"Mykkä" mies ja asumusero.
Onko teillä kokemuksia puolison "mykkyydestä"? Tai oletko itse puhumaton? Mä olen itse hirvittävän avoin tunteistani ja mulla menee kohta järki miehen puhumattomuuteen!!! Meidän oli pakko muuttaa kesällä erilleen kun tapahtui....asioita, en nyt lähde erittelemään kummemmin. Kumpikaan ei sydämessään olisi tahtonut lähteä eri teille, mutta muutimme erilleen että saadaan tilanne rauhoitettua. Mies ei saanut silloinkaan puhuttua asioista mulle, joten arvelin että ehkä aika ja erillään oleminen auttaa. Tiedän että hän on ahdistunut yksinään, minäkin olen. Hän soittelee ja viestittelee kyllä, mutta kun olisi vähääkään tunteita sivuavia asioita hän vaikenee, ei kommentoi mitenkään. Ja mun toive olisi palata yhteen. Mutta miten kun toinen vaikenee tyystin?!!! Onko teillä kokemuksia tai oletko itse huono puhumaan tunteista? Onko vinkkejä tai neuvoja? Mä olen aika kärsimätön jo kun itse olen hyvin avoin ja mutkaton. Mitä se toinen oikein arpoo?! 😅 Tulin teiltä vähän kyselemään kun toinen ei puhu mitään!
Kommentit (56)
Hänellä ei ole enää tunteita. Olet tuttu ja turvallinen, joten haluaa pitää sinut ystävänään. Ihan 100 varma on ettei rakasta.
Haluatko puolison, joka ei puhu sinulle ja jonka puhumattomuuden takia olette jo kertaalleen eronneet?
Jos vastauksesi on että et halua, niin älä palaa yhteen. Jos haluat, niin palaa yhteen.
Sinä et voi toista muuttaa. Se muutoksenpitää tulla miehestä itsetsään. Hän kuitenkin on sinulle jo useasti näyttänyt, ettei halua muuttua. Hän on jopa valmis menettämään sinut sen sijaan, että pyrkisi oppimaan kommunikaatiota.
Onks tämä taas joku Puppa puhumassa 'asiaa'? Kaikkia ketjuja joissa jotain Puppa-kuvioita epäillään heti!
****
Mä olen just tajunnut, että mies ei ole koskaan sanonut yhtään mitään oleellista paitsi kerran tullut kosimaan ja vasta myöhemmin olen ymmärtäny että kosiminen = miehen rakkaudentunnustus eli aika selvää pässinlihaa.
Kait se jotain on sanonut, mutta kaikki on unohtunut, vaikka jos miettiin niin jotain alkaa palautua - sekä puolesta että vastaan. Entä sitten tekemiset? Yksi asia on että alkaa tulkita tekemisiä ja joidenkin mielestä tekemiset kertoo kaiken ei sanomiset ja puheet. Ota nyt sitten selvää tämmöisestä sopasta kun tekemiset ja lyhyet sanomiset ovat silloin yhtä ja tällöin toista!
Vierailija kirjoitti:
Hänellä ei ole enää tunteita. Olet tuttu ja turvallinen, joten haluaa pitää sinut ystävänään. Ihan 100 varma on ettei rakasta.
Hänellä on tunteitä yhä. Olet alati runsas ja yllättävä, joten haluaa pitää sinut puolisonaan. Satavarma että rakastaa.
Tämä on varmaan aika yleinen ongelma. Tuttavani oikeasti sekosi vuosia jatkuneesta miehen mykkyydestä ja joutui psykiatriselle osastolle.
Mitä sä sillä puhumattomalla pässillä? Kissakin ilmaisee itseään enemmän. Tai koira.
Puhetaitokin on lahjakkuus ja mykkyydelleen ei voi mitään, jos ei ole sitä taitoa. Tosin useinhan ihmiset ovat siltä ja väliltä eli on harvinaista olla 100% kumpaakaan.
