Suomen kielen sana äiti tulee samasta alkuperästä kuin saksan mutter ja englannin mother

Ei, vaan tuossa jutussahan nimen omaan sanotaan, että äiti on eri alkuperää oleva sana kuin nykyisten germaanisten kielten m-alkuinen sana. On useita muitakin tapauksia, joissa suomen kieli on säilyttänyt suomeen lainatun alkuperäisen sanan lainanantajakieliä paremmin, esimerkiksi sana kuningas.

Äiti sanan alkuperä on hyvin selvillä. Se on ollut aiemmin käytössä esimerkiksi Pohjois-Saksassa ja sellaisissa germaanisissa kielissä, jotka ovat nykyään kadonneet, mutta joita puhuttiin itäisessä Euroopassa.

Vierailija kirjoitti:

Äiti sanan alkuperä on hyvin selvillä. Se on ollut aiemmin käytössä esimerkiksi Pohjois-Saksassa ja sellaisissa germaanisissa kielissä, jotka ovat nykyään kadonneet, mutta joita puhuttiin itäisessä Euroopassa.

Ollaan antiikksta perimää

Vastaavaa sanaa kuin äiti on käytetty Johan Schalinin mukaan muun muassa kantaskandinaavissa ja muinaisnorjassa.

Fi äiti mother < *äitei PSc *aiðijōn > ON eiða ~ Runic OESc obl. aiþu

https://sanat.csc.fi/wiki/Etymologiadata:imsm:%C3%A4itei

Indoeurooppalaisiin kieliin kuuluvissa germaanisissa kielissä on kuitenkin ollut aikoinaan käytössä toinen äitiä tarkoittava sana, josta on jäänyt kirjallisia todisteita varhaisempiin kielimuotoihin. Näitä ovat gootin aiþei, muinaisnorjan eiða ja keskiyläsaksan eide, ja tästä germaanisesta sanasta suomen äiti on muinoin lainattu. Suomi on siis säilyttänyt sanan, joka on lainanantajilta jo unohtunut.

Suomen lisäksi äiti-sana on säilynyt vain virossa ja suomesta lainattuna saamessa. Viron eit on kuitenkin saanut halventavan sävyn, ja sillä tarkoitetaan akkaa ja eukkoa. Äitiä kutsutaan virossa sen sijaan sanalla ema. Tämä onkin suomalais-ugrilaisten kielten vanha äitiä tarkoittava sana, jota lainasana äiti ei ole syrjäyttänyt suomessakaan aivan kokonaan. Sanaa emä voidaan käyttää joidenkin nisäkkäiden emosta puhuttaessa, ja se elää vielä myös etuliitteenä (esim. emälammas) ja johdoksissa kuten emo, emi, emakko ja emäntä.

No suomessa oli alunperin latinan Italian kieli siitä murteet ja ruotsin uuslatinaa. Myöhemmin tuli slaavien sotkuja sekaan. Slaaveilla on näitä munitaan juttuja. Äääää kirjain on keskieuroopassa mm. Unkarissa käytössä. Pappa on latinasta pater. Isä. Sola italia Espanjassa tarkoittaa yksi olla yksin tai yksi jotain. Sola. Meillä sekin tulee siitä sana sooloilee tai soolona. 

Äiti tulee indoarjalaisesta sanasta aehtie. Tarkoitti naispuolista hallitsijaa.

Ylen jutussa sanottiin, että äiti tulee kantagermaanisesta kielestä, ja se pitää varmaan paikkansa. Se on siis vielä vanhempi kielimuoto kuin kantaskandinaavi, mutta myöhemmissäkin kielissä sana on ollut toki käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Äiti tulee indoarjalaisesta sanasta aehtie. Tarkoitti naispuolista hallitsijaa.

Ei tule. Tieteellisesti voidaan sanoa, että se tulee (kanta)germaanisesta kielestä.

Suomen kirkoissa puhuttiin kyllä latinaa ennen uskonpuhdistusta, mutta muuten latinaa ei ole kyllä Suomessa puhuttu. Slaavilaisia kieliäkään ei ole täällä puhuttu. Ne ovat aivan liian nuoria siihen nähden, että olisivat ehtineet tänne ennen saamen kieltä, ja saamen ja suomen jälkeen tänne ei ole tullut slaavilaisista kielistä muuta kuin vähän sanastollisia vaikutteita.

