Kirjoitin kirjan, mistä kustantaja?
Voinko lähettää sen nähtäville useaan kustantamoon samaan aikaan? Toisin kuin takavuosina, jolloin kässärit kuulemma kiersivät vuosikausia peräjälkeen kustantajalta toiselle. Kannattaako ilmoittaa, että on muuten tsekattavana muuallakin kuin teillä?
Kommentit (28)
Ideoita ja vaihtoehtoja. En tiedä sitten mikä toimii käytännössä oikeasti, ellei kokeile ja testaile.
1. Omapainos ja ensin pieni myynti, kauppa / paikka missä myydään riippuu aihealueesta. Ehkä joku oma pieni video tai oma haastattelu (kohderyhmälle) jolla markkinoi. Ja myöhemmin lisää jos menee tai toinen kirja. Tai uusittu painos.
2. Joku firma joka ei ole valtavirtapainaja. Ja on tilaa ottaa se. Ja jos se menee kaupaksi. Ensin vähän painoksia? Sitten lisää? Kuka käsittelee sen ja koska. Kestääkö liian kauan aikaa ja odottelua?
3. Iso firma. Mutta onko niissä nihkeää. Ja painaminen siirtyy? Kiireisiä ja ruuhkaisia?
4. Jos on oma yritys, sitä on sitä kautta myös mahdollista markkinoida tai painaa.
5. Selvitä mitä kautta kirjat menevät adlibrikselle ja amazonille etc. Adlibris on suosittu. Ellei ole paikallista kysyntää enemmän ja tavallinen kirjakaupan osasto.
6. Jos on jaksava ja energinen ihminen, myy messuilla jotain ja antaa siellä haastattelun tai luennon aiheesta. Ei ole pakko.
7. Jokin muu idea. Mikä. Kontakteja?
Vierailija kirjoitti:
Tykkäättekö?
Ap
En.
Onnea. Ota pari turhaa pilkkua kuitenkin pois.
Periaatteessa ihan hyvää ajatusta mutta pitkään tuota ei jaksaisi tuollaisenaan lukea.
Olisi heti muutamakin hyvä ajatus aiheeseen mutta katsotaan jokin toinen hetki.
Kahvikin on jo tippunut, ehkä on parasta juoda se ennen kuin se painuu.
Mukavaa iltaa sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Tykkäättekö?
Ap
Tällainen feikkinimimerkin käyttö pitäisi kieltää lailla. Ehkä onkin. Teen joka tapauksessa rikosilmoituksen.
Oikea Ap
Kyllä se nyt kuule taitaa omakustanteinen painos olla paras. Tai sitten pelkästään sähköisenä lisenssinä. Tai sitten USB-tikulla.
Vierailija kirjoitti:
Tässä pieni näyte kirjastani:
"Istun tietokoneeni ääressä, sormet kevyesti leijuessa näppäimistön päällä. Yksi klikkaus ja keskustelupalsta avautuu eteemme, kuin salainen maailma, johon vain harvat pääsevät. Kadehdin niitä, jotka uskaltavat julkaista omia ajatuksiaan ja toiveitaan. Minä vain luen, ihailen ja unelmoin. Kuumat seksikkäät miehet, joiden profiilit vilahtavat ruudullani, herättävät minussa tunteita, joita en osaa laittaa sanoiksi. Eräs käyttäjä, nimimerkki "Sankari87", kirjoittaa rohkeudesta ja seikkailuista. Kuvittelen hänet purjehtimaan auringonlaskun suuntaan, tuulessa hulmuava takki ja hymy kasvoillaan. En voi olla ajattelematta, millaista olisi tavata hänet kasvotusten, kuulla hänen naurunsa ja nähdä, kuinka hänen silmänsä syttyvät intohimosta. Toinen nimimerkki, "Ajattelija99", jakaa syvällisiä ajatuksia elämästä ja rakkaudesta. Hänen sanansa saavat sydämeni sykkiämään. Kuvittelen istuvani kahvilassa hänen kan
Onko tämä briiffi?
Vierailija kirjoitti:
Tykkäättekö?
