Aloitin henkilökohtaisena avustajana. Avustettava ei tee mitään vaikka pitäisi yhdessä tehdä.
istuu läppärillä vaan. No minäkin selasin kännykkääni. Ehkä en ole oikea henkilö hänelle?
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Minkä koulutuksen tuohon tarvitsee?
Siihen on ammattitutkinto, mutta käytännössä harva edellyttää sitä. Eli ei tarvii mitään. Tuntipalkka n. 13e/h vähän parempi jos kuuluu vessaavustamista esim. ja vähän pienempi jos ei. Osa on avustajina useille jonkun firman kautta, osa suoraan avustettaville työsuhteessa. Eli työtunnit vaihtelee paljon. Sekin vaikuttaa palkkaan, kuuluuko iltalisiä yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en avustajana siivoa puolesta, vaikka se minulle oikeastaan helpoin ja mukavin ratkaisu olisikin, jos ei avustettava halua tehdä mitään yhdessä.
Jos siivotaan, hän osallistuu itsekin sillä tasolla millä kykenee. Vähintäänkin olemalla henkisesti hommassa mukana. Hän siis ei istu koneella tai katso televisiota. Joko ollaan aktiivisempia tai passiivisempia, sen päättää hän, mutta sitä ollaan aina yhdessä molemmat.
Olen avustaja, en piika.
Kyllä avustajat on käytännössä aikamoisia piikoja. Auttavat toisen huushollissa huonolla palkalla.
Ei se palkka nyt niin huono ole, brutto minulla on reilusti yli kolme tonnia.
No se tuskin kuitenkaan on avustajan keskiansio. Oletko sama joka dissasi "muita avustajia" täällä.
No en todellakaan! Miksi pitäisi? Kertoo ehkä enemmän sun luonteestasi kun näin ajattelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en avustajana siivoa puolesta, vaikka se minulle oikeastaan helpoin ja mukavin ratkaisu olisikin, jos ei avustettava halua tehdä mitään yhdessä.
Jos siivotaan, hän osallistuu itsekin sillä tasolla millä kykenee. Vähintäänkin olemalla henkisesti hommassa mukana. Hän siis ei istu koneella tai katso televisiota. Joko ollaan aktiivisempia tai passiivisempia, sen päättää hän, mutta sitä ollaan aina yhdessä molemmat.
Olen avustaja, en piika.
Kyllä avustajat on käytännössä aikamoisia piikoja. Auttavat toisen huushollissa huonolla palkalla.
Ei se palkka nyt niin huono ole, brutto minulla on reilusti yli kolme tonnia.
No se tuskin kuitenkaan on avustajan keskiansio. Oletko sama joka dissasi "muita avustajia" täällä.
No en todellakaan! Miksi pitäisi? Kertoo ehkä enemmän sun luonteestasi kun näin ajattelet.
Sinä et minua tunne. Oma vastauksesi saattaa kertoa jotain älystäsi.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu hölmölle tilanne että avustettava möllöttää läppäriään mykkänä ja avustaja istuu mykkänä siellä sohvalla. Tehkää edes jotain sen rahan eteen sinä aikana.
Avustajan pitää kertoa tilanteesta eteen päin, jolloin avustettavalle myönnettyjä palveluja arvioidaan uudelleen. Oikeus avustajaan harkinnanvaraiseksi, jos tuota tapahtuu enemmän kuin kerran.
Vierailija kirjoitti:
Avustettavia on laidasta laitaan. Jollekkin olet siivooja. Toiselle sairaanhoitaja. Yhdelle olet terapeutti. Ja voit päätyä myös lastenhoitajaksi henkkarina.
Yhdelle olet kaikkea toisen luona kuppaat tuntikausia tyhjän. Olen ollut töissä henkilön luona jolle olin kahdeksan tuntia päivässä terapeutti, siivooja, kokki, kirjanpitäjä, sairaanhoitaja ja avustaja ja orja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vammaiset on niin paapottu ryhmä. Avustajat juoksee passaamassa niitä kuin entisaikojen orjat. Avustaminen ei ole sama kuin lapsenomaisten pompotusten tottelu. Sitähän se monesti on, kun on varaa pompottaa avustaa ja yhteiskunta maksaa.
