Retrovaari muistelee: Amiga ja Atari kävivät sotaa kumpi oli mielestäsi parempi?

Samaa paskaa eri paketissa ne oli. Atari pärjäs ihan hyvin ilman erikoissiruja.

.

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö, että Amigan alkuperäinen suunnittelija Jay Miner oli todellisuudessa töissä Atarilla, mutta kehitti Amigan salaa kotonaan ja käytti Atarin resursseja projektin rahoittamiseen? Commodore osti prototyypin vasta, kun Miner jäi kiinni Atarille ja heitettiin ulos firmasta. Atari yritti haastaa Commodoren oikeuteen tästä, mutta hävisi, koska Miner todisti, että projekti oli tehty "vapaa-ajalla".

Tuossa historiankuvailussa on taidettu vetää hiukan mutkia suoriksi. Englanninkielisen Wikipedian "Amiga Corporation" -artikkeli kertoo täsmällisemmin ja verkosta löytyvä Tom Hormbyn artikkeli "The Amiga Story: Conceived at Atari, Born at Commodore" vielä täsmällisemmin.

Paras kuvaus löytyy varmaan Brian Bagnallin kirjasta "Commodore: The Amiga Years", joka on keskimmäinen osa saman tekijän kirjojen "Commodore: A Company on the Edge" ja "Commodore: The Final Years" välissä.

Vierailija kirjoitti:

Hassua että Atari oli muusikoiden suosiossa vaikka koneen oma äänipiiri oli ihan kuraa. Mutta kai se midi oli sitten niin hieno juttu.

Vähän outoa tosiaan. Amigan MIDIttämiseen riitti Man & Manilta tai Arctecholta (nykyään paremmin tunnettu nimellä Verkkokauppa.com!) tilattu, kirjoitinporttiin kytkettävä rasia, jossa ne MIDI-liittimet olivat. Ei muistaakseni edes maksanut kovin paljon. Monenlaista MIDI-softaakin löytyi, Bars & Pipesistä Dr. Ts Keyboard Controlled Sequencerin kautta Teijo Kinnusen OctaMEDiin.

 Jay Miner oli tosiaan töissä Atarilla aikaisemmin, mutta kun Amigan kehitys alkoi, hän ei ollut enää Atarin palkkalistoilla. Miner ja muut perustivat Amiga Corporationin (alun perin Hi-Toro) itsenäisenä firmana ja kehittivät Amigaa omana projektinaan, vaikka Atarin kanssa tehtiin väliaikainen rahoitussopimus. Atari lainasi heille rahaa, ja vastineeksi sai käyttöoikeudet teknologiaan, jos määräaika täyttyisi.

Mutta sitten Commodore tuli kuvioihin. Ne ostivat Amiga Corporationin vuonna 1984 ennen kuin Atari ehti tehdä mitään teknologialla. Tämä johti oikeusjuttuun, mutta Commodore voitti sen, koska Atarin sopimus ei suojannut oikeuksia riittävän hyvin.

Eli Miner ei kehittänyt Amigaa salaa Atarilla eikä käyttänyt heidän resurssejaan. Atari oli kyllä mukana rahoittajana, mutta Commodore nappasi koko homman itselleen. 

Vierailija kirjoitti:

 Jay Miner oli tosiaan töissä Atarilla aikaisemmin, mutta kun Amigan kehitys alkoi, hän ei ollut enää Atarin palkkalistoilla. Miner ja muut perustivat Amiga Corporationin (alun perin Hi-Toro) itsenäisenä firmana ja kehittivät Amigaa omana projektinaan, vaikka Atarin kanssa tehtiin väliaikainen rahoitussopimus. Atari lainasi heille rahaa, ja vastineeksi sai käyttöoikeudet teknologiaan, jos määräaika täyttyisi.

Mutta sitten Commodore tuli kuvioihin. Ne ostivat Amiga Corporationin vuonna 1984 ennen kuin Atari ehti tehdä mitään teknologialla. Tämä johti oikeusjuttuun, mutta Commodore voitti sen, koska Atarin sopimus ei suojannut oikeuksia riittävän hyvin.

Eli Miner ei kehittänyt Amigaa salaa Atarilla eikä käyttänyt heidän resurssejaan. Atari oli kyllä mukana rahoittajana, mutta Commodore nappasi koko homman itselleen. 

Jep jep, takuulla kehitti amigaa salassa sillä välin kun oli atarilla töissä. Sitten kun projektista alkoi tulla jotain, hän meni ja perusti oman firman... mutta todista se nyt sitten, jos hän ei itse myönnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua että Atari oli muusikoiden suosiossa vaikka koneen oma äänipiiri oli ihan kuraa. Mutta kai se midi oli sitten niin hieno juttu.

Vähän outoa tosiaan. Amigan MIDIttämiseen riitti Man & Manilta tai Arctecholta (nykyään paremmin tunnettu nimellä Verkkokauppa.com!) tilattu, kirjoitinporttiin kytkettävä rasia, jossa ne MIDI-liittimet olivat. Ei muistaakseni edes maksanut kovin paljon. Monenlaista MIDI-softaakin löytyi, Bars & Pipesistä Dr. Ts Keyboard Controlled Sequencerin kautta Teijo Kinnusen OctaMEDiin.

MIDIn yksi hyöty on että sekvensseri ja syntetisaattori voivat olla erillisiä. Voit teoriassa viedä tietokoneesi studioon, jossa maailmanluokan syntsa. Nykyään ne syntsatkin pyörivät läppärillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua että Atari oli muusikoiden suosiossa vaikka koneen oma äänipiiri oli ihan kuraa. Mutta kai se midi oli sitten niin hieno juttu.

Vähän outoa tosiaan. Amigan MIDIttämiseen riitti Man & Manilta tai Arctecholta (nykyään paremmin tunnettu nimellä Verkkokauppa.com!) tilattu, kirjoitinporttiin kytkettävä rasia, jossa ne MIDI-liittimet olivat. Ei muistaakseni edes maksanut kovin paljon. Monenlaista MIDI-softaakin löytyi, Bars & Pipesistä Dr. Ts Keyboard Controlled Sequencerin kautta Teijo Kinnusen OctaMEDiin.

MIDIn yksi hyöty on että sekvensseri ja syntetisaattori voivat olla erillisiä. Voit teoriassa viedä tietokoneesi studioon, jossa maailmanluokan syntsa. Nykyään ne syntsatkin pyörivät läppärillä.

Kaikille tuonaikaisille tietokonetyypeille - Amigalle, PC:lle, Macille (jopa 8-bittisille kotitietokoneille, kuten Commodore 64:lle, Apple II:lle tai vaikka MSX-yhteensopiville koneille) - oli yleisesti saatavilla MIDI-sovittimia ja MIDI-sekvensseriohjelmistoja. Se, ovatko MIDI-liittimet suoraan koneen kyljessä tehdasasennettuna vai ulkoisessa sovitinrasiassa on verrattain yhdentekevää.

MIDI itsessään ei myöskään ole mitenkään ihmeellistä erikoistekniikkaa, vaan vain eräs variaatio sarjaportista.

.