Luotatko ihmisiin?
En todellakaan. Pelkään ihmisiä. Aina pitää sanoa jotakin ilkeää ja loukkaavaa. Korostaa itseään ja mollata toista. Nuoruuden naiivius on kadonnut tyystin. Nyt olen vainoharhaisen varovainen. Sellaistakin on sattunut, että on kerrottu jollekin minun sanoneen, että olen haukkunut häntä. Kyseinen henkilö on tullut sitten ilkeilemään minulle. Myöhemmin on sitten asia valjennut minulle. Nykyään elän onnellisesti erakkona. Niin parasta. Yksinolo voittaa mennen tullen ihmisseuran.
Kommentit (7)
Luotan - ja se on helppoa, koska en silti ole kenestäkään riippuvainen. Voin siis luottaa muihin, koska luotan myös itseeni. Jos joku on minulle ikävä, sen ei ole juurikaan väliä. Minulla on varaa olla hyvä muille, koska olen sitä joka tapauksessa ihan itsenäni, eikä minun tarvitse pinnistellä sen eteen, vaan se itse asiassa on minulle helpointa.
Luottaisin paljon enemmän jos en olisi koskaan lukenut keskustelupalstoja. Jos edes osakaan ihmisistä on sellaisia kuin mikä kuva heistä tulee, kannattaa olla varovainen tuolla ulkona.
Ihan normi luottamussuhde. Uteliaasti ja nöyrästi suhtaudun elämään ja itseeni.
Tällä hetkellä en luota. Liian paljon inhottavia kokemuksia ihmisistä, ahneudesta, kateudesta ja omahyväisyydestä. Toivottavasti joku päivä taas luottaisin, sillai terveellä tavalla varovaisesti.
Kaikki ovat epäluotettavia kunnes toisin osoittautuu, t: mies 61 vee
Ennen olin hyvä kaikille, mutta melkein sain vain pahaa takaisin. En enää halua itsekään olla hyvä. Haluan olla vaan omissa oloissani. Olen välinpitämätön ihmisten suhteen. En halua olla tekemisissä. On suuri helpotus, että jotkut poistuvat elämästäni.