Ylipäätään vammaisetuuksiin pitäisi puuttua. Ongelma on vaan, että jos sossu tekee yhdenkin järkeistämispäätöksen, niin vammaisliiton juristi hyökkää niskaan.
Tämä. Fyysisesti vammaiset ovat onnistuneet lobbaamaan itselleen järjettömät etuudet. Monen ei-vammaisen tai mielenterveyshaasteisen elämä on paljon köyhempää, koska eivät hekään voi/jaksa/pysty tekemään monia asioita, joita ns. terveet tekevät. Minua on säälittänyt erityisesti masentuneet, jotka eivät jaksa/pysty pitämään kotiaan säällisessä järjestyksessä. Heitä ei auta kukaan, kun avustajat istuksivat ap:n kuvaamien nokkavien ja nyrpeiden vammaisten luona tyhjää toimittamassa.
Vähän turhaa vastakkainasettelua ja kärjistämistä. Tämä tuskin on tilanne kaikilla avustettavilla, liekö edes oikea tapaus tuo aloittajan kertomus.
Vierailija kirjoitti:
Avustettava tarvitsi aktiivista avustamista vain 2 tuntia päivässä. Tästä huolimatta siellä piti olla 8 tuntia päivässä. Ei ole uutinen tämä, kuinka hassataan verorahoja.
Haluaako se avustettavakaan että joku on 8 tuntia hänen kodissansa jos tarvetta on vain kahdelle tunnille? Raskastahan se on kummallekin, avustajalle jolla ei ole tekemistä ja avustettavalle joka ei saa olla rennosti rauhassa omassa kodissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puhutaan oikeasta vammaispalvelulain mukaisesta henkilökohtaisesta avusta niin siinä avustettavan tulee itse kyetä määrittelemään avun tarpeensa ja ohjaamaan avustajaa ja avustettavan rooli on olla ikään kuin avustettavan "käsinä" ja "jalkoina" siinä missä avustettava ei kykene tai kykene täysin itsenäisesti selviytymään. Avustettava määrittelee sen, kuten kuka tahansa muukin ja vammaton ihminen mitä haluaa minäkin päivänä tehdä eikä avustajan tehtävä ole vaikuttaa asiaan ja aktivoida avustettavaansa ja alkaa päättää tämän puolesta mitä pitäis7 tehdä vaan nimenomaan avustaa tarvittaessa. Sitten taas tuettu asuminen, tukihenkilö tai sosiaaliohjaaja voivat tehdä ohjauksellista työtä jos henkilöllä on arjen osaamattomuutta tai jaksamisongelmaa ja siinä tavoitteena on nimenomaan yhdessä tekemisellä saada ihminen aktivoitumaan ja tässä työnkuvassa, toisin kuin henkilökohtaisella avustajalla, on hieman kuin velvollisuus hieman haastaa ja aktivoida asiakasta.
Kun sinulla näyttää olevan tietoa asioista, kerrotko, millä perusteella ja millaista apua voisi hakea autistiselle henkilölle, joka pystyy tekemään vaikka mitä, mutta ongelmana on jumittuminen ja passivoituminen. Ns. aktivointi tai haastaminen ei toimi autistilla. Henkilöllä on mielenkiinnon kohteita, mutta tarvisi tukea siihen, että pystyy toteuttamaan niitä ja organisoimaan päivänsä, ettei mene pelkäksi sohvalla tuijottamiseksi. Ongelman nimi lienee 'toiminnanohjauksen höiriö'. Koska henkilö ei ole fyysisesti vammainen ja normaaliälyinen, hän ei ole saanut esim. vammaisapua.
Vammaispalveluiden sosiaalityön kautta tuetun asumisen ohjausta. Siellä on koulutettuja ohjaajia.
Vierailija kirjoitti:
Jääkö tuosta työstä edes mitään käteen?
hyvä mieli
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jääkö tuosta työstä edes mitään käteen?
hyvä mieli
No kyllä siitä nyt muutakin pitäis saada! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vammaiset on niin paapottu ryhmä. Avustajat juoksee passaamassa niitä kuin entisaikojen orjat. Avustaminen ei ole sama kuin lapsenomaisten pompotusten tottelu. Sitähän se monesti on, kun on varaa pompottaa avustaa ja yhteiskunta maksaa.
Ylipäätään vammaisetuuksiin pitäisi puuttua. Ongelma on vaan, että jos sossu tekee yhdenkin järkeistämispäätöksen, niin vammaisliiton juristi hyökkää niskaan.
