Pelkään, että lapsemme pilaa elämänsä. Onko tämä yleistä?
Lapsi on vielä nuori. Asumme todella hyvällä lapsiperhealueella: Luontoa on paljon ympärillä, harrastusmahdollisuuksia on vaikka kuinka, ulkona on turvallista liikkua. Yritämme kannustaa ja näyttää esimerkkiä kaikkeen kehittävään harrastamiseen, mutta lasta ei kiinnosta muu kuin sisällä oleminen ja ruutujen käyttäminen.
Lapsi on aivan normaali, mukava ja älykäs, mutta pelkään millainen nuoruus ja aikuisuus hänelle tulee, kun yhtään minkään tekeminen ulkona on täysin vastenmielistä, samoin kuin lukeminen tai muu kehittävä tekeminen kotona. Ruutukiellot on meillä tietenkin käytössä, mutta siitäkään huolimatta lapsi ei suostu menemään ulos tai tekemään mitään hyödyllistä ja iloa tuottavaa. Mieluummin vain möllöttää tekemättä mitään.
Onko samaa ongelmaa muualla? Monet tutut lapset tuntuvat olevan paljon ulkona ja harrastavan liikuntaa.
Kommentit (27)
Miksi lapsi haluaisi vain mennä ulos, jos ei ole näytetty mitä kaikkea kivaa siellä voi tehdä?
Se on vähän kuin pyytäisi lasta menemään tyhjään tilaan istumaan ja viettämään aikaa.
Ap:n kuvaama tilanne voi olla huolestuttava, tai sitten ei.
Oma poikani ei lapsena pitänyt ulkoilusta. Omasta halustaan ei ollut ulkona lähes lainkaan. Ei myöskään juurikaan ollut kiinnostunut ohjatuista harrastuksista. Kotona oli paljon ja mieluiten tietokoneella. Sillä sitten tekikin kaikenlaista tosi nuoresta lähtien. Ohjelmoi, animoi, opetteli kieliä, luki uutisia jne. Kavereita on aina ollut mukavasti.
Opiskelee nyt tietotekniikkaan liittyvää alaa yliopistossa. Työpaikkakin löytyy. Kavereita on edelleen paljon, seurustellut on jo vuosia.
Hyvin siis minun mielestäni menee, vaikka ei pienenä juurikaan ulkoillut, nähnyt kavereita iltaisin tai käynyt ohjatuissa harrastuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Iän tietäminen olisi hyvä.
Kannattaa myös lukea ketju ennen vastaamista. Sieltä se ikä selviää.
Vierailija kirjoitti:
"ei suostu menemään ulos tai tekemään mitään hyödyllistä ja iloa tuottavaa"
Koittakaa ymmärtää, että nimenomaan EI ole hyödyllistä rakentaa 500 taloa ja sitten purkaa niitä ja rakentaa 500 uutta taloa. Se, mikä on ollut teidän vanhempienne nuoruudessa ja teidän nuoruudessanne "hyödyllistä", ei ole yhteiskunnan kehityksen kannalta uuden sukupolven "hyödyllistä". Heidän tehtävänsä on asuttaa sitä perustaa, minkä te olette rakentaneet, ja KEHITTÄÄ sitä. Ei juosta samaa rinkiä ja keksiä samaa pyörää uudestaan. Anna lapsen olla, ja tehdä omia juttujaan
Se pelaaminen ruudun ääressä tuhoaa kaiken rakennetun ja rakentaa rasvaisen hölmöläisen.
Mulla kans tuli mieleen tuo kaveriasia. Tai ehkä se kaveriporukka ei oo ihan hänen tyyppistään, mutta jonka kanssa hengaa vähän pakon sanelemana silloin tällöin. Mutta voin sanoa, että tuossa kohtaa ei kannata syrjäytyä, teini-iästä voi tulla silloin aika hlvetillistä. Hyvä että teillä on ruutuajat käytössä. Jotain mielekästä tekemistä/harrastus olisi hyvä olla, mutta ei se pakottaminenkaan auta. Ehkä enemmän kannustaisin ja rohkaisisin menemään lasta kiinnostaviin juttuihin mukaan.
Mitäpä jos ap viedään väkisin ulos ilman puhelintaan? Näyttäisi silloin edes mallia lapselleen.