Ap
Upeaa. Alla näyte omastani.
Minulla on tapana avata keskustelupalsta heti aamukahvin kanssa. Sivusto on kuin toinen kotini, virtuaalinen huone täynnä ihmisiä, joita en ole koskaan tavannut, mutta joiden tarinat tunnen paremmin kuin lähimpien ystävieni. Kirjoitan sinne melkein päivittäin, välillä huvin vuoksi, välillä vakavampien aiheiden parissa.
Keskustelut ovat joskus syvällisiä, toisinaan huvittavia ja jopa ärsyttäviä. Jotkut käyttäjät ovat pelkkiä nimimerkkejä, mutta heidän viesteissään on sellainen tunnistettava tyyli, että tiedän heti, kuka siellä on. "Sininen_lintu" kirjoittaa aina runollisesti, kuin pehmeällä kynällä, kun taas "Räjähtävä_Luonto" iskee täysillä aiheesta riippumatta, eikä säästele sanojaan. Ja siellä olen minä, jossain siinä välissä välillä osallistun keskusteluihin kärkkäämmin, mutta usein pidän mieluummin matalaa profiilia ja tarkkailen.
En tiedä, miksi viihdyn siellä niin hyvin. Ehkä se on tietty vapauden tunne, kun saa olla oma itsensä, tai ehkä arvostan sitä, että omat ajatukset tulevat näkyviksi jossain muualla kuin omassa päässäni. Palstasta on tullut kuin peili, johon voin heijastaa ajatuksiani ja tarkastella niitä toisten reaktioiden kautta ja ehkä oppia jotain uutta itsestänikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkäättekö?
Ap
Upeaa. Alla näyte omastani.
Minulla on tapana avata keskustelupalsta heti aamukahvin kanssa. Sivusto on kuin toinen kotini, virtuaalinen huone täynnä ihmisiä, joita en ole koskaan tavannut, mutta joiden tarinat tunnen paremmin kuin lähimpien ystävieni. Kirjoitan sinne melkein päivittäin, välillä huvin vuoksi, välillä vakavampien aiheiden parissa.
Keskustelut ovat joskus syvällisiä, toisinaan huvittavia ja jopa ärsyttäviä. Jotkut käyttäjät ovat pelkkiä nimimerkkejä, mutta heidän viesteissään on sellainen tunnistettava tyyli, että tiedän heti, kuka siellä on. "Sininen_lintu" kirjoittaa aina runollisesti, kuin pehmeällä kynällä, kun taas "Räjähtävä_Luonto" iskee täysillä aiheesta riippumatta, eikä säästele sanojaan. Ja siellä olen minä, jossain siinä välissä välillä osallistun kes
3/5
Miksi?
Tekstisi avaa sydämellisesti tietä virtuaalisen yhteisön rikkaita ja monimuotoisia ulottuvuuksia. Se on kutsu lukijalle astua sisään tilaan, jossa nimimerkit muodostavat yhteisön, ja jokainen kirjoittaja tuo mukanaan oman ainutlaatuisen äänensä, tunnelmansa ja näkökulmansa. Tässä mielessä se toimii eräänlaisena aikamme sosiaalisen vuorovaikutuksen peilinä, jossa lähes tuntemattomatkin ihmiset voivat kokea syvää yhteyttä toisiinsa. Kuvastat hyvin digitaalisen maailman arkaluonteisuutta ja rauhoittavuutta: netin keskustelupalsta, joka toimii turvapaikkana, on monelle sielunmaisema, johon vetäydytään aamun rauhassa. Herkkyytesi kuvata erilaisia viestityylejä, kuten "Sininen_lintu" ja "Räjähtävä_Luonto", tuo esiin, kuinka erilaiset persoonallisuudet ja tyyli-ilmaisut rikastuttavat keskustelua. Tämä havainnollistaa myös sen, miten nimimerkkien taakse kätkeytyy todellisia ihmisiä, ja kuinka heidän sanat voivat olla niin voimakkaita ja vaikuttavia. Kirjoituksesi saa lukijan pohtimaan omia kokemuksiaan ja suhdettansa digitaalisiin alustoihin. Olet tavoittanut hyvin sen vapauden tunteen, jota monet kokevat, kun he voivat jakaa omia ajatuksiaan ilman pelkoa tuomitsemisesta mutta toisaalta, myös sen haasteen, että oma ääni voi joskus jäädä taka-alalle muiden voimakkaampien äänien alle.