Jotkut oppii puhumaan iän myötä. Mutta sen odottelu on tuskallista: kuin katsoisi maalin kuivumista.
Eihän se mies mykkä ole, kun soittelee ja viestittelee.
Kokemusta on puhumattomasta miehestä. Yritin vaikka mitä, että saisin suhteen toimimaan. Sitten kysyin rakastaako. Ei voinut sanoa. Asia oli minulle selvä. Olin vain tuttu ja helppo puoliso. Päivääkään en ole eroa katunut.
Vierailija kirjoitti:
Kerro esimerkki tilanteesta, missä olisit halunnut, että hän sanoo jotain, mutta hän ei sanonut ja sen vuoksi jotain meni pieleen.
Vähän konkretiaa.
***
Ei voi kertoa tässä - liian hirveää. En ole varma tosta että joku sanoi, että 100-varma että ei rakasta vaan voi olla NIIN HIRVEÄT traumat että se on syy 'kaikkeen' ja puhekykykin mennyt. Ihan hirveää jos joiltakin jää koko suhde loppuu rakentamasta 'tapahtumien' vuoksi eli elämä oikeastaan ihan elämättä yms yms.
Mun mies on myös puhumaton. Liitto on niin väljähtynyt, että kämppiksiä olemme kai siihen asti, että nuoremme muuttavat omilleen.
Mies ei oikeastaan puhu lainkaan, kysyy joskus mitä ruokaa tai oletko käynyt kaupassa. Joskus puhuu töistään tai harrastuksestaan. Muuten ei kommunikoi lainkaan.
Olen kai muuttunut näkymättömäksi tai jonkinlaiseksi äiti-tai työihmiseksi, jolla on arvoa vain kotitöiden, kaupassa käymisen ja töissä käymisen osalta. Minua ei ole olemassakaan tuntevana ihmisenä ja naisena. Tarpeita tai haluja minulla ei luonnollisestikaan ole.
Tai totta kai on. Mutta ei mieheni mielestä. Olen päättänyt jatkaa kämppis-suhdetta vielä vähän aikaa, mutta jos tapaan kivan miehen, joka näkee minut ihmisenä ja vastaa tunteisiin ja tarpeisiin, annan tapahtua sen mitä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut oppii puhumaan iän myötä. Mutta sen odottelu on tuskallista: kuin katsoisi maalin kuivumista.
Ei kannata jäädä odottelemaan ja katselemaan maalin kuivumista. Siinä menee oma elämä hukkaan ja harvoin puhumattomat oppivat puhumaan. Usein eivät halua edes opetella.
Puhumattomuus on vallankäyttöä. Se, joka osaa ja haluaa kommunikoida on koko ajan altavastaajana, kun toinen päättää puhuuko vai ei, antaako mitään itsestään vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro esimerkki tilanteesta, missä olisit halunnut, että hän sanoo jotain, mutta hän ei sanonut ja sen vuoksi jotain meni pieleen.
Vähän konkretiaa.
***
Ei voi kertoa tässä - liian hirveää. En ole varma tosta että joku sanoi, että 100-varma että ei rakasta vaan voi olla NIIN HIRVEÄT traumat että se on syy 'kaikkeen' ja puhekykykin mennyt. Ihan hirveää jos joiltakin jää koko suhde loppuu rakentamasta 'tapahtumien' vuoksi eli elämä oikeastaan ihan elämättä yms yms.
*** Ai tämäkö voisi olla jotain? Siinä tapauksessa joku voisi allekirjoittaakin.
En ollut se mies vaan se mies joka eli minua - laulussa lauletaan nyt - ja ainoa mitä voi tehdä oli pyytää anteeksi... en se ollut minä vaan se mies joka eli minua... Tuntuuko jostakin jotenkin tutulta?