Tämä. Fyysisesti vammaiset ovat onnistuneet lobbaamaan itselleen järjettömät etuudet. Monen ei-vammaisen tai mielenterveyshaasteisen elämä on paljon köyhempää, koska eivät hekään voi/jaksa/pysty tekemään monia asioita, joita ns. terveet tekevät. Minua on säälittänyt erityisesti masentuneet, jotka eivät jaksa/pysty pitämään kotiaan säällisessä järjestyksessä. Heitä ei auta kukaan, kun avustajat istuksivat ap:n kuvaamien nokkavien ja nyrpeiden vammaisten luona tyhjää toimittamassa.
Edelleenkin, näille ihmisille (vammaiselle ja psyykkisesti sairastavalle) myönnetään eri palvelua eri lakien perusteella ja vaikka ne henkilökohtaiset avustajat olisivat kaikki ns.vapailla työmarkkinoilla niin he eivät siirry sinne mielenterveyspotilaiden palveluihin lisäresurssina. Mielenterveyskuntoutujien arjen tuen tarpeisiin vastataan mitä suurimmassa määrin sosiaalihuoltolain mukaan, esimerkiksi itse sosiaalityöntekijänä myönnän heille tuettua asumista jossa tuetaan yhdessä tekemällä asiakasta vaikka siivoamaan, laittamaan ruokaa, käymään kaupassa, suihkussa jne. Ja nämä työntekijät eivät ole henkilökohtaisia avustajia. Vammaispalvelu on erityislaki ja siihen on oikeutettu pitkäaikaisen vamman perusteella ja siinä laissa säädetään henkilökohtaisen avun palvelusta joka tarkoittaa sitä että avustaja toimii avustettavan ohjeiden mukaan tekevinä käsinä niissä asioissa missä avustettava ei pysty. Kannattaa koittaa miettiä miltä se itsestä tuntuisi jos ei kykenisi pesemään itseään tai pukemaan itseään ei kotona eikä lomalla tai pystyisi siivoamaan kotiaan koska se on realiteetti monelle fyysisesti vammautuneelle eikä siihen ole luvassa muutosta koko elinaikana. Monet mielenterveysongelmat saadaan hoidettua tai lievitettyä jolloin haitta on onneksi vain pieni osa elämän mittakaavassa, ja sanon näin vaikka oikeasti näitä ei pitäisi laittaa edes vastakkain, molemmat ihmiset tarvitsevat apua mutta eri syistä ja eri tavalla. Jos psyykkisesti sairas ei jaksa siivota, olen saattanut toimeentulotukena maksaa kodin siivouksen erityistilanteissa jos tilanne on kriisiytynyt ja sitten yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa pyritään hoitamaan ja tukemaan kuntoutumista terapioilla ja asumispalveluilla että saa myös arkeen tukea mutta puolesta tekeminen ei pitemmän päälle kuntouta. Ihminen jolla on cp vamma tai lyhytkasvuisuus eivät kuntoudu siitå fyysisestä rajoitteesta ja siksi he tarvitsevat jonkun tekemään joissain asioissa puolesta.
Olisiko kuitenkin jotain tehtävää. Pyykinpesua, imuroimista, ruuanlaittoa. Kysy mitä hän haluaisi sinun tekevän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä asiassa avustettava on sanonut haluavansa ja tarvitsevansa apua?
Hänen kanssa pitäisi ulkoilla pääasiassa sen takia, ettei istuisi koneella ,mutta ei lähde ulos kun aina on jotain vaivaa, ettei pysty. ap
Omaisten toiveajattelua siitä, että liikuntarajoitteinen haluiaisi jatkuvasti ulos liikkumaan. Avustaja "avustaa" omaisille rauhallisen mielen ja omatunnon.
Höpöhöpö. Jos avustajan tulo tarkoittaa sitä, että nyt on ylipäätään mahdollisuus lähteä ulos, onhan se järkevää. Jos asiakas ei halua poistua kotoaan, avustaja on täysin tarpeeton ja palvelu voidaan/pitää lopettaa. Naurettavaa, että maksamme kaikki siitä, että joku hiutale on saanut avustustunteja, mutta kieltäytyy avusta.
