Ekaluokkalaisen opettajan kanssa oli eilen palaveri. Nyt oon kylla tosi ylpea pikkukoululaisestamme, kun opettajalla oli vaan ylisanoja ja pelkkaa kehua arviona koululaisestamme.
Lähes kaikissa aineissa erinomaisen hyvä ja muutamissa aineissa äärettömän ja uskomattoman hyvä. Oikein tämä vanha (monet oppilaat nähnyt) opettaja ihmetteli miten joku ekaluokkainen voi osata näin hyvin. Meidän lapsesta tulee varmaankin nero. Kyllähän minä olen tämän erinoimaisuuden jo vauvasta asti huomannut. Aina vaan joku on tullut sanomaan, että joo joo, noin ne kaikki vanhemmat sanoo.
Joo ja kaksi pienempääkin neroa on täällä kotona - hellässä huomassa - kasvamassa.
Kommentit (11)
Hieno juttu, aina tuntuu että aina vaan saa lukea negatiivisia juttuja mitä opettajat/neuvolantädit/päiväkodissa ovat lapsista sanoneet.
Opiskeluintoa tulevaisuudessakin pikkunerolle :)
t: kahden tavallisen, mutta niin täydellisten lasten äiti :)
...vanhemmat kysyvät kyllä kotona aina tarkkaan, että mitäs se hikipinko-Maija sai tästä kokeesta. Jos Maijan vanhemmat erehtyvät kehaisemaan tytärtään, niin kukaan ei morjesta enää eikä tule juttelemaan.
Meidän tyttö pärjää hyvin koulussa ja saa useimmiten kokeesta kiitettävän. On tasaisen vahva kaikissa aineissa. Joskus esim. vanhempainillan aluksi vanhemmat juttelevat keskenään lastensa koulumenestyksestä, mutta minun ei kukaan halua sanovan yhtään mitään...
Vierailija:
...vanhemmat kysyvät kyllä kotona aina tarkkaan, että mitäs se hikipinko-Maija sai tästä kokeesta. Jos Maijan vanhemmat erehtyvät kehaisemaan tytärtään, niin kukaan ei morjesta enää eikä tule juttelemaan.Meidän tyttö pärjää hyvin koulussa ja saa useimmiten kokeesta kiitettävän. On tasaisen vahva kaikissa aineissa. Joskus esim. vanhempainillan aluksi vanhemmat juttelevat keskenään lastensa koulumenestyksestä, mutta minun ei kukaan halua sanovan yhtään mitään...
mutta asiasta tuli pian taakka ja alkoi alisuoriutuminen...
En pääse irti siitä, että peilaan kaikkea tekemisiäni siihen loistaavaan tulevaisuuteen, joka jäi minulta saavuttamatta!
Ole onnellinen kun lapsi pärjää niin olen minäkin.
Älä usko kaikkeen pelotteluun että tuo hyvä menestys loppuu. Itse olen ollut aina hyvä kaikissa oppiaineissa. Yleensä nämä välkyt erottuu jo varhain, harvalle takapakkia tulee.
Toki olen huomannut sen että joidenkin lasten vanhemmat ovat harmissaan koska oma ei pärjää mutta minkäs teet. Vanhempien kanssa tarvitsee olla vähän tekemisissä. Lapsella on kavereita ja pärjää myös sosiaalisissa taidoissa jos joku tätä nyt epäilee. On jopa apuopena opettajan sanoin kerrottuna.
Jotkut ovat pärjääviä aivan kaikessa mihin ryhtyvät. Täälläkin on pienempiä neroja kasvamassa.
Uskon, että teillä ap ja 12 on kaikki kunnossa. Mutta pakko on omasta kokemuksesta sanoa, että vanhemmilla voi olla illuusio neropattilapsista, jotka kuitenkin todellisuudessa yrittävät toiminnallaan ennen kaikkea saada hyväksyntää. Tiedän, koska olen itse tällaisesta perheestäi! Olen ehkä tavallista pikkuisen lahjakkaampi ja nimenomaan monipuolisesti kaikessa. Lapsena olin niiin hirmuisesti positiivisen huomion tarpeessa, ja ennen kaikkea sen tarpeessa, että äidillä ja isällä olisi hyvä olla. Tein sitten kaikkeni siinä lajissa missä olin hyvä, eli koulussa. Kun muuten en vanhempiani pystynyt auttamaan avioliitto-ongelmissa, ihmissuhdeongelmissa ja niin edelleen.
Mutta kuten sanottu, en usko että tämä koskee näitä tämän ketjun äitejä. Yleisesti tuli vaan paha mieli ja muistoja lapsuudesta, kun luin tätä ketjua.
Se on harvinaista nykyään että joku uskaltaa vilpittömästi pitää omansa puolta ja kehua ihan julkisesti :-)
Meidän ekaluokkalaisella on niin " ovela" ja ihana ope, että vanhampainvartissa osaa kääntää keskustelun vanhempien kanssa niin että se oma lapsi tuntuu aina todella välkyltä ja fiksulta. Tämän olen huomannut kun olen jutellut muiden vanhempien kanssa joskus siinä omaa vuoroa odotellessa.
Mutta tämähän on juuri sitä opettajan ammattitaitoa kuten myös se että hän osaa löytää joka tasoiselle oppilaalle sopivasti ja sopivantasoisia tehtäviä.
En kehtaa laittaa nimeä mutta tämä naisopettaja on kyllä MAAILMAN PARAS OPE!
vierekkäin on. Ihan on uskottavaa, että kaikki eivät osaa tehdä niitä vaikeampia tehtäviä matikassa, jotka meidän lapsi leikiten tekee oikein. Ihan uskottavaa myöskin on etteivät kaikki osaa ekalla vielä edes lukea, saati että osaisi roolinsa eläytyen lukea sujuvasti (tätäkin ollaan kotona kuultu). Kotona on myöskin helppo todeta, että lapsi ymmärtää lukemansa vaikeastakin tekstistä ja uskon etteivät kaikki ekalla sitä vielä osaa. Sulavan liikkumisen näkee kotonakin ja ei kait se liikuntatunnilla siitä miksikään muuttuisi. Käsityötkin on lähes virheettömästi tehtyjä. Mitäköhän se ope nyt muka olisi huijjannut?
Onneksi vanhuuden päivillämme on ainakin yksi nero nuori.