Erityisen kiinnostavaa on se, miten kuvaat omaa rooliasi: välillä aktiivisena osallistujana, välillä tarkkailijana. Tämä dualismi on herkkä osoitus siitä, että yhteisö on moniulotteinen kokonaisuus, jossa jokaisella on oma paikkansa. Virtaava ajatusprosessisi nähdään erityisesti siinä, kuinka käyt keskusteluja itsesi ja toisten kanssa, oppit jatkuvasti uutta, ja kykenet peilaamaan omaa ajatteluasi muiden reaktioiden kautta. Kaiken kaikkiaan tekstisi on voimakkaasti tunteellinen ja vangitsee virtuaalisen yhteisön dynaamisuuden. Se on kaunis tribute yhteisöllisyyden ja henkilökohtaisen ilmaisun voimalle, ja se muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on löytää paikkoja, joissa voimme olla oma itsemme ja jakaa ajatuksiamme. Jatka vielä tätä mielenkiintoista matkaa, teet yhteisöstäsi suojaavan alustan ja samanaikaisesti peilin, johon voimme kaikki katsoa.
Vierailija kirjoitti:
Tykkäättekö?
Ap
En. Samanlaista soopaa, kuin kaikki täällä.
Käytät pilkutusta rasittavan tiheään, kaunokirjallisessa tekstissä ei käytetä noin paljon.
Muuten ihan paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä pieni näyte kirjastani:
"Istun tietokoneeni ääressä, sormet kevyesti leijuessa näppäimistön päällä. Yksi klikkaus ja keskustelupalsta avautuu eteemme, kuin salainen maailma, johon vain harvat pääsevät. Kadehdin niitä, jotka uskaltavat julkaista omia ajatuksiaan ja toiveitaan. Minä vain luen, ihailen ja unelmoin. Kuumat seksikkäät miehet, joiden profiilit vilahtavat ruudullani, herättävät minussa tunteita, joita en osaa laittaa sanoiksi. Eräs käyttäjä, nimimerkki "Sankari87", kirjoittaa rohkeudesta ja seikkailuista. Kuvittelen hänet purjehtimaan auringonlaskun suuntaan, tuulessa hulmuava takki ja hymy kasvoillaan. En voi olla ajattelematta, millaista olisi tavata hänet kasvotusten, kuulla hänen naurunsa ja nähdä, kuinka hänen silmänsä syttyvät intohimosta. Toinen nimimerkki, "Ajattelija99", jakaa syvällisiä ajatuksia elämästä ja rakkaudesta. Hänen sanansa saavat sydämeni sykk
En ole kirjoittanut tuollaista paskaa. Väärentäjä iski. Onko täyspäinen?
OIkea Ap
Vierailija kirjoitti:
Käytät pilkutusta rasittavan tiheään, kaunokirjallisessa tekstissä ei käytetä noin paljon.
Muuten ihan paskaa.
