En päässytkään elämässä oikein mihinkään
Ei työuraa, perhettä, omaa asuntoa, sosiaalista elämää, mainetta, rahaa eikä kunniaa. En ajatellut, että tässä kävisi näin.
N42
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Mitenkä ihmeessä on saanut puolet elämästään kuluun kun ei ole mitään saavuttanut. Tuntuu ihan uskomattomalta.
Jos vaikka sairastuu. Ja terveydenhuoltojärjestelmä on mitä on.
Elämän suunnan voi muuttaa vielä vaikka viidenkympin jälkeen, jos tahtoa löytyy. Varsinkin Suomen kaltaisessa maassa. Mutta tottakai se vaatii vahvaa omaa tahtoa.
Niin ja jos sitä mammonaa toivoo, niin sitten vaatii lisäksi onnea. Eläähän voi onnellisena vaikka ei olisi rikas.
Itse taas pidän itseäni suht onnekkaana, ollessani perheetön sinkkunainen. Mieleterveys haasteet nuoruudessa oli aikoinaan lottovoitto siinä suhteessa. Ainut mikä harmittaa on, että opinnot jäi puoli tiehen, utelias ja innokas olen kuitenkin lukemaan, joten itseopiskelua onneksi jonkin verran kuitenkin. Työelämä olisi luultavasti muovannut minut ihan erilaiseksi luonteeksi, jotenka en kaipaa päivätöitä. Asiat on suht hyvin, kun lopulta miettii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herää, olet jo perillä.
Missä?
No täällä 🙂
Sitä minäkin ihmettelen. Nopeasti on mennyt aika, päivät menee ihan yhdessä hujauksessa.
Ap