Eikö se mother kuitenkin tule latinasta. Mater ja pater. Englannin kieli on latinasta kuin Ranska kehittynyt. Aina tulee uusia kieliä. Ruotsin englannin sanoissa Land on ihan samaa. Meidän lande. Maaseutu. Karjalassa mam mamma tai mummu. Isoäiti. No ä kirjain tässä kuitenkin on tullut Euroopasta. 

Suomessa ei ole sanaa mutteri, mutsi tai sellainen. Äiti on eri sana. 

Ei se, mutta "mutsi" tulee sieltä.

Kirotaan asioita joista ei tiedetä mitään. Se on ihmisen sielulle hyvin vahingollista jos näkymättömiä käy kiroamaan. Kuulkaa henkimaailma mikä ei näy on olemassa. 

Itämerensuomi oli suomen, viron ja muiden itämerensuomalaisten kielten esiaste. Se oli aikanaan tekemisissä nykyisten balttilaisten kielten esiasteiden kanssa ja mahdollisesti myös slaavilaisten kielten esiasteen kanssa. En osaa tarkalleen sanoa, minkä kielimuotojen kanssa itämerensuomen varhaisemmat muodot ovat olleet tekemisissä, mutta tutkimuksissa on puhuttu mm. pohjoisbalttilaisesta kielestä, joka olisi sittemmin sulautunut itämerensuomalaiseen kielimuotoon, ja sitä ennen yhteyksiä olisi voinut olla myös esimerkiksi kantabaltoslaaviin, mutta sitä ei tietääkseni ole tällä hetkellä todistettu.

Äiti sanassa on kirjain ä. Sitä ei ole kaikissa kielissä. Suomen kieli ei ole mitään slaavia tai saksaa. Meillä on äääää ja öööö kirjaimet. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö se mother kuitenkin tule latinasta. Mater ja pater. Englannin kieli on latinasta kuin Ranska kehittynyt. Aina tulee uusia kieliä. Ruotsin englannin sanoissa Land on ihan samaa. Meidän lande. Maaseutu. Karjalassa mam mamma tai mummu. Isoäiti. No ä kirjain tässä kuitenkin on tullut Euroopasta. 

Latinassa on samankaltainen sana kuin esimerkiksi englannissa. Molemmat periytyvät jo indoeurooppalaisesta kantakielestä, kuten Mikko Heikkilä kertoo Ylen jutussa. Indoeurooppalainen kantakieli oli kaikkien Euroopassa, Iranissa ja Intiassa puhuttujen indoeurooppalaisten kielten kantamuoto.

Vierailija kirjoitti:

Äiti sanassa on kirjain ä. Sitä ei ole kaikissa kielissä. Suomen kieli ei ole mitään slaavia tai saksaa. Meillä on äääää ja öööö kirjaimet. 

Joo, mutta turkin kielessäkin on ainakin ö-äänne. Slovakin kielessä on ä-äänne, mutta se on tullut siihen saksasta.

Vierailija kirjoitti:

Äiti sanassa on kirjain ä. Sitä ei ole kaikissa kielissä. Suomen kieli ei ole mitään slaavia tai saksaa. Meillä on äääää ja öööö kirjaimet. 

Huomattavaa on että esim turkinkielessä käytetään ääkkösiä myös. Itse asiassa meillä on samoja asioita tarkoitavia sanoja turkin kanssa. 

Suomalaiset ovat ugreja joten aika epätodennäköistä että ihan geenityypiin kuuluva kansa olisi puhunut jotain germaania. Jotain rajaa näille agenda-jutuillekkin joitka jotkut "tutkijat" selittävät. Meillä ei ole mitään tekemistä germaanien kanssa. 

Suomalaisilla on paljon enemmän tekemistä germaanien kanssa kuin turkkilaisten kanssa. Suomen kielessä on vaikka kuinka paljon germaanisia lainasanoja ja suomalaisten geeneissä on skandinaviasta tulleita geenejä. Turkkilaisten kanssa suomalaisilla on yhteistä maanviljelijäperimä, joka on alun perin lähtöisin nykyisen Turkin alueelta, ja siperialainen perimä, joka on osittain samaa suomalaisissa ja turkkilaisissa, mutta sitä on molemmissa ihan todella vähän.

Lisäksi suomen kieli ja turkin kieli ovat rakenteeltaan samankaltaisia. Se johtuu todennäköisesti kielten maantieteellisestä alkuperästä, mutta suomen kieleen on tullut indoeurooppalaisista kielistä myös uusia rakenteita. Esimerkiksi sanajärjestys on vaihtunut ja sivulauseita voi muodostaa samalla tavalla kuin indoeurooppalaisissa kielissä.