Sitä ihmettelen, miksi avustajan pitää tulla, jos hänelle ei ole käyttöä sinä päivänä. Sovin avustajan kanssa erikseen, milloin tarvitsee tulla, ja kun hän saapuu, teemme asioita, joiden tekemistä varten hän saapui. Jos mitään erityistä ei ole, avustaja ei tule. Tämä järjestely on toiminut hyvin vuosien ajan.
Ei avustaja ehdottele minulle, että mennnäänkö ulos, vaan minä hänelle, että mennäänpä hieman kävelylle tai kauppaan (mikä on kannaltani melkein sama asia). Ei avustajani turhanpanttina istuskele ollenkaan. Tietysti hän juo kahvia siinä missä minäkin, sillä normaalit kahvin juomiset ja juoruamiset kuuluvat asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Avustettava tarvitsi aktiivista avustamista vain 2 tuntia päivässä. Tästä huolimatta siellä piti olla 8 tuntia päivässä. Ei ole uutinen tämä, kuinka hassataan verorahoja.
En ymmärrä. Yleensä sitä avustusta on todella vaikea saada. Ja harva saa tarpeeksi tunteja.
Vierailija kirjoitti:
Erikoista jos pitää vaan odottaa ja odottaa. Avustaja maksaa joka tunti, miten on varaa.
Eipä se avustettava sitä itse maksakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puhutaan oikeasta vammaispalvelulain mukaisesta henkilökohtaisesta avusta niin siinä avustettavan tulee itse kyetä määrittelemään avun tarpeensa ja ohjaamaan avustajaa ja avustettavan rooli on olla ikään kuin avustettavan "käsinä" ja "jalkoina" siinä missä avustettava ei kykene tai kykene täysin itsenäisesti selviytymään. Avustettava määrittelee sen, kuten kuka tahansa muukin ja vammaton ihminen mitä haluaa minäkin päivänä tehdä eikä avustajan tehtävä ole vaikuttaa asiaan ja aktivoida avustettavaansa ja alkaa päättää tämän puolesta mitä pitäis7 tehdä vaan nimenomaan avustaa tarvittaessa. Sitten taas tuettu asuminen, tukihenkilö tai sosiaaliohjaaja voivat tehdä ohjauksellista työtä jos henkilöllä on arjen osaamattomuutta tai jaksamisongelmaa ja siinä tavoitteena on nimenomaan yhdessä tekemisellä saada ihminen aktivoitumaan ja tässä työnkuvassa, toisin kuin henkilökohtaisella avustajalla, on hieman kuin velvollisuus hieman haastaa ja aktivoida asiakasta.
Kun sinulla näyttää olevan tietoa asioista, kerrotko, millä perusteella ja millaista apua voisi hakea autistiselle henkilölle, joka pystyy tekemään vaikka mitä, mutta ongelmana on jumittuminen ja passivoituminen. Ns. aktivointi tai haastaminen ei toimi autistilla. Henkilöllä on mielenkiinnon kohteita, mutta tarvisi tukea siihen, että pystyy toteuttamaan niitä ja organisoimaan päivänsä, ettei mene pelkäksi sohvalla tuijottamiseksi. Ongelman nimi lienee 'toiminnanohjauksen höiriö'. Koska henkilö ei ole fyysisesti vammainen ja normaaliälyinen, hän ei ole saanut esim. vammaisapua.
