Jos joku sukulaisistasi utelee esim. lapsistasi ja heillä on elämässään paljon vaikeuksia, miten vastaat nätisti ettet halua puhua asiasta?
Esimerkiksi jos sukulaiset utelevat lapsistasi: onko naimisissa, onko perhettä jne. Aikuisilla lapsilla on sitten esim. vakavia sairauksia, autismia, masennusta jne ja voivat olla koko elämänsä työkyvyttömiä sekä luonnollisesti nuo vanhat arvot ovat heille vieraita.
Miten vastaat nätisti ettet halua puhua asiasta? Millainen on ollut sukulaisten reaktio?
Kommentit (9)
En kerro lasteni henkilökohtaisia asioita muille. Vastaan jotain neutraalia, esim. missäpäin asuu ja vaikka milloin viimeksi nähtiin ja mitä tehtiin (käytiin vaikka syömässä). Sitten joku neutraali lopetus - tähän aikaan vuodesta vaikka "joulua laitellaan" yms.
Asustelee paikassa X ja ihan mukavasti menee. Jos kysyy lisää niin sano että olen sopinut, etten kerro heidän asioistaan muille.
Ongelmahan on epäkohtelias kysely. Siinä mielessä vaikea tilanne että miten vastata epäkohteliaaseen uteluun kohteliaasti.
Oikeasti muuttuu epäkohteliaaksi tai sitten ei sosiaalisia taitoja, jos välttelevä vastaus ei riitä.
Ihan perusjuttuihin kuten onko naimisissa ja onko lapsia yms vastaan, jos kysyvät jotain henk.kohtaisempaa niin sanon että se on sen verran henkilökohtainen asia että en siitä muille puhu.
Käännä keskustelu johonkin utelijan lempijuoruilun aiheeseen
Useinhan jotkut vanhukset peilaavat omaa maailmankuvaansa nuoriin ja odottavat, että nuoret elävät samalla tavalla.
Sitten on yllätys tai eivät oikein ymmärrä, jos nuoret valitsevat oman polkunsa tai on elämässä haasteita.
Ainakin meidän suvussa vanhusten on vaikea ymmärtää, että nuoretkin voivat sairastua vakavasti. Usein vanhukset tietenkin peilaavat asiaa heidän omiin aikuisiin lapsiin.
Oletteko koskaan miettinyt kysyjän miettivän keinoja yhteydenpidon harventamiseen? Ei vaikuta niin töykeältä jos saa sen toisen osapuolen rajoittamaan yhteydenpitoa. Kumpikin osapuoli on tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on epäkohtelias kysely. Siinä mielessä vaikea tilanne että miten vastata epäkohteliaaseen uteluun kohteliaasti.
Oikeasti muuttuu epäkohteliaaksi tai sitten ei sosiaalisia taitoja, jos välttelevä vastaus ei riitä.
Tätä mietin itsekin. Miksi pitäisi olla epäkohteliaalle ja tungettelvalle juoruakalle kohtelias? Itse sanoisin, että "soita hänelle ja kysy" ja jos tietäisin, että lapsi ei halua puhua hänen kanssaan, sanoisin "mistä luulet johtuvan, ettei hän ole sulle kertonut?"
Siirrän keskustelun muihin asioihin, kuten mites se teidän Vili-Petteri? Sukulaiset ovat olleet vain ihastuneita kun pääsevät puhumaan omista lapsistaan.