Eläkeikä ja pärjääminen huolestuttaa

No siihen menee aikansa, että sopeutuu. Aluksi tuntuu, että rahat eivät riitä mihinkään, mutta noin vuodessa alkaa ymmärtää sen, että saa silti enemmän kuin suuri osa suomalaisia koskaan työssä ollessaankaan. Pitää sopeuttaa menot uusiin vähempiin tuloihin. Noin vuodessa kahdessa ajatusmaailma muuttuu ja tuntuu nololta, että on edes ajatellut toisin. 

Kai sinulle on yli 4500 nettotuloista on jäänyt aikamoinen potti säästöön ja sijoituksiin?! Oma asunto on varmaan. Ei tarvitse vuokrasta huolehtia,

Vierailija kirjoitti:

No siihen menee aikansa, että sopeutuu. Aluksi tuntuu, että rahat eivät riitä mihinkään, mutta noin vuodessa alkaa ymmärtää sen, että saa silti enemmän kuin suuri osa suomalaisia koskaan työssä ollessaankaan. Pitää sopeuttaa menot uusiin vähempiin tuloihin. Noin vuodessa kahdessa ajatusmaailma muuttuu ja tuntuu nololta, että on edes ajatellut toisin. 

Ei kuitenkaan tarvitse etukäteen alkaa sopeuttaa menoja laskeviin tuloihin? Ajattelin kuitenkin nuo luottokorttilaskut maksella nolliin vielä työssä ollessani.

Jos bruttoeläkekertymä on oikeasti 4500€kk niin kyllä säästöön olisi pitänyt jäädä muutakin kuin tuulenhuuhtoma? Se 25 metrin purjevene pitää ehkä vielä myydä ja ja lopettaa mummolassa käynnit yksityissuihkarilla(?)

Jos eläkekäisenä sitten ajan kanssa  sairastuu vakavasti ja kotona hoito ei enää onnistu, on edessä kovin kallis ympärivuorokauden hoivakoti ja se vasta maksaa.  Siihen menee koko eläke tai ainakin 83 %  eläkkeestä .Se kotiin jäävä osallistuu myös maksuhin jopa kaikki pääomatulot viedään. Minä  olen se kotiin jäänyt entinen omaishoitaja ja korotettu maksu tuli juuri tänään.   Kyllä ahkera veronmaksaja joutuu näin köyhyysloukkuun. Lääkkeet maksaa kukaudessa toista sataa euroa ja pakollisia menoja ei huomioida , vaikka luvataan muka. Ja Attendot rikastuu. Vuosimaksulla saisi uuden sähköauton.

Vierailija kirjoitti:

Jos eläkekäisenä sitten ajan kanssa  sairastuu vakavasti ja kotona hoito ei enää onnistu, on edessä kovin kallis ympärivuorokauden hoivakoti ja se vasta maksaa.  Siihen menee koko eläke tai ainakin 83 %  eläkkeestä .Se kotiin jäävä osallistuu myös maksuhin jopa kaikki pääomatulot viedään. Minä  olen se kotiin jäänyt entinen omaishoitaja ja korotettu maksu tuli juuri tänään.   Kyllä ahkera veronmaksaja joutuu näin köyhyysloukkuun. Lääkkeet maksaa kukaudessa toista sataa euroa ja pakollisia menoja ei huomioida , vaikka luvataan muka. Ja Attendot rikastuu. Vuosimaksulla saisi uuden sähköauton.

Kotona oleva ei osallistu maksuihin mitenkään. Joko olet täyttänyt lomakkeet väärin tai sitten olet ymmärtänyt jotain täysin väärin. Puolisosi maksuja voidaan alentaa, jos sinulla on pienemmät tulot kuin hänellä, mutta saat pitää omat tulosi kokonaan.

