Yhteen paluu exän kanssa, onko onnistumisia?

Vierailija kirjoitti:

Erottiin jatkuvien riitojen ja luottamusongelmien vuoksi. Alkuun oli tarkoitus vaan muuttaa erilleen asumaan, rauhoittaa tilanne ja käydä terapiassa, mutta sitten mies ilmoitti ettei hän enää halua yrittää. Löysi pian uuden naisen. Minä kaduin ja ikävöin kovin, ja kyllä se totuus miehenkin kasvoille iski puolen vuoden kuluttua. Jätti naisensa, mentiin terapiaan, päästiin ongelmien yli ja palattiin yhteen. Kannatti.

Vaatii molemmilta vankan tahdon että niiden vanhojen ongelmien yli mennään, halun muuttua ja saada suhde toimimaan. Lisäksi suosittelen pariterapiaa.

Oho ja aika harvinaista että palataan yhteen ja kumpikin lähtee pariterapiaan. Meillä ei ollut muita kuviossa mutta alku oli muuten vaikeeta on/off suhdetta kun ei ihan askeleet yhteen sopineet alussa mutta erossa tuli ihan kamala ikävä ja sen jälkeen päätettiin muuttaa yhteen. Me olemme kasvaneet yhteen ja olisi järkyttävää jos menettäisimme toisemme.

Elämässäni on ollut tasan yksi ihminen, jonka kanssa yritin useaan kertaan, koska koin jotain mielestäni erityistä heti alusta lähtien. Ensimmäisellä kerralla emme voineet alkaa suhteeseen, koska miehellä oli jo kumppani. Riitaannuimme tämän vuoksi, enkä halunnut alkaa toisensi naiseksi. Mies "loukkaantui" suorista sanoistani -> totaalinen välirikko.

Sain myöhemmin, vuosia myöhemmin kuulla, että naisia oli ollut muitakin. Mies oli silti mennyt naimisiin tämän kumppaninsa kanssa. Olin aikanani pettynyt ja vihainen, koska mies väitti rakastuneensa minuun mutta valinneensa arkisemman ja helpomman tapauksen.

Kului lähes parikymmentä vuotta, ja mies lähestyi niitä näitä kysellen somessa. Olin viileä enkä jatkanut keskustelua diipadaapaa pidemmälle ja olin itse suhteessa..Taas pari vuotta, ja mies lähestyi..Nyt hän oli eronnut. Yllätys, petettyään salasuhteessa vaimoaan muutaman vuoden ajan. Paheksuin tätä, mutta koska oma suhteeni oli ohi, aloimme viesteillä. Elämäntilanteeni oli kuitenkin mutkikas ja olin uupunut, joten peruin suunnitellun tapaamisen ja mies oletti, että keksin tekosyitä ja että olen varmasti varattu jne. Taas riita, eikä mies joustanut tai uskonut totuutta. Hän oli ehdoton, töykeä ja kylmä.

Kului taas vuosi, ja satunnaisesti vaihdoimme taas viestejä. Halusin jotenkin katsoa tämän nuoruuden kortin. Ja niin me sitten tapasimme ja vietimme yhdessä monta upeaa kuukautta. Oli yhteisiä arvoja, harrastuksia, visioita, samanlainen maku kaikessa, huumori, ajatukset, tyyli. Ja eräänä iltana kaikki kaatui isoon riitaan. Mielestäni mies muuttui totaalisesti, käyttäytyi julmasti, haastoi riitaa, mikään sanomani ei enää mennyt perille. Sen jälkeen emme enää koskaan tavanneet. Mies ei kyennyt konfrontoimaan minua tai purkamaan tilannetta lainkaan. Ei koskaan pyytänyt osaltaan anteeksi. Kaikki vaan hiipui pois. Hirveintä oli tietämättämyys, miksi, mitä oikeastaan tapahtui, miksi emme kyenneet parempaan jne. Kirjoitin lopulta kirjeen, jossa totesin em. asiat, harmittelin ja toivotin hyvää jatkoa.

En tiedä olisinko onnellisempi ilman koko tapaamista, ja olisiko minun tullut alunperinkin kieltäytyä ns. uuden alun yrittämisestä. Red flageja riitti. Ehkä en sisimmässäni koskaan päässyt yli nuorena tapahtuneesta "rannalle jäännistä", epäluottamuksesta (vaikka kaikki mennyt ns. puitiin juuria myöten läpi) ja kokemastani kylmästä kohtelusta. Mies oli muuten tuon intensiivisuhteen ajan kaikkea, mitä koskaan olin toivonut. Ja pling, yksi ilta ja kaikki meni. Ei hän ollut muuttunut tietyiltä ratkaisevilta piirteiltään. Oppitunti tämäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erottiin jatkuvien riitojen ja luottamusongelmien vuoksi. Alkuun oli tarkoitus vaan muuttaa erilleen asumaan, rauhoittaa tilanne ja käydä terapiassa, mutta sitten mies ilmoitti ettei hän enää halua yrittää. Löysi pian uuden naisen. Minä kaduin ja ikävöin kovin, ja kyllä se totuus miehenkin kasvoille iski puolen vuoden kuluttua. Jätti naisensa, mentiin terapiaan, päästiin ongelmien yli ja palattiin yhteen. Kannatti.

Vaatii molemmilta vankan tahdon että niiden vanhojen ongelmien yli mennään, halun muuttua ja saada suhde toimimaan. Lisäksi suosittelen pariterapiaa.