Hei miehet! Kertokaa jos tiedätte tapauksia, joissa joku nainen on todella pahasti vauriottanut rakastuneen miehen! Eikö yleensä kuule päinvastaisia tapauksia. Entäs sitten jos vaurioitettu mies antaa 'vahingon kiertää' kun tapaa seuraavan naisen, joka jopa saattaa olla ihastumassa/rakastumassa tähän mieheen eli onko luottamus jotenkin mennyt muihinkin naisiin ja pitää näitä sitten ties 'minä tapauksina'...
Eikö miehiltä koskaan n k särjy sydän vaan vain naisten vaiva? Millainen on mies jolla on särkynyt sydän? Nyt mies laulaa don't hurt me - what is love?
Vierailija kirjoitti:
Kerro esimerkki tilanteesta, missä olisit halunnut, että hän sanoo jotain, mutta hän ei sanonut ja sen vuoksi jotain meni pieleen.
Vähän konkretiaa.
***
Ei voi kertoa tässä - liian hirveää. En ole varma tosta että joku sanoi, että 100-varma että ei rakasta vaan voi olla NIIN HIRVEÄT traumat että se on syy 'kaikkeen' ja puhekykykin mennyt. Ihan hirveää jos joiltakin jää koko suhde loppuu rakentamasta 'tapahtumien' vuoksi eli elämä oikeastaan ihan elämättä yms yms.
***Ai tämäkö voisi olla jotain? Siinä tapauksessa joku voisi allekirjoittaakin.
Soita sille miehelle ja kysele, ei me aleta häntä paikkaamaan. Jos hän ei sulle riitä niin eroa ja etsi joku tai jotakin, joka riittää
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmaan aika yleinen ongelma. Tuttavani oikeasti sekosi vuosia jatkuneesta miehen mykkyydestä ja joutui psykiatriselle osastolle.
Ihan psykakunnossa mä en ole, mutta hirmu raivostuttavaa! Kun kyllä mä huomasin miten sekaisin hän meni kun muutin asumaan erilleen hänestä. Mutta ei kyennyt puhumaan oikeastaan mitään järkevää, eikä vieläkään vaikka olen yrittänyt mennä yli puolitiehen häntä vastaan. Kaikki tunnepuolta liippaavat asiat sivuuttaa hyvinkin näppärästi, mutta raportoi mulle muuten kaikki asiansa. Vaatiikohan se vaan enemmän aikaa?! Ja olishan tuo nyt käskenyt mua olemaan hiljaa jos ei kestäisi kuunnella tai ei pitäisi yhteyttä ollenkaan mikäli tunteita ei olisi. Kurja tilanne.
Ap
Kysy rakastatko ja jos rakastaa niin kysyt haluaako muuttaa yhteen. Jos vastaa jompaan kumpaan "ei" niin aika selvä juttu. Jos ei vastaa kunnolla niin sekin on "ei".
Vierailija kirjoitti:
Eihän se mies mykkä ole, kun soittelee ja viestittelee.
Kokemusta on puhumattomasta miehestä. Yritin vaikka mitä, että saisin suhteen toimimaan. Sitten kysyin rakastaako. Ei voinut sanoa. Asia oli minulle selvä. Olin vain tuttu ja helppo puoliso. Päivääkään en ole eroa katunut.
No ei mykkä, mutta ei sanaakaan sano meidän suhteessamme vaikka tiedän että hänen ei ole hyvä olla yksin siellä tyhjässä talossa. Sanoisi edes jotain! Mutta ei kommentoi mihinkään, esim että kyllä mä kotiinkin tulisin jos. Kommentoisi edes että "ei tarvi tulla", jos niin haluaa, mutta ei mitään! Kohta jonkun tuollaisen viestin kun olen lähettänyt, niin saattaa tulla viesti tyyliin: "Haravoin koko pihan."
Ap
Kerro esimerkki tilanteesta, missä olisit halunnut, että hän sanoo jotain, mutta hän ei sanonut ja sen vuoksi jotain meni pieleen.
Vähän konkretiaa.