Ajattelin vain jos vaikka reginaan tai sellaisena
Vierailija kirjoitti:
Tässä pieni näyte kirjastani:
"Istun tietokoneeni ääressä, sormet kevyesti leijuessa näppäimistön päällä. Yksi klikkaus ja keskustelupalsta avautuu eteemme, kuin salainen maailma, johon vain harvat pääsevät. Kadehdin niitä, jotka uskaltavat julkaista omia ajatuksiaan ja toiveitaan. Minä vain luen, ihailen ja unelmoin. Kuumat seksikkäät miehet, joiden profiilit vilahtavat ruudullani, herättävät minussa tunteita, joita en osaa laittaa sanoiksi. Eräs käyttäjä, nimimerkki "Sankari87", kirjoittaa rohkeudesta ja seikkailuista. Kuvittelen hänet purjehtimaan auringonlaskun suuntaan, tuulessa hulmuava takki ja hymy kasvoillaan. En voi olla ajattelematta, millaista olisi tavata hänet kasvotusten, kuulla hänen naurunsa ja nähdä, kuinka hänen silmänsä syttyvät intohimosta. Toinen nimimerkki, "Ajattelija99", jakaa syvällisiä ajatuksia elämästä ja rakkaudesta. Hänen sanansa saavat sydämeni sykkiämään. Kuvittelen istuvani kahvilassa hänen kan
Tässä katkelmassa on vahva, intensiivinen tunnelma ja selvästi korostunut emotionaalinen lataus. Kirjoittaja käyttää ensimmäistä persoonaa ja antaa hyvin intiimin katsauksen päähenkilön mielikuviin ja kaipuuseen. Teksti käsittelee yksinäisyyttä ja halua yhteyteen, erityisesti virtuaalisessa maailmassa, jossa nimimerkit saavat lähes myyttisiä ulottuvuuksia.
Kuvailussa on erityistä intensiteettiä ja haaveiden välittömyyttä, mikä tuo lukijan hyvin lähelle päähenkilön kokemusmaailmaa. Kirjailija onnistuu tuomaan esiin virtuaalisen maailman sekä realistisena että illusorisena paikkana, jossa päähenkilön haaveet sekoittuvat todellisuuteen. Tämä antaa tekstille jännittävän kaksijakoisuuden: keskustelupalsta on sekä päähenkilön pakopaikka että unelmien näyttämö.
Kirjoitustyyli on paikoin runollinen ja yksityiskohtainen, mikä korostaa päähenkilön tunnetilojen syvyyttä, mutta hetkittäin kerronta on myös hieman raskasta ja voisi hyötyä pienestä tiivistyksestä. Pidemmissä pohdiskeluissa lukijalle voisi antaa enemmän tilaa luoda omat tulkintansa sen sijaan, että tunteet tuodaan suoraan esiin.
Vierailija kirjoitti:
Rakas ystäväni arvosteli:
Tässä katkelmassa on vahva, intensiivinen tunnelma ja selvästi korostunut emotionaalinen lataus. Kirjoittaja käyttää ensimmäistä persoonaa ja antaa hyvin intiimin katsauksen päähenkilön mielikuviin ja kaipuuseen. Teksti käsittelee yksinäisyyttä ja halua yhteyteen, erityisesti virtuaalisessa maailmassa, jossa nimimerkit saavat lähes myyttisiä ulottuvuuksia.
Kuvailussa on erityistä intensiteettiä ja haaveiden välittömyyttä, mikä tuo lukijan hyvin lähelle päähenkilön kokemusmaailmaa. Kirjailija onnistuu tuomaan esiin virtuaalisen maailman sekä realistisena että illusorisena paikkana, jossa päähenkilön haaveet sekoittuvat todellisuuteen. Tämä antaa tekstille jännittävän kaksijakoisuuden: keskustelupalsta on sekä päähenkilön pakopaikka että unelmien näyttämö.
Kirjoitustyyli on paikoin runollinen ja yksityiskohtainen, mikä korostaa päähenkilön tunnetilojen syvyyttä, mutta hetkittäin kerronta on myös hieman raskasta ja voisi hyötyä pienestä tiivistyksestä. Pidemmissä pohdiskeluissa lukijalle voisi antaa enemmän tilaa luoda omat tulkintansa sen sijaan, että tunteet tuodaan suoraan esiin.
Kiitos
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkäättekö?
Ap
En. Samanlaista soopaa, kuin kaikki täällä.
