Läheisellä sydämen vajaatoiminta - kokemuksia omaisena?
Kiinnostaisi kuulla omaisen kokemuksia, myös jos läheisellä on vielä lisäksi muistisairaus. Suuri kiitos asiallisista vastauksista!
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Mun läheinen sai verensiirtoja 98-vuotiaana eikä annettu nesteenpoistolääkettä samalla, jolloin hänen sydämensä rasittui ja alkoi vajaatoiminta.
Aluksi verikokeiden mukaan vajaatoiminta oli pahempaa mutta sitten se lieveni.
Hän ei ollut ennen hengästynyt edes liikkuessaan. Alkoi hengästyä liikkuessaan ja sitten alkoi hengästyä muutenkin. Vaikea hengittää.
Sitten alkoi limainen yskä sisäsyntyisesti. Ei tartuntatautina. Sitä kesti vuoden verran. Pari antibioottikuuria söi pahenemisvaiheissa. Aika huonossa kunnossa oli. Silti lyhyen matkaa kotona jaksoi kävellä. Kuoli 101-vuotiaana.
Kaikki alkoi siis verensiirroista, mutta ne olivat kyllä tarpeellisia. (Tuli aivan valtava verenvuoto). Ilman niitä ei ehkä olisi elellyt näinkään kauaa.
Kiitos, kun kerroit. Korkea ikä hänellä.
-Ap
On sairastanut sydämen vajaatoimintaa 45-vuotiaasta alkaen, nyt yli 90-vuotias. Lääkehoidossa edelleen. Muistisairaus alkoi hiipiä elämään 75. ikävuoden jälkeen. Pikkuhiljaa pahentunut. Mikäli oikein muistan sydämestä löytyi joku läppävika tai aukko, joka aiheuttaa vajaatoimintaa.
Mun läheinen sai verensiirtoja 98-vuotiaana eikä annettu nesteenpoistolääkettä samalla, jolloin hänen sydämensä rasittui ja alkoi vajaatoiminta.
Aluksi verikokeiden mukaan vajaatoiminta oli pahempaa mutta sitten se lieveni.
Hän ei ollut ennen hengästynyt edes liikkuessaan. Alkoi hengästyä liikkuessaan ja sitten alkoi hengästyä muutenkin. Vaikea hengittää.
Sitten alkoi limainen yskä sisäsyntyisesti. Ei tartuntatautina. Sitä kesti vuoden verran. Pari antibioottikuuria söi pahenemisvaiheissa. Aika huonossa kunnossa oli. Silti lyhyen matkaa kotona jaksoi kävellä. Kuoli 101-vuotiaana.
Kaikki alkoi siis verensiirroista, mutta ne olivat kyllä tarpeellisia. (Tuli aivan valtava verenvuoto). Ilman niitä ei ehkä olisi elellyt näinkään kauaa.