Omalla hyvinvointialueella nepsy-kirjon ihmiset saavat valitettavan vaihtelevasti ja vähän palvelua ja palvelut vaihtelevat hyvinvointialueiden välillä. Osa voi saada sosiaalihuoltolain mukaista asumisen tukea, joku voi olla oikeutettu taas Kelan palveluihin esim neuropsykologiseen kuntoutukseen, psykoterapiaan tai toimintaterapiaan. Joskus näitä kuntoutuksia tai erillistä nepsy-valmennusta voi saada hyvinvointialueen omana toimintana. Kelalla on myös Oma Väylä- kuntoutus 16-29- vuotiaille kirjolla oleville. Vammaispalvelut kyllä varmasti ehdottaa muiden palveluiden kartoittamista eli onko arvioitu kuntoutuspalveluiden tarvetta ja voisiko avuntarve hoitoa yleislakien eli sosiaalihuoltolain palveluilla koska ne ovat ensisijaisia. Valitettavasti ei voi oikein keskustelupalstalla tehdä arviota asiasta kun tilanteeseen vaikuttaa niin moni tekijä. Vammaispalvelulaki on kyllä muuttunut, ja nyt sen mukaan myös psyykkinen, sosiaalinen, kognitiivinen ja aisteihin liittyvä pitkäaikainen toimintarajoite oikeuttaisi vammaispalveluihin, joten jää nähtäväksi tullaanko niitä myöntämään enemmän myös psyykkisesti sairaille tai neurokirjolla oleville. Sen voisin sanoa että jos tämä kyseinen autistinen henkilö on hakenut vammaispalveluita ja saanuy kielteisen päätöksen niin kannattaa katsoa se palvelutarpeenarvio teksti koska siinä voi olla suosituksia mistä lähteä tukea ja palveluita hakemaan. Ihan ns normi sosiaalihuolto voisi olla yksi paikka jossa arjen tilannetta lähdetään selvittämään jos terveydenhoito ei ole mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavaa miten moni on todella asiaton ja ammattitaidoton avustaja. Avustajan rooli on olla ns. aivottomat kädet ja jalat. Avustajan ei kuulu arvostella avustettavan valintoja. Jos avustettava haluaa syödä vain pullaa tai karkkia tai polttaa tupakkaa tai tuhlata rahaa, hänellä on siihen oikeus. Jokainen voi miettiä miltä tuntuisi kun joku vieras tulisi sinun elämääsi kertomaan mielipiteitään sinun valinnoistasi ja elintavoistasi. Myös vammainen saa elää epäterveellisesti aivan kuten vammatonkin saa elää.
Avustaja ei ole myöskään oikeutettu koko henkilön sairashistoriaan ja diagnooseihin. Täytyy siis ymmärtää, ettet voi tietää kaikkea henkilön toiminnan taustalla eikä hän ole siitä tilivelvollinen sinulle miksi hän ei halua vaikka lähteä ulos tai miksi hän ei halua osallistua siivoukseen. Hänen kipunsa ja terveystietonsa eivät kuulu sinulle vaan sinulle kerrotaan vain se, mikä töiden kannalta on oleellista.
Eikä avustaja ole toimintaterapeutti. Siinä, missä toimintaterapeutin työhön kuuluu nimenomaan se, että hän esimerkiksi auttaa vammaista itseään siivoamaan, avustaja siivoaa puolesta, jos näin toivotaan. Avustaja ei siis pyri kuntouttamaan (eikä siihen ole tarvittavaa osaamistakaan).
Avustajan työ on pääasiassa oikein mukavaa, mutta on hyvä ymmärtää oma rooli, joka muistuttaa henkilökohtaista palvelijaa ja seuraneitiä.
Avustettava voi palkata siivoojan, jos se on ainoa apu mitä se tarvitsee. Avustaja ei ole siivooja.
Tätä tarkoitan. Miten pihalla ihmiset ovat avustajan tehtävistä. Avustaja on siivooja, jos avustettava niin haluaa ja siihen on myönnetty avustustunteja. Avustajan tehtävä on mahdollistaa avustettavalle asioita, jotka terve voi itse tehdä. Terve ihminen voi siivota itse eikä tarvitse siivoojaa siivoamaan kotiaan. Vammainen ei kykene siivoamaan liikuntarajoitteiden tai kipujen vuoksi (joista ei tarvitse tehdä selontekoa avustettavalle). Niinpä avustustunnit on tarkoitettu myös siihen, että avustaja siivoaa. Siisti koti on perusasia, johon terveet kykenevät. Vammainen (joka monesti vielä viettää ison osan ajastaan kotonaan) on myös oikeutettu siistiin kotiin.
Avustajatunnit myönnetään juuri siksi, ettei vammaisen tarvitse palkata eri työntekijöitä selvitäkseen normaalista elämästä, josta terveet selviävät itse.
Vammaispalvelut tekevät tarkemman arvion siitä mihin avustustunteja myönnetään. Jos siellä listalla on kotityöt, niin silloin avustettavan on pidettävä suu kiinni ja siivottava.
