Vinkkejä arkeen taaperon ja vauvan kanssa!?

eipä ole sun kyselyyn kauheasti vinkkejä tullut. Ilmeisesti siksi, ettei kellään ole mitään neuvoja tai sitten taapero&vauva -äidit eivät yksinkertaisesti ehdi netissä notkua.



tässä muutama arjesta selviytymisvinkki: meillä 2,5 v sekä 5kk vauva. aluksi elämä on todella vaativaa, mutta kun vauva siitä vähän kasvaa, niin kyllä se helpottaa. Jo kuukauden ikäinen vauveli on ihan eri asia kuin 2vkoa. Kunhan tämän pitää mielessä, niin arjessa rämpiminen on vähän helpompaa. olen huomannut, että tietyt rutiinit ovat hyväksi. Esim. ap-ulkoilu esikoisen kanssa, tosin ovesta ulospääsemiseen saattaa kulua kaksikin tuntia. Eli kun kahdeksalta alat tehdä töitä ulosmenoa varten, niin simsalabim, olette ulkona ehkä klo 10. Sitten esikoinen ehtii siellä purkaa energiaa, jonka jälkeen ruoka ja päikkärit maistuvat. Hyvässä lykyssä vauveli nukkuu koko tuon ajan, joten silloin esikoisen hoito onkin helppoa. kun meidän vauva oli pieni, hän jatkoi ulkoilun jälkeen unia vielä parvekkeella. tosin nyt hänellä on uniaika vähentynyt, eli herää ap-unilta samaan aikaan kun aloitan esikoisen syöttörumban.





Ruokaa kannaattaa tehdä isoja eriä ja pakastaa sopiviksi annoksiksi. Meillä aina pari-kolme ruokavaihtoehtoa valmiina. Esim. lihapullia voi tarjoilla muusin (valmis-sellaisen) tai perunoiden kera. Kastiketta olen pakastanut jääpalakuutioiksi, sieltä tarpeen mukaan sulattelen. Varaa siis yksi megaruuanlaittopäivä, ettei tarvitse joka päivä jotain käristellä (ellet sitten ole suurtalouskokki, jolle ruuanlaitto on rentouttava harrastus).



Hanki sellaiset menopelit, jolla pääset kätevästi liikkumaan. Jos teillä on vaunut, hanki niihin sisaruslauta. TOSIN käyttöä pitää treenata, mutta jo kesään mennessä esikoisesi varmasti on oppinut menemään sillä. ja jopa pitää siitä!



Myös kaupassakäynti kannattaa ajoittaa niin, että ostokset tehdään pidemmän ajalle, ettei siellä tarvi joka päivä laukata. Meillä jompi kumpi aikuinen käy kaupassa, koko sakkia ei sinne turhaan raahata. Joskus käyn lasten kanssa lähikaupassa. esikoinen harjoittelee kovasti ostosten tekoa, eli minä annan ohjeita mitä ostetaan, ja hän lappaa tuotteita kärryyn. Teen siis arkipäivän askareista esikoiselle kivan leikin. Lisäksi hän nauttii, kun saa olla hyödyksi.



Imetystilanteet: alusta asti imettelin niin keittiössä kuin olohuoneen sohvallakin, eli olin näkyvillä enkä mennyt makuuhuoneeseen " piiloon" . Näin esikoinen tottui siihen, että vauvalle annetaan tissiä. ALuksi hän tietysti kieppui ja kiehnäsi ympärillä. usein hän myös kaatui tms. kolhi itseään, ja sitten äidin olisi pitänyt tulla puhaltamaan. Aika pian nämä huomionosoitukset jäivät pois. Olen myös ottanut alusta alkaen sen linjan, että selitän lapselle kaiken: esim. äiti ei voi nyt sinua auttaa, kun imetän, mutta tule sinä tänne niin äiti puhaltaa.



Vaikka arki sujuisikin hyvin, ilman suurta draamaa, aina tulee tilanteita jolloin pelkäät tulevasi hulluksi! Varaudu siis tähänkin tunteeseen! Myös se on tyypillistä, että itku tarttuu eli kun vauveli itkee, esikoinenkin itkee ja sitten koko huusholli raikuu.



Synkkinä hetkinä se auttaa, kun muistuttaa itseään, että tämä on nyt tämä vaihe, kohta asiat taas ovat hieman helpommin. Esim. kesällä pukeminen helpottuu, vauvasi on jo 4-5kk, ja esikoisesi osaa hurjasti enemmän asioita. Lisäksi tähän hommaan kannattaa ottaa sellainen tehdastyöläisen asenne. Tässä ollaan nyt liukuhihnahommissa, eihän tämä sen kummenpaa ole. Muista kuitenkin tämän liukuhihnahomman ohessa nauttia suloisista lapsistasi. Moni kokee tämän vaiheen elämänsä rankimpana hetkenä. Esim. yksi kaverini sanoo, ettei hän muista juuri mitään niiltä vuosilta, jolloin talossa oli taapero&vauva. Rankkaahan tämä on, mutta palkitsevaa.

... kiitokset PeppiLotalle huiman hyvästä kommentista - mitä arjen filosofiaa! Ei kun pikkukakkosta vireille, ehkä mekin selvittäisiin...



Ihmetys 74 ja esikoinen 7kk

Ihan noita samoja asioita itsekin tehnyt. Lapset myös 2,5 v ja 5 kk. Alku on aika hurjaa, mutta itselle auttoi tosi paljon se, että sama rytmi joka päivä. Asiat tehdään samaan aikaan joka päivä, herätys klo. 7, aamupala ja ulos 9-9.30 jne. Nyt vauvakin herää automaattisesti samaan aikaan. Yksi kaveri vinoilikin, että käytte varmaan vessassakin kellon mukaan. No ei aivan, mutta melkein.

