Salasuhde
Salasuhteeni varattuun mieheen päättyi kuukausi sitten, mutta edelleen minulla on vaikeaa. Olen itsekin tahollani parisuhteessa, mutta jotain selittämätöntä vain tapahtui kesällä. Seksi oli upeaa ja tunsin olevani haluttu ja naisellinen. Myöhemmin alkoivat myös syvät tunteet täyttää pääni, samoin miehellä. Nyt kuitenkin suhde päättyi, ehkä järki voitti lopulta. Mutta miksi tämä suru ja ikävä kalvaa edelleen! Miten te muut olette päässeet suhteen loppumisesta yli? Totaalinen etäisyys varmasti, hankalaa vain, koska näemme usein erinäisten asioiden vuoksi. Harrastukset ym.
Kommentit (19)
Minulla/ meillä toimi se, että aloin panostamaan täysin oikeaan suhteeseeni, mieheni kanssa. Jätin naisten illat ja muun "turhan" pois, jotta luottamus pääsi rakentumaan. Kuuntelin miestäni herkällä korvalla. Toki elin normaalia arkea myös.
Vierailija kirjoitti:
Minulla/ meillä toimi se, että aloin panostamaan täysin oikeaan suhteeseeni, mieheni kanssa. Jätin naisten illat ja muun "turhan" pois, jotta luottamus pääsi rakentumaan. Kuuntelin miestäni herkällä korvalla. Toki elin normaalia arkea myös.
Minäkin aloin panostamaan suhteeseeni, enkä edes aloittanut taikka lopettanut salasuhdetta. Luottamusta ei tarvitse rakentaa uudestaan kun sitä ei ole rikottu. Parasta tässä mun tilanteessa on se että on niin helppo ja hyvä olla!
Mitä jos ette kehittäisi niitä tunteita. Sehän niissä salasuhteissa on ideana. Ei saa ottaa niitä Jos ei kykene. Mulle on sopinut ne nuorena ja sopii vielä nyt tänä päivänäkin 37v naisena
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos ette kehittäisi niitä tunteita. Sehän niissä salasuhteissa on ideana. Ei saa ottaa niitä Jos ei kykene. Mulle on sopinut ne nuorena ja sopii vielä nyt tänä päivänäkin 37v naisena
Tää on totta, pitää pystyä ottamaan ns. täysin eri minä noihin suhteisiin eli vaikka suutelisi, nukkuisi vieressä, niin se rooli jää sitten siihen. Itse osaan tämän hyvin, sillä en tunne muuta kaipuuta kuin seksiä aina silloin tällöin.
Teidän tunteet eivät merkitse mitään, jos olette varattuja, lopettakaa se lättynne jakaminen muille, ette ansaitse yhtään empatiaa!
On kohtalaisen helppo ulkopuolisen tuomita. Moni ei varmaankaan suunnittele salasuhdetta elämäänsä etukäteen. Näin vain joskus käy, sille "paremmallekin" ihmiselle.
Olen itse vapaa, mutta mies oli naimisissa. Heti ensi tapaamisella hän kertoi olevansa varattu, ja ettei aio jättää vaimoaan. Hyväksyin tilanteen ja päätin tyytyä siihen mitä hän voi minulle antaa.
Myöhemmin hän kertoi rakastuneensa minuun, mutta ettei edelleenkään jätä vaimoaan. Myös minä rakastuin. Siinä vaiheessa minulle ei enää riittänyt satunnaiset yhteiset yöt ja jouduin tekemään päätöksen, että se oli siinä. Ikävä on vieläkin valtava.
Taannoin näin hänet kaupassa, hän ei nähnyt minua. Olisin halunnut mennä kertomaan ikävästäni, mutta parempi oli että käännyin kannoillani ja menin toiseen hyllyväliin, edes noin viattomasta tapaamisesta ei olisi ollut muuta kuin lisää sydänsuruja minulle.
