Ikärasismia
Minä olen vanhan 1980-luvun laskentamerkonomi, 2000-luvun merkonomithan ovat vanhoja merkantteja... Sen jälkeen tehnyt perheyrityksessä töitä talouspuolella 14 vuotta, tehnyt kirjanpidot, tilinpäätökset, laskenut palkat ja laskuttanut ulkomaan myynnit sekä tuonnit. Yritys myytiin 1990-luvun lopulla ja siirryin kansalaisopiston atk-kouluttajaksi, sitä tein 9 vuotta. 2008 alkaen pyöritin omaa ATK-alan myymälää, mutta katteiden kutistuessa lopetin liikkeen 2015. Sen jälkeen työskentelin myyntiedustajana, kunnes korona vei asiakkaat 2020. Sen jälkeen pääasiassa työttämänä.
Hain kirjanpitäjän hommia, koska numeroiden kanssa pyöriminen on tuttua ja turvallista, samoin numerotietojen analysointi. Työkkäri ei oikein ole ottanut kantaa kirjanpito-hommiin, tarjoavat minulle myyntihommia. Minä tekisin koulutushommia myös, mutta siellä ohi tunkevat pilipalimaisterit, joten työllistyminen ei ole todennäköistä.
Useampi yritys kuitenkin piti kirjanpitokokemustani vanhentuneita ja minua liian vanhana. 2023 näin ilmoituksen koulutuksesta jolla koulutetaan kirjanpitäjiä. Iälleni en mitään voi, mutta ajattelin ammattitaidon päivittämisen auttavan. Ei auttanut, olen liian vanha myös koulutukseen, näin sanoi kouluttaja kun soitin saatuani kielteisen tiedon.
Mitäs tässä tekisi, en koe itseäni vanhaksi ja pää pelaa vielä mainiosti. Pitääkö vielä perustaa oma tilitoimisto, kun muualle ei huolita? Ikärasismia on viimeiset 10 vuotta ollut joka paikassa, myös työkkärissä. parin vuoden päästä täytän 60, mutta kukaan ei tarvitse ilmeisesti minua enää.
No, tämmöinen maanantai-iltapäivän vuodatus tähän...
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Katse eteenpäin, elämä kuljettaa kun on itse avoin. Luoja pitää huolen omistaan.
Sössön sössön.
Siihenhän tässä tähdätään, yksinyrittämiseen. Riskit itselle. Jos hakisit ja saisit starttirahaa, mistä saisit asiakkaita?
Katse eteenpäin, elämä kuljettaa kun on itse avoin. Luoja pitää huolen omistaan.