Hermot on kyllä välissä huonossa kunnossa, kun vanhempi hakee huomion keinolla millä hyvänsä.

Aika menee kuin siivillä, ei vapaa-ajan ongelmia.

Meillä ikäero oli 1v2kk ja kolmonen syntyi, kun kakkonen oli 1v8kk ja esikoinen 2v10kk.



Rutiini ja rytmi on kaiken a ja o. Minä tuuppasin kakkosen 3-viikkoisesta lähtien joka päivä klo11 partsille, jotta sain syötettyä lounaan esikoiselle ja laitettua hänet nukkumaan. Vauva nukkui aamulla vain alle tunnin tirsat, joten päikyt maistui taas klo 11 (en siis antanut nukkua pidempään ekoja unia, rytmitin näin). Itse ehdin lasten nukkuessa yhtaikaa juoda kupin kahvia ja pitää oman hetkeni. Koneet (pesu&astia) laitoin aina pyörimään kahvin valuessa.



Suosin laatikkoruokia, mikä vapautti hellan vieressä seisomiselta. Edelleen kiusaukset yms. ovat pop.



Esikoisesi ikäisen lapsen huomio on helppo vielä kiinnittää pikkujutuilla. Meillä oli aarrelaatikko niitä hetkiä varten, jolloin esikoinen piti naulita hiljaiseksi paikalleen tai saada katkaisuta joku kiukkupuuska. Aarrelaatikosta löytyi oikeat avaimet, taskulamppu, mittanauha, vispilä eli kaikkea oikeaa tavaraa. Videoissa oli aina valmiina joku Muumi tai FP viihdytystä varten, jos esim. yritin nukuttaa kuopusta kun esikoinen olisi vaan roikkunut jalassa. 5 minuutin päästä tilanne oli jo toinen ja laatikko laitettiin jemmaan tai videot seis. Ja vanha kunnon " juokses kattomaan, näkyykö ikkunasta kissa" pelasti myös monta kertaa.



Raskaimpana itse koin ne hetket, jolloin molemmilla oli päällekkäiset tarpeet. Vaikka että toista piti nukuttaa ja toista syöttää. Siksi ennakointi ja rytmitys oli tärkeää. Tarjosin vauvalle rintaa aina rauhallisella hetkellä, jottei sitten kamala nälkä iskenyt " väärään aikaan " .



Ne kunnon menopelit on kyllä ehdottomat. Tuplia suosittelen noin pienellä ikäerolla.



terv. pumpuli ja pojat 3v5kk, 2v3kk ja 6kk

meillä uhmaileva 3v esikoinen ja 5 vk vauva. En minäkään mitään poppakonsteja osaa antaa. Ite olen ottanut " löysän asenteen" tähän arjen pyöritykseen. Esim. omat aamutoimet tulee hoidettua joskus puoliltapäivin. tukka sojottaa välillä koko päivänkin. Talo on välillä siivottomassa kunnossa, mutta tässä elämäntilanteessa suljen silmäni siltä. siivoan vähän kerrallaan silloin kun ehdin. Esikoisen kanssa on uhmaiän takia koitettava pitää rutiineista kiinni: esim. aamulla ensin vaatteet päälle ja vasta sitten leikkimään. meillä onneksi tuo 3 v on jo sen verran iso, että antaa minun rauhassa imettää vauvaa. Jos kovasti pitkästyy pyydän häntä meidän viereen tekemään palapeliä tai lukemaan kirjaa yms.



tiivistettynä pointtini on: lapset ensin ja äiti sitten. kyllä tästä selviää!

kiitoksia vastauksistanne! Peppi_Lotan vastaus oli kyllä varsin hauskasti kirjoitettu ja niin totta! Väsyneenä täällä olin tikahtua... mutta näillä eväillä tulta päin - kyllä tämä tästä =)

Meidän muksuilla ikäeroa on 1v4kk.

Alkuaika on tosiaan aika hämärän peitossa ja eikä siitä ihan selvitty kuin ruusuilla tanssien.



Väsymystä tuli, kuopus huusi yöt 2,5kk ensimäistä kuukautta eikä senkään jälkeen nukkunut öitään hyvin.



Mutta rutiinit siis kunniaan se on myös meillä huomattu. Esikoisen kanssa hoidettiin vauvaa ja kun vauva nukkui leikittiin / luettiin kirjaa / piirrettiin esikoisen kanssa.



Nyt kun esikoinen on 2,5v ja kuopus 1v2kk niin elämä alkaa olemaan jo aika helppoa. Leikkivät (ja tekevät pahuutta) keskenään todella hyvin.

Ulos lähtemiseen ei tarvitse varata aikaa tunteja, vaan parhaimmassa tapauksessa molemmat ja äiti on puettu ulkotamineisiin vartissa.



Suosittelen myös tuplarattaita, meilläkin ne on välillä vieläkin käytössä. Aluksi oli helppoa kun molemmat nukkui ulkona päikkärit --> lapset vaunuihin ja äiskä lenkille. (tosin siinä sitten jäi se äidin lepääminen)



Muista hakea apua jos siltä vähääkään tuntuu, älä yritä olla superäiti joka pyörittää kodin ja lapset (+miehen) tuosta vaan. Jos väsyttää vaadi pääsyä nukkumaan ja mies hoitaa lapset ja kodin sillä välin. Käy ulkona tutustu muihin äiteihin älä jää siis lasten kanssa yksin kotiin.

Sosiaalinen elämä on tärkeää!