Pihit isovanhemmat eivät auta koskaan rahallisesti tai muutenkaan opiskelevia lapsenlapsiaan. Olen häpeissäni lasteni puolesta.

Osalla -en tiedä Ap.n lapsien isovanhempien tialnnetta- mutta osalla isovanhemmista on itsellä huomattavan suuri huoli siitä, kuinka itse pärjäävät taloudellsiesti. - Heidän ikäluokastaan löytynee myös enempi heitä, jotka ihan periaatteesta ("on kunnia asia ja velvollisuus pärjätä omillaan") hae mutta osa varmasti myös pelkästä tietämättömyydestä eivät hae tai mahd. oaakaan hakea kaikkea sitä apua / tukea mihin "hyvinvointivaltio" saattaisi heille mahdollistaa.

Osa myös venyttää uskomattoman tiukalle oman taloutensa koska kokee velvollisuudeksi, että voisi jättää perintöä. Tai jos on joskus onnistunut ostamaan tai vaikka rakentamaan oman asunnon, niin siinä halutaan asua ja elää viimeiseen asti vaikka esimerkiksi terveydenkannalta saattaisi olla fiksumpaa muuttaa lähemmäski palveluita ja asua vaikka sitten vuokralla. Muttatämäkin on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. 

Osalle saattaa tulla järkytyksenä, että ei siitä omasta rakkaaasta kodista montaa euroa saakaan, jotta sen hinnalla asusii millään tavoin, jossain muualla, kuten lähempänä palveluita tai vaikka niitä lapsenlapsia, jos ne vaikka joskus kävisivät kylässä tai kutsuisivat kylään, eikä niiden vanhempi aina marmattaisi, että kuinka lapselle pitää hankkia sitä ja tätä. 

Sinkkumies

Mistä lähtien isovanhempien rahat ovat kuuluneet lapsille ja lapsenlapsille? En voi käsittää tätä nykyistä ajattelumallia että kaikilla on oikeus kupata rahaa sukulaisilta ja jos he eivät suostu niin he ovat itsekkäitä ja ahneita. Minun mielestäni jokainen omistaa itse rahansa ja käyttää ne juuri niinkuin haluaa. Ahneutta on se että yrittää kupata muiden rahoja itselleen, ei se ettei jaa omia rahojaan muille. Ainoa keino pärjätä elämässä on oppia tekemään itse omat rahansa ja sopeuttamaan kulutus tuloihin. Muilta ja yhteiskunnalta ei koskaan voi saada niin paljon että voisi elää hyvää elämää.

Tuossa  toisessa keskustelussa tasapuolisuiden vaatimus. Jos annat opiskelijalle 200 annat kans muille sisaruksille saman tai et kenellekään.

Tai jos annat serkku beelle on annettava sitten joka serkulle sama summa.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa  toisessa keskustelussa tasapuolisuiden vaatimus. Jos annat opiskelijalle 200 annat kans muille sisaruksille saman tai et kenellekään.

Tai jos annat serkku beelle on annettava sitten joka serkulle sama summa.

Onko sitten oarempi olla antamatta kenellekään, kun jollekulle saattaisi tulla paha mieli kun ei saa yhtä paljon kuin joku toinen, kun esimerkiksi isoanhempi auttaa työtöntä lastaan, joka elää yksinhuoltaja enempi kuin lapsettomassa parishteessa elävä, joka saa sekä säännöllsitä palkkatuloa että vuosittain huomattavat osinkotulot., 

Sinkkumies