Lapsen koulun kuraattori pitää lokakuusta lähtien etävastaanottoa

Vierailija kirjoitti:

Sekava aloitus, kuraattori ja psykologi vai kuraattori? Kaksi eri ammattia.

Niin. Vaikkakin samat asiakkaat, sama rakennus ja puhuvat samoista asioista. Molemmilla on perustietokone käytössä yksinkertaisia tutkimuksia varten ja molempien työ on puhumista ja kirjaamista.

Terkkarilla lääkäristä puhumattakaan on sitten myös teknologiaa käytössä ja koskettelee oppilaita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvoin on kyse siitä ettei työntekijä viitsi tehdä jotain vaan resurssit on ajettu niin tiukalle että siinä ei työntekijä voi muuta kun yrittää pelata niillä korteilla mitä on.

 

Jopa siinä tapauksessa että nykymeno on laitonta?

Vaikka. Onhan kaiken maailman hoitotakuitakin jotka eivät aina toteudu. Ei se työntekijöiden vika ole.

Amiksen puolella psykologin piti varata mulle toinen aika. Hänestä ei ikinä enää kuulunut mitään. 

Sitten vaihtuikin psykologi. En jaksanut itse enää uutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis luuletko oikeasti, että palvelujen vähyys johtuu näistä henkilöistä itsestään? Että ihan vaan laiskuuttaan eivät ole paikalla?

Luulee. Valitettavan moni tuntee kuvittelevan, että palveluiden tai hoidon saamisen vaikeus johtuu siitä etteivät työntekijät halua tai viitsi auttaa.

Ja että työttömät vain laiskottelevat, vaikka resursseja on kaikkialta leikattu niin ettei paikkoja ole auki. Ei palkata kertakaikkiaan. Hyvin monella alalla on näin. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä on nyt sitä palveluiden tasapainottamista. Kaikille yhtä paskat palvelut. Jatkossa tulee olemaan yhä vaikeampi löytää koulupsykologeja.

6 vuoden päästä peruskoulussa on Suomessa 80 000 lasta vähemmän kuin viime talvena, joten vähän vähemmän niitä koulupsykologejakin maahan tarvitaan. Sellaiset 100 vähemmän koko Suomessa. Opettajien tarve toki määrällisesti laskee sitten useissa tuhansissa,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on nyt sitä palveluiden tasapainottamista. Kaikille yhtä paskat palvelut. Jatkossa tulee olemaan yhä vaikeampi löytää koulupsykologeja.

6 vuoden päästä peruskoulussa on Suomessa 80 000 lasta vähemmän kuin viime talvena, joten vähän vähemmän niitä koulupsykologejakin maahan tarvitaan. Sellaiset 100 vähemmän koko Suomessa. Opettajien tarve toki määrällisesti laskee sitten useissa tuhansissa,

Laki vaatii tiettyjä ammattilaismääriä, mutta laki ei välttämättä perustu todelliseen tarpeeseen, vaan lobbauksen värittämiin mielikuviin osaamisesta ja tarpeista. 

Mutta hyvä kun sentään on kuraattoripalvelut ja etenkin isompien oppilaiden kanssa etätapaamiset onnistunee oikein hyvin. Etä- ja digipalvelut on jo nyt nykypäivää, kannattaa totutella siihen, että tulevaisuudessa niitä on vielä entistä enemmän. Hoidettavia on niin paljon, että resurssit ei millään riitä siihen, että kaikkia asiakkaita ainakaan koko ajan tavattaisiin henkilökohtaisesti jossain toimitiloissa. 

 

Monia etäpalveluita muutetaan myös parhaillaan niin, että oikean ihmisen sijasta osaa asiakkaista palveleekin botti. Eli jos saat edes etänä ihan oikean henkilön langan/ruudun päähän kiinni, niin hyvä.

 

t. Sosionomi

Kun olin koulussa 80-90 luvulla, ei meillä koulussa ollut psykologia. Tai jos olikin niin hyvin oli piilotettu kun en 9 vuoden aikana tiennyt kuka hän olisi ollut.

Yläasteella oli kuraattori, vielä tänäkään päivänä en tiedä mikä hänen virkansa oli? Ei ainakaan oppilaiden kanssa ollut missään tekemisissä.

Opinto-ohjaajakin oli, hän veti joskus ysillä "OPO" - kurssin ja sitten kerran juteltiin että "mitä haluat tehdä isona? ja katseltiin toisen asteen oppilaitoksia kirjasta.

Terkkari oli yläasteella, melkein joka päivä saatavilla, jos halusit lintsata ja hakea saikkulapun.

Lääkärintarkastukset oli yläasteen aikana pari kertaa.

Miten ihmeessä me oikein selvittiin silloin?