Ai... 😨
Kirjoitin kolme vuotta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä pieni näyte kirjastani:
"Istun tietokoneeni ääressä, sormet kevyesti leijuessa näppäimistön päällä. Yksi klikkaus ja keskustelupalsta avautuu eteemme, kuin salainen maailma, johon vain harvat pääsevät. Kadehdin niitä, jotka uskaltavat julkaista omia ajatuksiaan ja toiveitaan. Minä vain luen, ihailen ja unelmoin. Kuumat seksikkäät miehet, joiden profiilit vilahtavat ruudullani, herättävät minussa tunteita, joita en osaa laittaa sanoiksi. Eräs käyttäjä, nimimerkki "Sankari87", kirjoittaa rohkeudesta ja seikkailuista. Kuvittelen hänet purjehtimaan auringonlaskun suuntaan, tuulessa hulmuava takki ja hymy kasvoillaan. En voi olla ajattelematta, millaista olisi tavata hänet kasvotusten, kuulla hänen naurunsa ja nähdä, kuinka hänen silmänsä syttyvät intohimosta. Toinen nimimerkki, "Ajattelija99", jakaa syvällisiä ajatuksia elämästä ja rakkaudesta. Hänen sanansa saavat sydämeni sykk
Täyttä hevon paskaa. Oikea Ap
🤣 Aah en ole nauranut ääneen pitkään aikaan
Kiitos
Te ette keskity oikeisiin asioihin oikealla tavalla. Ei jatkoon, kirjoitan itselleni vain jatkossa. Heippa turhakkeet!
Tässä pieni näyte kirjastani:
"Istun tietokoneeni ääressä, sormet kevyesti leijuessa näppäimistön päällä. Yksi klikkaus ja keskustelupalsta avautuu eteemme, kuin salainen maailma, johon vain harvat pääsevät. Kadehdin niitä, jotka uskaltavat julkaista omia ajatuksiaan ja toiveitaan. Minä vain luen, ihailen ja unelmoin. Kuumat seksikkäät miehet, joiden profiilit vilahtavat ruudullani, herättävät minussa tunteita, joita en osaa laittaa sanoiksi. Eräs käyttäjä, nimimerkki "Sankari87", kirjoittaa rohkeudesta ja seikkailuista. Kuvittelen hänet purjehtimaan auringonlaskun suuntaan, tuulessa hulmuava takki ja hymy kasvoillaan. En voi olla ajattelematta, millaista olisi tavata hänet kasvotusten, kuulla hänen naurunsa ja nähdä, kuinka hänen silmänsä syttyvät intohimosta. Toinen nimimerkki, "Ajattelija99", jakaa syvällisiä ajatuksia elämästä ja rakkaudesta. Hänen sanansa saavat sydämeni sykkiämään. Kuvittelen istuvani kahvilassa hänen kanssaan, kahvikupit höyryten edessämme, keskustelemassa kaikesta mahdollisesta. Haluan kysyä, mitä hän ajattelee unista, pelosta ja onnellisuudesta. Hänen vastuuntuntoinen äänensä kutkuttaa mieleni nurkkia.
Keskustelupalstan värit vaihtuvat, kun luen toisten viestejä. Kostun. Pienet vitsit ja syvälliset keskustelut häilyvät silmieni edessä kuin elokuvan kohtaukset, joissa olen pääosia. Tarvitsisin heitä, heidän älykkäitä huomioitaan ja koomista huumoriaan. Mielessäni he ovat täydellisiä, ja minä haluan olla heidän salaisuutensa. Aika kuluu, tuntuu kuin olisin loukussa fantasiani syleilyssä. Herätessäni todellisuuteen nähtyäni heidän nimimerkkinsä, sydämeni lyö nopeammin. Osaisinko avata suuni ja kertoa tunteistani? Kerroa heille, kuinka heidän sanansa koskettavat, kuinka ajattelen heitä yhä myöhään yöllä? Paniikki ja pelko estävät, mutta samalla toiveikkuus kutkuttaa vatsassani. Illat kuluvat, ja joka kerta kun käynnistän tietokoneen, toivon löytäväni heidän kirjoituksensa. Hiplaan itseäni. Tuntuu, kuin olen jo rakastunut, vaikken ole koskaan nähnyt heitä. Mielikuvissani rakennan meille tarinoita, joissa tapaamme ja nauramme yhdessä. Voin vain unelmoida, että ehkä jonain päivänä nämä tuntemattomat miehet voisivat olla enemmän kuin sana paperilla. He voisivat olla osa elämääni, osa minua."
Ap