Työnantajat joutuvat yhä useammin puuttumaan työntekijöiden vapaa-ajan viettoon
Vapaa-ajan vieton tavat voivat muodostaa ongelman myös työpaikalle. Silloin työnantaja voi puuttua siihen miten työntekijät viettävät vapaa-aikaansa ja siihen miten se näkyy työpaikalla.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tyonantajat-joutuvat-puuttumaan-nyt-…
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika vaikeaa tulee olemaan jos jokaista työntekijää pitää kytätä ettei poistu vapaa-ajalla koskaan kotiovesta ulos, ei käy kaupassa, ei urheile, ei seurustele eikä juttele kenenkään kanssa kasvotusten, puhelimitse tai netissä.
Ei lainkaan kunhan saadaan ne aivobudit.
Tulossa!
ARE YOU READY FOR WORKPLACE BRAIN SCANNING?
Extracting and using brain data will make workers happier and more productive, backers say
https://spectrum.ieee.org/neurotech-workplace-innereye-emotiv
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaisessa virassa oleva jolta edellytetään vapaa-ajan nuhteettomuutta maksetaan kyllä "hiukkasen" korkeampaa palkkaa kuin artikkelissa mainituille Foodora-kuskeille.
Tietysti. En nyt ajatellut, että itsestään selvää asiaa pitäisi tuoda esiin. Pointti on, että TA ei voi kontrolloida tavallisen työntekijän vapaa-ajan tekemisiä ellei niistä ole haittaa työnteolle tai suoranaisesti estä sitä. En ikinä ole ajatellut olevani TA:n edustaja muualla kuin työpaikallani. Tämä koskee niin Foodora-kuskeja kuin vartijoitakin.
Uskon kyllä. Ajattelin vaan vääntää rautalangasta kun vaikuttaa olevan osalle vähän epäselvää mitä työnantaja voi ja saa rajoittaa ja mikä ei puolestaan työnantajalle kuulu.
Ei työnantaja puutu kännäämiseen ellei se vaikuta työhön tai työnantajan maineeseen. Puuttumaan voi joutua jos esim.
Työntekijä juo niin paljon ja/tai usein ettei ole työkykyinen työpäivänä, on ehkä krapulassa tai väsynyt kun on ryypännyt edellisen illan/yön tai uni on huonoa alkoholin takia.
Työntekijä ryyppää työvaatteissa ihmisten ilmoilla.
Työntekijä löpertelee työasioita tai haukkuu työnantajaa kännissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika vaikeaa tulee olemaan jos jokaista työntekijää pitää kytätä ettei poistu vapaa-ajalla koskaan kotiovesta ulos, ei käy kaupassa, ei urheile, ei seurustele eikä juttele kenenkään kanssa kasvotusten, puhelimitse tai netissä.
Ei lainkaan kunhan saadaan ne aivobudit.
Tulossa!
ARE YOU READY FOR WORKPLACE BRAIN SCANNING?
Extracting and using brain data will make workers happier and more productive, backers say
https://spectrum.ieee.org/neurotech-workplace-innereye-emotiv
.
Sen lauluja laulat kenen leipää syöt! Totta kai työntekijän tulee käyttäytyä vapaa-aikanaan siveästi ja edustavasti. Kodin ulkopuolella on liikuttava asiallisesti pukeutuneena ja ruokottuna. Sinä edustat työnantajaasi minne ikinä menetkin ja sinulta edellytetään totta kai sen mukaista käytöstä, myös työajan ulkopuolella.
N73
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset unohtavat usein sen että työsuhteessa he ovat työpaikkansa edustajia myös sillloinkin kun eivät ole työssä eikä silloin saa tehdä ja sanoa mitä tahansa koska se mitä he tekevät, käyttäytyvät, sanovat ja näyttäytyvät muille vaikuttaa heidän työpaikkaansa ja yrityksen reputaatioon.
Höpö höpö. Vapaa-aikana työpaikkaa ei toki saa rienata tai esiintyä työnantajansa edustajana kännipäissään ja esiintyä työasussa, mutta mikään maailman laki ei velvoita esim. Foodora-kuskeja käyttäytymään vapaa-ajalla nuhteettomasti. Älkää nyt viitsikö naurattaa :D
No sanoppa nyt ensiksi itse että millainen mielikuva itsellesi tulisi yrityksestä jonka työntekijät kännää ja juo vapaa-ajalla? Olisitko sellaisen yrityksen asiakas tai partneri jonka työntekijät eivät osaa olla asiallisia j
Ihan sama! Ei se silti työnantajan määräysvallan alaista ole. Jos joku paheksuu, niin voi voi! Kunhan työnsä hoitaa työaikana moitteetta, niin se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Velvollisuuteni työnantajaa kohtaan lakkaa työajan päättyessä.
Kunhan olet työkykyinen, kun seuraava työpäivä alkaa.
Vierailija kirjoitti:
Voi nyt hevonvitunhelvetti. Palkatkaa keski-ikäisiä, niin saatte ihmisiä, jotka osaavat työelämän pelisäännöt. Ei tarvitse kertoa, että työaikana ollaan työpaikalla ja työvaatteissa ja tehdään töitä. Jostain syystä nämä nuoret ja dynaamiset individualistit ovat työnantajien suosiossa ja sitten ulistaan, kun ne ovat individualisteja. Nauttikaa nyt, tätä on tilattu.
