Oletko mielestäsi hauska?
Deittipalstalla kaikki ovat huumorintajuisia ja hauskoja mutta kuinka moni on oikeasti hauska ja huumorintajuinen? Kun nämä hauskat ja huumorintajuiset tapaavat toisensa, he pitävät toisiaan tosikkoina ja tylsinä. Millaista yleensä hyvä huumorintaju ja hauskuus on? Onko oikeaa hauskuutta ja huumorintajua edes?
Kommentit (17)
Hallituksella näyttäisi olevan hyvä huumorintaju
Toinen asia myös minkä olen huomannut on se että ihmiset luulevat että sairas ei osaa vääntää sairaudestaan leikkiä. Olen huomannut tämän masennuksen sairastaneena kun puhuin hoitajalle hullusta, vitistä ym.
ap
Huumorintajuisuus ja huumorintuottamiskyky ovat eri asioita. Olin nuorempana huumorintajuinen hyvinkin, mutten en osannut tuottaa huumoria. Nyt selvästi vanhempana ja viisaampana, olen menettänyt suurimman osan huumorintajustani, tullut tosikoksi, mutta nykyisin osaan tuottaa huumoria, mitä en osannut silloin, kun olin vielä huumorintajuinen. Nykyään hallitsen tilannekomiikan eli tilannehuumorin, vaikka olen kovan luokan tosikko.
Jos on hulvaton ja nokkela, saako siitä av-palstalla erikseen kunniamaininnan?
[minä vaan kysyn]
No kyllä mua omat jutut ja ajatukset naurattaa, mutta en sanoisi itseäni hauskaksi. Muut on kyllä sanoneet, mutta en itse määrittelisi itseäni niin tai ylipäätään mieti asiaa itsessäni tai muissa sen kummemmin.
Vierailija kirjoitti:
Jos on hulvaton ja nokkela, saako siitä av-palstalla erikseen kunniamaininnan?
[minä vaan kysyn]
Arvosanan 5/5.
Jos pitää erikseen mainita, että on huumorintajuinen, ovat asiat aika huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on hulvaton ja nokkela, saako siitä av-palstalla erikseen kunniamaininnan?
[minä vaan kysyn]
Arvosanan 5/5.
5/5
Tietääkseni kukaan ei ole vielä kuollut nauruun seurassani, joten ilmaisestikään en sitten ole hauska.
Luin jutun breikkaajien päälakiin kehittyvistä pahkuroista ja pohdin, onko se se Breaking Point.
Minua ei ole koskaan sanottu hauskaksi tai huumorintajuiseksi. Koen itsekin olevani pääasiassa tosikko. Pelleilen ja sutkauttelen ehkä 1 % hereilläoloajasta. Ei niin vähäinen määrä ilottelua tee kenestäkään hauskaa 😄
Ne ihmiset jotka mainostavat omaa hyvää huumorintajuaan ovat osoittautuneet aina loppupeleissä hyvinkin tosikkomaisiksi ihmisiksi.
Mulla on aika pöhkö ja höpsö huumorintaju, ja ilkeys taas ei oo mun mielestä kovin hauskaa.
Kumppanin kanssa meidän pöhkö huumorintaju osuu hyvin yhteen, joten nauretaan päivittäin katketaksemme. Kaikkien ihmisten kanssa ei oo näin.
Eli kyllä, olen hauska niiden mielestä, joiden kanssa huumorintaju osuu yksiin, en kaikkien mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Huumorintajuisuus ja huumorintuottamiskyky ovat eri asioita. Olin nuorempana huumorintajuinen hyvinkin, mutten en osannut tuottaa huumoria. Nyt selvästi vanhempana ja viisaampana, olen menettänyt suurimman osan huumorintajustani, tullut tosikoksi, mutta nykyisin osaan tuottaa huumoria, mitä en osannut silloin, kun olin vielä huumorintajuinen. Nykyään hallitsen tilannekomiikan eli tilannehuumorin, vaikka olen kovan luokan tosikko.
Joo. Ilahtumisen kyky ja huumorin tuottaminen sulkee toisensa pois.
Jos on hyvällä tuulella niin ei ole kovin vitsikäs, jos on mieli maassa niin aivohikka iskee ja päätyy hekottelemaan itsekseen jollekin tyhmälle jutulle.
Hyvä huumorintaju on usein sanavalmiutta ja nopeaa reagointikykyä. Itse tykkään myös sarkasmista. Chandler Frendeistä on hyvä esimerkki.