Oho ja aika harvinaista että palataan yhteen ja kumpikin lähtee pariterapiaan. Meillä ei ollut muita kuviossa mutta alku oli muuten vaikeeta on/off suhdetta kun ei ihan askeleet yhteen sopineet alussa mutta erossa tuli ihan kamala ikävä ja sen jälkeen päätettiin muuttaa yhteen. Me olemme kasvaneet yhteen ja olisi

No meille oli ihan selvää että kun ei ekalla kerralla itse saatu ongelmia ratkaistua, niin miksi tokalla kerrallakaan osattaisiin? Siksi terapia. Js teki todella hyvää, opimme paljon. 

Se noissa joissain konmenteissakin hämmästyttää. Että samat ongelmat on suhteessa edelleen ja nousevat uudelleen esille. No mikä järki on edes harkita paluuta yhteen tuolla ajatuksella että palataan vanhaan, ollaan vaan ja katsotaan miten käy? Tietäähän sen että käy huonosti!

Ongelmat pitää tiedostaa ja niistä pitää haluta yli. Ja opetella olemaan niin ettei uusia yhtä isoja synny. Siihen kun molemmat sitoutuu niin onnistuu.

Harva ihminen on tapeeksi kypsä katsomaan peiliin ja aidosti kehittymään, jos suhteen on kaatanut oma hölmöys, äkkipikaisuus tai vaikkapa kommunikoimattomuus.

Toinen juttu kokonaan on se, onko esim playeri aina playeri ja voiko epärehellisyydestä "parantua". Ja empatian puute, hoituuko itsekseen? Jos joku ei edes edellistä riitaa tai eroa ole halunnut puida, puiko jatkossakaan mitään vaan lähtee taas ja särkee sydämen? Terapia tehoaa tai ei tehoa, pelisäännöt ehkä, nekin voi vaan aina tunnekuohussa rikkoa jne...

Vierailija kirjoitti:

Harva ihminen on tapeeksi kypsä katsomaan peiliin ja aidosti kehittymään, jos suhteen on kaatanut oma hölmöys, äkkipikaisuus tai vaikkapa kommunikoimattomuus.

Toinen juttu kokonaan on se, onko esim playeri aina playeri ja voiko epärehellisyydestä "parantua". Ja empatian puute, hoituuko itsekseen? Jos joku ei edes edellistä riitaa tai eroa ole halunnut puida, puiko jatkossakaan mitään vaan lähtee taas ja särkee sydämen? Terapia tehoaa tai ei tehoa, pelisäännöt ehkä, nekin voi vaan aina tunnekuohussa rikkoa jne...

En sanoisi että harva. Itsekin tunnen useita yhteen palanneita pareja joissa on muututtu ja saatu asiat kuntoon .

Kyllä niitä varmasti on. Itse epäonnistuimme, koska toinen ei halunnut käydä läpi virheitään. Itse istuin terapiassa, mutta emme silti selvinneet sitten riidoista ja haasteista :(

Yhteen paluu, siis se että siinä onnistuu, vaatii molemmilta paljon. Työtä ja myös nöyryyttä. Harva varmaan kykenee ilman ammattiapua, mutta sitä on suhteellisen helppo saada ja sitä suosittelen.

Kokemusta on ja onneksi onnistuimme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, mikä on ollut eron syy. Näillä tiedoilla mahdotonta vastata.

Ainoastaan tämä:

Jos eron syynä on ollut  fyysinen tai henkinen väkivalta, pakottava kontrolli tai mustasukkaisuus, ei oman turvallisuuden vuoksi kannata palata  yhteen.ö Tässä yhteydessä muistuttaisin myös, että näissä tilanteissa sanojen arvo on pyöreä nolla ja vain teoilla on merkitystä: Lupauksiin käytöksen muuttumisesta ei koskaan kannata luottaa.

 

No mun exä sanoo muuttuneensa. Ei enää kuulemma suutu yhtään ja stressasi asuinpaikka missä oltiin. Mm naapurit. Uskoako? Juuri mietin että menenkö hänen luokseen vk lopuksi

T: 8

Tsiisus näitä hyvätahtoisia naisia. Kaiken ne uskoo, kaiken ne kärsii.

Vierailija kirjoitti:

Yhteen paluu, siis se että siinä onnistuu, vaatii molemmilta paljon. Työtä ja myös nöyryyttä. Harva varmaan kykenee ilman ammattiapua, mutta sitä on suhteellisen helppo saada ja sitä suosittelen.

Kokemusta on ja onneksi onnistuimme.

Onnea onnistumisesta!

Apua osoitteesta (Priestadu@gmail.com) oli ihanaa, minä ja vaimoni olemme taas yhdessä kahden vuoden eron jälkeen, Herra siunatkoon sinua ja temppeliäsi.

Voi toimia jos eron syy ei ollut suhteessa, vaan elämäntilanteessa. Tosin jos siitä suhteesta kerran on lähdetty, niin voi olla vaikea löytää luottoa siihen että suhde kestää jatkossa. Itsestä tuo tuntuisi vähän elämässä takaisinpäin menemiseltä. Mietin joskus, että lopettaisin ensimmäisen parisuhteeni, koska nainen oli myös ensimmäinen seksikumppanini ja halusin kokeilla seksiä muidenkin kanssa ennen kuin sitoudun loppuelämän suhteeseen. Tämän ajatuksen takia en halunnut edetä suhteessa ja lopulta suhde loppuikin sen takia. Tosin meillä oli myös eriäviä mielipiteitä siitä millaisen tulevaisuuden haluaisimme yhdessä.