Nämä ovat näitä nykyajan ongelmia.
Työnantajat haluavat palkata puheliaita ulispäinsuuntautuneita verkostoitujia, ja sitten valittavat kun nämä eivät tee töitä, vaan juttelevat päivät pitkät ja verkostoituvat.
Työnantajat haluavat palkata individualisteja, ja sitten valittavat kun he ovat individualisteja myös työajalla.
Työnantajat haluavat palkata kokemattomia, halpoja, työpaikkojen pelisääntöjä osaamattomia, ja sitten valittavat kun nämä eivät osaa työpaikan pelisääntöjä.
Näistä ongelmista on ennen selvitty palkkaamalla monenlaista väkeä töihin. Aina on tiedetty, että jos työyhteisössä on liikaa samanlaisia henkilöitä, tulee siitä ongelmia.
Esim jos palkkaa vain nuoria, alkavat he leikkimään töissä ja hölmöilevät myös vapaa-ajalla. Jos palkkaa vain puheliaita, muuttuu työpaikka keskustelukerhoksi eikä töitä muisteta tehdä.
Siellä pitää olla joukossa tarpeeksi monta vanhaa ja tarpeeksi monta introverttia ja tarpeeksi monta tylsää, puurtajaa. Mutta ei liian monta, ettei työilmapiiri kärsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velvollisuuteni työnantajaa kohtaan lakkaa työajan päättyessä.
Kunhan olet työkykyinen, kun seuraava työpäivä alkaa.
Jos lapsesi opettaja konttaa vapaa-aikansa kännissä pitkin katuojia, niin se on sulle ok, kunhan ei ole kännissä töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velvollisuuteni työnantajaa kohtaan lakkaa työajan päättyessä.
Kunhan olet työkykyinen, kun seuraava työpäivä alkaa.
Jos lapsesi opettaja konttaa vapaa-aikansa kännissä pitkin katuojia, niin se on sulle ok, kunhan ei ole kännissä töissä?
Aivan sama mitä minä siitä ajattelen. Jos se ei vaikuta hänen työhönsä, niin ei kuulu minulle.
Vierailija kirjoitti:
Edellinen jatkaa että minkä takia tällaista skeidaa edes viitsitään levittää. Työnantaja on työnantaja ja maksaa työntekijälle palkkaa työajasta - vapaa-ajallaan työntekijä saa tehdä liki mitä haluaa, kunhan ei työnantajaa tai työpaikkaansa herjaa. Ei ihme että nuoret uupuvat töissään jos tuollaista harhaa opetetaan vasta työelämää opettaville - että joku nollasopimuksella oleva sandwich-artisti edustaisi sillä kahdeksan euron tuntipalkallaan vapaa-ajallakin työnantajaa. Joo ei edusta. Ne työpaikat jossa vapaa-ajan nuhteettomuutta edellytetään on aika harvassa eikä niistä puhuta tuossa ap:n artikkelissa ollenkaan.
Terkuin työelämää jo nähnyt 35v
Rikollinen toiminta, mu väkivalta,esim. kotiväkivalta, yms mainehaitttatoiminta on esteenä pitää työpaikka. Myös äärioikeistotoiminta, ääriliikkeet jne, eivät edusta mahdollisesti työpaikan aatteita etiikkaa,moraalia jne. Eli ei se noin mene teen mitä haluuuuun ja näytän keskaria työpaikalle. ei ei. Polisilla erityistä vaatimustasoa lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Aika vaikeaa tulee olemaan jos jokaista työntekijää pitää kytätä ettei poistu vapaa-ajalla koskaan kotiovesta ulos, ei käy kaupassa, ei urheile, ei seurustele eikä juttele kenenkään kanssa kasvotusten, puhelimitse tai netissä.
mee pois jos oot noin tyhmä Oletko äärioikeiston tyyppi, ääriaatteiden edustaja, kotiväkivaltaa tekevä, rikollinen, väkivaltaa jne, niin moiset teot vaikuttaa, että et edusta työnantajaasi hänen haluamallaan tavalla. Mutta viraissa saat käydä ja pikku hiprakat ottaa.olepa hyvä. sat leikkiä ja urheilla ja matkustaa jne. nomri teitää mitä voi mitä ei
Voisit kirjoittaa suomea, jos tarkoitat reputaatiolla mainetta tai vaikkapa julkikuvaa. Ihminen on "työpaikkansa edustaja" työnsä ulkopuolella siinä tapauksessa, että hänet tunnetaan ja tunnistetaan tietyn yrityksen (tai julkisella puolella tietyn hallinnonalan) työntekijäksi siinä tilanteessa, jossa hän kulloinkin toimii. Tästä syystä ja myös työstä palautumisen vuoksi mattimeikäläisten on ihan oman edun mukaista valita vapaa-aikansa viettotavat ja seuransa siten, että työ ja vapaa-aika pysyvät selvästi erillään.