Taidat itse olla katkera apustettava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puhutaan oikeasta vammaispalvelulain mukaisesta henkilökohtaisesta avusta niin siinä avustettavan tulee itse kyetä määrittelemään avun tarpeensa ja ohjaamaan avustajaa ja avustettavan rooli on olla ikään kuin avustettavan "käsinä" ja "jalkoina" siinä missä avustettava ei kykene tai kykene täysin itsenäisesti selviytymään. Avustettava määrittelee sen, kuten kuka tahansa muukin ja vammaton ihminen mitä haluaa minäkin päivänä tehdä eikä avustajan tehtävä ole vaikuttaa asiaan ja aktivoida avustettavaansa ja alkaa päättää tämän puolesta mitä pitäis7 tehdä vaan nimenomaan avustaa tarvittaessa. Sitten taas tuettu asuminen, tukihenkilö tai sosiaaliohjaaja voivat tehdä ohjauksellista työtä jos henkilöllä on arjen osaamattomuutta tai jaksamisongelmaa ja siinä tavoitteena on nimenomaan yhdessä tekemisellä saada ihminen aktivoitumaan ja tässä työnkuvassa, toisin kuin henkilökohtaisella avustajalla, on hieman kuin velvollisuus hieman haastaa ja aktivoida asiakasta.
Kun sinulla näyttää olevan tietoa asioista, kerrotko, millä perusteella ja millaista apua voisi hakea autistiselle henkilölle, joka pystyy tekemään vaikka mitä, mutta ongelmana on jumittuminen ja passivoituminen. Ns. aktivointi tai haastaminen ei toimi autistilla. Henkilöllä on mielenkiinnon kohteita, mutta tarvisi tukea siihen, että pystyy toteuttamaan niitä ja organisoimaan päivänsä, ettei mene pelkäksi sohvalla tuijottamiseksi. Ongelman nimi lienee 'toiminnanohjauksen höiriö'. Koska henkilö ei ole fyysisesti vammainen ja normaaliälyinen, hän ei ole saanut esim. vammaisapua.
Omalla hyvinvointialueella nepsy-kirjon ihmiset saavat valitettavan vaihtelevasti ja vähän palvelua ja palvelut vaihtelevat hyvinvointialueiden välillä. Osa voi saada sosiaalihuoltolain mukaista asumisen tukea, joku voi olla oikeutettu taas Kelan palveluihin esim neuropsykologiseen kuntoutukseen, psykoterapiaan tai toimintaterapiaan. Joskus näitä kuntoutuksia tai erillistä nepsy-valmennusta voi saada hyvinvointialueen omana toimintana. Kelalla on myös Oma Väylä- kuntoutus 16-29- vuotiaille kirjolla oleville. Vammaispalvelut kyllä varmasti ehdottaa muiden palveluiden kartoittamista eli onko arvioitu kuntoutuspalveluiden tarvetta ja voisiko avuntarve hoitoa yleislakien eli sosiaalihuoltolain palveluilla koska ne ovat ensisijaisia. Valitettavasti ei voi oikein keskustelupalstalla tehdä arviota asiasta kun tilanteeseen vaikuttaa niin moni tekijä. Vammaispalvelulaki on kyllä muuttunut, ja nyt sen mukaan myös psyykkinen, sosiaalinen, kognitiivinen ja aisteihin liittyvä pitkäaikainen toimintarajoite oikeuttaisi vammaispalveluihin, joten jää nähtäväksi tullaanko niitä myöntämään enemmän myös psyykkisesti sairaille tai neurokirjolla oleville. Sen voisin sanoa että jos tämä kyseinen autistinen henkilö on hakenut vammaispalveluita ja saanuy kielteisen päätöksen niin kannattaa katsoa se palvelutarpeenarvio teksti koska siinä voi olla suosituksia mistä lähteä tukea ja palveluita hakemaan. Ihan ns normi sosiaalihuolto voisi olla yksi paikka jossa arjen tilannetta lähdetään selvittämään jos terveydenhoito ei ole mukana.