Mutta niinhän se aina on erossa, jos tunteet ovat olleet mukana. Ikävä jää ja kestää aikansa ennen kuin se helpottaa. Jatkuvat tapaamiset pitkittävät ikävän kestoa, siksi itselleni ainakin on parempi, ettei nähdä lainkaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos ette kehittäisi niitä tunteita. Sehän niissä salasuhteissa on ideana. Ei saa ottaa niitä Jos ei kykene. Mulle on sopinut ne nuorena ja sopii vielä nyt tänä päivänäkin 37v naisena
Tää on totta, pitää pystyä ottamaan ns. täysin eri minä noihin suhteisiin eli vaikka suutelisi, nukkuisi vieressä, niin se rooli jää sitten siihen. Itse osaan tämän hyvin, sillä en tunne muuta kaipuuta kuin seksiä aina silloin tällöin.
Tuli vähän väärä sana mutta tuohon ekaan viestiin, mutta siis sama idea. Nuorena ei ollut siis salasuhteita vaan pelkkä seksisuhde. Yhtä kaikki ei saa tulla tunteita jos tarkoitus pitää vaan hauskaa. Muuten menee hankalaks
Jätetyksi tullut pääsee yli erosta, koska ei ole vaihtoehtoa. Sinä elättelet vielä vaihtoehtoa päässäsi, siksi et pääse yli. Itse olin muinoin samankaltaisessa tilanteessa, mies rakasti tietysti hirveästi, mutta kun ei voi kun etäsuhteensa on niin tasapainoton ja hauras. Olin todella tuskainen ja päättämätön asian kanssa, kunnes jäätiin kiinni ja mies päätti "koittaa korjata asiat" vanhassa suhteessaan. Kuin huojennuksen aalto olisi lyönyt päältäni. Olin surullinen, mutta enemmän helpottunut. Nukuinkin taas hyvin. Kunnes vain viikkoa myöhemmin mies huomasi "tehneensä paniikissa ja häpeässä hirveän virheen" ja arpominen alkoi taas. Kuten myös unettomuuteni ja katkera epäoikeudenmukaisuuden tunne, ettei hän päästä irti, mutta kuitenkin jonkun kolmannen käsissä on miten tilanne etenee.
Opetukseni sulle -> päätä että suhde on lopullisesti ohi, eikä paluuta koskaan enää ole. olosi helpottuu. Tai sitten eroa ja anna itsellesi vapaus elää omaa elämääsi.
Auttaa vain aika ja totuus siitä, että näin on parempi molemmille osapuolille.
Vierailija kirjoitti:
On kohtalaisen helppo ulkopuolisen tuomita. Moni ei varmaankaan suunnittele salasuhdetta elämäänsä etukäteen. Näin vain joskus käy, sille "paremmallekin" ihmiselle.
Et ole "parempi" ihminen, kai sinä sen ymmärrät itsekin.
Paremmailla tarkoitin viisastelijoita, jotka liikkuvat ja tuomitsevat, kunnes heille itselleen sattuu. Itse en ole se "parempi" ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Paremmailla tarkoitin viisastelijoita, jotka liikkuvat ja tuomitsevat, kunnes heille itselleen sattuu. Itse en ole se "parempi" ihminen.
Saa tuomita kun on itsekuria sekä puolison kunnioitusta sen verran ettei tarvitse pelätä sortuvansa mihinkään. Meillä onneksi tehtiin parisuhteelle säännöt heti alussa, joista pidän kiinni, ja niihin kuuluu se että mielummin erotaan kun petetään. Tämä on minusta ihan reilu ja rehti sääntö, jota itse ainakin noudatan. Jokainen tekee tietenkin elämässään omat valintansa.
Vierailija kirjoitti:
On kohtalaisen helppo ulkopuolisen tuomita. Moni ei varmaankaan suunnittele salasuhdetta elämäänsä etukäteen. Näin vain joskus käy, sille "paremmallekin" ihmiselle.
No ei käy. Sinulle voi käydä, mutta se ei tarkoita, että muutkin ovat yhtä tyhmiä. Minulle ei vaan hups sattumalta käy noin. En ole parempi ihminen edes, paitsi tässä asiassa. Helppo on siis tuomita, ja pitääkin tuomita tommoset pskiaiset.
M46
Avaa suhde ja ryhdy polyamoriseksi. Emmi Nuorgamkin suosittelee ja hän kyllä tietää. Miksi tyytyä yhteen, kun voit saada kaiken?
Kyllä aika tekee tehtävänsä ja sen jälkeen jäljelle jää kauniit muistot, jotka eivät kuitenkaan ns.ole enää "häiritseviä".
Aika ja täysi etäisyys, mikäli se mahdollista. Molemmat hyötyvät.