vuotta sinkkuna ja en ole vielä löytänyt yhtäkään ihmistä mistä pitäisin ja jonka haluaisin. Minusta on hienoa kun vihdoin opin kuuntelemaan mitä minä haluan enkä ole taipunut muiden ihmisten painostuksen alla kuten ennen.

Vierailija kirjoitti:

Kun sydän on särjetty monta kertaa ja itsetunto saanut kolauksia, tuntuu ettei selviäisi hengissä enää pettymyksistä.Sen vuoksi seurusteluun on kauhean korkea kynnys.

Olen tullut siihen tulokseen että miehistä en löydä aidosti rakastavaa, sitoutuvaa ja luotettavaa. Tuntuu että olen nykymaailmassa täysin kummajainen kun rakastan,  kiinnyn kumppaniin ja haluaisin viettää hänen kanssa elämäni kuolemaan saakka.

 

Ja ennenkuin joku pääsee sanomaan, en ole seurustellut komeiden "jännämiesten" kanssa, vaan ihan tavallisten miesten. Alkuhuuman jälkeen he eivät ole kyenneet rakastamaan

Kieltämättä jos itsetunto on saanut pahoja kolauksia, ensisijaisen tärkeää olisi pitää huolta itsestään ja parantaa sitä itsetuntoa. Minusta siinä kohtaa on hieman harhaanjohtavaa keskittyä parisuhteisiin tai siihen, että pitäisi haluta olla parisuhteessa. 

Mä en halua seurustella koska joutuisin luopumaan harrastuksista.

Sellaista naista ei ole joka olis samalla aallonpituudella ja jolla olisi samankaltaiset harrastukset.

Kämppä on lisäksi ihan läävä (kananpaska kerrostalo), niin ei sinne kehtaisi ketään tuoda.

Vierailija kirjoitti:

Ensin kannattaa olla kaveri ja tutustua kunnolla. Sitten vasta rakastua ja rakentaa parisuhdetta. Järki ja tunteet, tässä järjestyksessä.

Tämä nyt on niin ihmisestä riippuvaista. Joillekin kaveripohjalta tutustuminen sopii, toisille ei. Rakastuminen tulee joka tapauksessa myöhemmin, mutta jos ei mitään ihastuksenomaisia tunteita olisi jo alkuvaiheessa, en kyllä kiinnostuisi myöhemminkään. 

 

Kurjinta on jo kaksi tässä mielessä täysin erilaista ihmistä tutustuu. Toinen kuvittelee saaneensa kaverin ja pettyy, toinen kehittää tunteita myöhemmin ja pettyy.

Vierailija kirjoitti:

Mä en halua seurustella koska joutuisin luopumaan harrastuksista.

Sellaista naista ei ole joka olis samalla aallonpituudella ja jolla olisi samankaltaiset harrastukset.

Kämppä on lisäksi ihan läävä (kananpaska kerrostalo), niin ei sinne kehtaisi ketään tuoda.

Millaisia harrastuksia sinulla on jos joutuisit niistä luopumaan? Haluatko siis että kumppanisi jakaa kaikki samat harrastukset?

Olen melkoinen kynnysmatto, mutta niin vain minäkin tulin siihen lopputulokseen, että en enää yritä kääntää yhtään kiveä vaan tämä on tässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mäkin tajusin miksi en halua seurustella. Olen nyt ns.pohjalla ja tajuan, että yksikään nainen ei lähtisi siitä tilanteesta suhteeseen, vaan naiset haluavat miehen, joka pystyy hyödyttämään heitä maksimaalisesti. Naiset eivät ole empaattisia, eivätkä auttaisi miestä missään tilanteessa, vaan miehellä kun on vaikeaa, niin nainen vain lisää sitä tuskaa nalkuttamalla, vaatimalla ja painostamalla miestä "hoitamaan itsensä kuntoon". Olen siis huomannut, että miehenä pelkkä mahdollistajan rooli tarjolla, mutta minkäänlaista apua ja empatiaa ei ole tarjolla. Turha miinustella, koska te naiset tiedätte itsekin sen, että ette ottaisi miestä, josta ette voi hyötyä, ja jota joutuisitte tukemaan. Ei enää ikinä suhteeseen. M40

Melkoinen kalteva pinta. Se, ettei halua alkaa seurustella sinun sanojesi mukaan pohjalla olevan miehen kans

Kaikki suhteet alkaa siitä kun naisella menee elämässä hyvin. Sitten se tapaa miehen joka haluaa repiä naisen pohjalle. Sitten se nainen joku kaunis päivä siellä pohjalla muistaa kuka oli ja nousee siitä pohjalta ja jättää miehen. Ja näin ne asiat oikeasti menee.