Mitä kannattaa lähteä opiskelemaan: ikää 48v
Työn ohessa pitäisi saada opiskeltua, olen johtavassa asemassa ict-alan firmassa. Onko noista johtamisopinnoista mitään hyötyä, onko kokemusta? Vai pitäisikö pyrkiä avoimeen opiskelemaan jotain mikä tukisi työtä, tosin en edes keksi mitä. Olen ihan kypsä nykyiseen duunipaikkaan ja jotain pitäis keksiä
Kommentit (6)
Voihan työpaikkaa vaihtaa ilman opiskeluakin. Pääsee oppimaan uutta ja saa palkkaa samalla.
🙄
"Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut vaihtelevat Itä-Suomen yliopistossa 8 00015 000 euron ja Helsingin yliopistossa 13 00018 000 euron välillä ohjelmasta riippuen."
Olen saman ikäinen sun kanssa ja opiskelen toista vuotta yliopistossa tutkinto-opiskelijana. Teen opintoja töiden ohella. Pääsin sisään avoimen väylän kautta ja kaikki tehdyt opinnot on nyt osana tutkintoa.
Mieti mikä sua kiinnostaa ja lähde rohkeasti sitä kohti. Itse ajattelen niin että tässä on työelämää jäljellä reilu 20 vuotta ja se on parempi käyttää niin että on mielekästä tekemistä.
Tsemppiä pohdintaan!
Opiskelisin tuossa kohtaa alan joka varmasti työllistää ja jossa on suhteellisen nopea koulutus. Esimerkiksi hoitoalalle.
Itse kyllä mieluummin downsihftaisin lähi citymarketin kassalle. Palkka toki pienenisi, mutta toisaalta niin pienenisi verotuskin, työt jäisi työpaikalle, ruuasta saa henkkarialennusta ja oletettavasti lisävuoroja saisi jos rahasta alkaisi olla pulaa. Pidän tätä suunnitelmaa takataskussa sille ajalle, kun lapset eivät enää asu kotona eikä ole tarvetta rahalle enää niin paljon.
Saman ikäinen ja oikein mieluusti opiskelisin uutta. Taloudellisesti vaikeaa ellei mahdotonta kun viimeisetkin tuet viety.
Ei yksin eläen jää mitään pienestä palkasta säästöön. (Kaikki akateemiset eivötbtienaa hyvin)
Aloilla jotka minua amk:ssa kiinnostaisi teetetään täysin ilmaiseksi pakolliset 1,5-2kk kokopäiväiset harjoittelut vuosittain. Omaa työtäni en voi edes tehdä öisin enkä jaksaisikaan 16h päiviä.
Lisäksi lähes kaikki aloituspaikathan sekä amk:ssa että yliopistossa nykyään menevät niille, joilla ei ole tutkintoa.
Omasta maisteristani johtuen myös avoimen väylä yliopistoon toiselle alalle on tukittu. Eli en pääsisi perus- ja aineopintoja pidemmälle sielläkään.
Pelkkää rankkua olen saanut toimimalla ns oikein. Siis oman alani kutsumuksesta ja sen arvoihin sitoutumisesta (= tosi surkea palkkaus ja työehdot), samoin työmaalla koko ajan rangaistetaan lisää ja lisää (samalla palkalla) vastuuttamalla sekä työllistämällä - ja tottakai rekrytoinnissa ja tosiaan nykyään myös opintovalinnoissa meikäläisiä rangaistaan vielä iästä.
Joten opiskelu ja alan vaihto on kyllä tehty hankalaksi. Jos olisi lojunut kotona ja vaikka ryypännyt toisten piikkiin, niin pääsisi nyt paljon helpommin sisään kouluihin.
Ja kaikki tarpeet maksettaisiin eikä tarvisi yhtään sitä puolta miettiä. Osa porukastahan opiskelee työttömyysturvalla ja asumistuella ja totta kai toimeentulotuki kattaa näille sitten myös sähköt, vedet, sairauskulut, lääkkeet, ihan kaiken.
Meikäläisten osa on raataa ja maksaa, muille, koko elämä. Todella tyhmähän sitä on ollut.