Jatkan vielä että jos on paljon toimintakykyä muuten niin tuo voisi kuulostaa nepsy-valmennuksen heiniltä, mutta en tiedä tarjoaako hyvinvointialue teillä sitä. En ole nepsy-asiantuntija, teen töitä psykiatrian puolella ja siellä taas monella nepsyllä joiden kanssa työskentelen on jokin mielenterveydenhäiriö ja heille haetaan psykoterapiaa ja toimintaterapiaakin. Asia pitäisi arvioida siis terveydenhuollossa jos on hoitokontakti ja hakeutua terveysasemalle tai sosiaalihuoltoon kuten sanoin, jos on vaikka masennusta mukana ja ei vaikka saakaan terapiaa mistään niin joskus on sosiaalihuollosta myönnetty tuota tuettua asumista ja otettu työntekijäksi henkilö jolla on nepsy-valmentajan koulutus. Mutta palvelujärjestelmä on tosi pirstaleinen ja lakia tulkitaan miten tulkitaan. Eihän autismista "parannuta" vaan se on aina, toki voi koittaa löytää kuntoutuksen ja muun kautta arkea helpottavia keinoja mutta on mielenkiintoista tavallaan nähdä mikä tän lainmuutoksen myötä tulee vammaispalveluiden linja olemaan palveluiden myöntämiseen juurikin nepsy-ihmisille tai vaikka pitkäaikaista mielenterveysongelmaa sairastaville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puhutaan oikeasta vammaispalvelulain mukaisesta henkilökohtaisesta avusta niin siinä avustettavan tulee itse kyetä määrittelemään avun tarpeensa ja ohjaamaan avustajaa ja avustettavan rooli on olla ikään kuin avustettavan "käsinä" ja "jalkoina" siinä missä avustettava ei kykene tai kykene täysin itsenäisesti selviytymään. Avustettava määrittelee sen, kuten kuka tahansa muukin ja vammaton ihminen mitä haluaa minäkin päivänä tehdä eikä avustajan tehtävä ole vaikuttaa asiaan ja aktivoida avustettavaansa ja alkaa päättää tämän puolesta mitä pitäis7 tehdä vaan nimenomaan avustaa tarvittaessa. Sitten taas tuettu asuminen, tukihenkilö tai sosiaaliohjaaja voivat tehdä ohjauksellista työtä jos henkilöllä on arjen osaamattomuutta tai jaksamisongelmaa ja siinä tavoitteena on nimenomaan yhdessä tekemisellä saada ihminen aktivoitumaan ja tässä työnkuvassa, toisin kuin henkilökohtaisella avustajalla, on hieman kuin velvollisuus hieman haastaa ja aktivoida asiakasta.
Kun sinulla näyttää olevan tietoa asioista, kerrotko, millä perusteella ja millaista apua voisi hakea autistiselle henkilölle, joka pystyy tekemään vaikka mitä, mutta ongelmana on jumittuminen ja passivoituminen. Ns. aktivointi tai haastaminen ei toimi autistilla. Henkilöllä on mielenkiinnon kohteita, mutta tarvisi tukea siihen, että pystyy toteuttamaan niitä ja organisoimaan päivänsä, ettei mene pelkäksi sohvalla tuijottamiseksi. Ongelman nimi lienee 'toiminnanohjauksen höiriö'. Koska henkilö ei ole fyysisesti vammainen ja normaaliälyinen, hän ei ole saanut esim. vammaisapua.
Hei, en ole se, jolle vastasit, mutta sosiaali- ja terveysministeriön sivulta linkkeineen saa katsauksen siihen, millaisia tukitoimia on mahdollista hakea:
https://stm.fi/vammaispalvelut-tukitoimet
Esimerkiksi omaishoidon tukea voi saada autistiselle henkilölle, mikäli kriteerit täyttyvät (vaikeudet myös toiminnanohjauksen alueella ja jumittumisissa päivittäisissä toiminnoissa - kuinka paljon ohjausta, apua ja valvontaa tarvitsee toiminnoissa). Myös esim. koulun aamupäivätoimintaa voi saada autistiselle lapselle.
Kun sinulla näyttää olevan tietoa asioista, kerrotko, millä perusteella ja millaista apua voisi hakea autistiselle henkilölle, joka pystyy tekemään vaikka mitä, mutta ongelmana on jumittuminen ja passivoituminen. Ns. aktivointi tai haastaminen ei toimi autistilla. Henkilöllä on mielenkiinnon kohteita, mutta tarvisi tukea siihen, että pystyy toteuttamaan niitä ja organisoimaan päivänsä, ettei mene pelkäksi sohvalla tuijottamiseksi. Ongelman nimi lienee 'toiminnanohjauksen höiriö'. Koska henkilö ei ole fyysisesti vammainen ja normaaliälyinen, hän ei ole saanut esim. vammaisapua.