Eläkeläisen edunvalvoja

5, olen nähnyt sinun esittävän saman väitteen aikaisemminkin, mutta se ei voi pitää paikkansa, jos olet hoitanut paperiasiat oikein. Puolisosi hoitomaksuun voidaan käyttää vain puolisosi tuloja, ei sinun tulojasi. Puolisosi pääomatulot toki vaikuttavat myös hänen hoitomaksuunsa, mutta sinä saat pitää niin omat pääomatulosi kuin muutkin tulosi kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No siihen menee aikansa, että sopeutuu. Aluksi tuntuu, että rahat eivät riitä mihinkään, mutta noin vuodessa alkaa ymmärtää sen, että saa silti enemmän kuin suuri osa suomalaisia koskaan työssä ollessaankaan. Pitää sopeuttaa menot uusiin vähempiin tuloihin. Noin vuodessa kahdessa ajatusmaailma muuttuu ja tuntuu nololta, että on edes ajatellut toisin. 

Ei kuitenkaan tarvitse etukäteen alkaa sopeuttaa menoja laskeviin tuloihin? Ajattelin kuitenkin nuo luottokorttilaskut maksella nolliin vielä työssä ollessani.

Kyllähän se on viisasta varautua jo etukäteen. Kun eläke alkaa, ei tule sitten enää mitään muuta (jollei ole sijoituksia tai vuokratuloja tai muita sellaisia), ei vuorolisiä (työstä riippuen), ei juurikaan veronpalautuksia ja lomarahoja. 

Olen kolmikymppinen, eikä tililläni ole koskaan ollut yli 2 000 euroa edes työssä käydessäni. Ainoat tiukat paikat ovat olleet sairastumiset, jolloin on tullut yhdellä kertaa paljon lääkäri- ja lääkekuluja.

Kävin juuri shoppailemassa, ja ellei olisi ollut joululahjalistaa kädet olisivat jääneet aika tyhjiksi, koska ei ollut juuri mitään, jota olisin halunnut ostaa. Palveluihin käytän silloin tällöin rahaa, mutta yhä harvemmin tulee vastaan kiinnostavia. En tiedä, pääseekö kuluttamisen makuun vasta sitten, kun on enemmän rahaa. 

Vierailija kirjoitti:

5, olen nähnyt sinun esittävän saman väitteen aikaisemminkin, mutta se ei voi pitää paikkansa, jos olet hoitanut paperiasiat oikein. Puolisosi hoitomaksuun voidaan käyttää vain puolisosi tuloja, ei sinun tulojasi. Puolisosi pääomatulot toki vaikuttavat myös hänen hoitomaksuunsa, mutta sinä saat pitää niin omat pääomatulosi kuin muutkin tulosi kokonaan.

Alapeukuttaja, voisitko perustella? Hoitomaksuja määrättäessä kysytään myös puolison tuloja, koska ne voivat pienentää hoitomaksuja. Ne eivät voi koskaan suurentaa niitä siitä, mitä maksut olisivat, jos hoitoon menevällä ei olisi puolisoa.

Minun bruttoeläke on vähän yli tonnin. Hyvin sillä pärjää. 

Ei holeta, myydään omakotitalomme, kun viimeinenkin muuttanut pois ja muutetaan mökille.

Nyt syksyllä valtiovarainministeriö  suunnittelee hoivakotien maksuihin korotuksia jos vanhuspariskunnan asunto  on arviolta yli  200 000 euron arvoinen. Silloin tulee lisämaksuja. Siis omaisuudesta otetaan sakkoja.  Mitä järkeä on tehdä lujasti  töitä ja  säästää ahkerasti. kun eläkkeet ja omaisuus on vain haitaksi kommunisti-Suomessa.    Kun saman hoivan saa  naapurikin joka  on     vain rällännyt ja ryypännyt tai ehkä ollut sossupummi koko ikänsä. Kuka pitäisi vanhusten puolta.!

Voi ap. Sinulla ei tule olemaan mitään hätää, jos eläkkeesi on noin suuri. Minun eläkkeeni tulee olemaan alin minimieläke, koska koko työurani on ollut pienipalkkaisissa töissä. Nyt viimeisimmät 10v olen ollut iäkkään  isäni avustaja. Siltikään en osaa murehtia tulevaa, olen oppinut elämään köyhästi. Tämä elämä on lyhyt pätkä, kuolema tulee niin rikkaille kuin köyhillekin. Materia on turhaa, itselleni on tärkeintä,  että voin turvata Jeesukseen ja tietää, että kuoleman hetkellä olen turvassa.