Neuvokaa miten saada kouluaamut sujumaan paremmin!
Lapsi meni ekalle ja kaikki aamut on ollut suorastaan hirveitä. Ensin häntä ei meinaa millään saada sängystä ylös, ja kun vihdoin nousee niin vain nuokkuu aamupalapöydässä, ei suostu syömään, saattaa itkeä että mitä tehdä kun sitten on koulussa nälkä jos ei syö (eikä siis edelleenkään saa syötyä), juoksee jonnekin piiloon kun pitäisi pukea, on kiukkuinen, ei saa puettua jne. Eli yhtä tuskaa ja taistelua. Sitten kun vihdoin jotenkin saan hänet raahattua sinne kouluun (saatan kävellen), niin menee kyllä mielellään ja koulussa viihtyy. Miten nämä aamut saisi helpommiksi? Olen yrittänyt aikaistaa nukkumaanmenoa, mutta ei nukahda silti yhtään aiemmin, eli siitä ei hyötyä ole. Lapsi itse sanoo syyksi, että on vain niin kauhean väsynyt, että itkettää vain eikä saa tehtyä mitään. No kouluaamut on aikaisia! Paljon aikaisempia kuin eskariaamut oli. Mutta kun ei kerran millään nukahda aiemmin, niin en enää tiedä mitä tehdä ettei kaikki aamut olisi yhtä tuskaa ja itkua.
Kommentit (74)
Voisiko kulkea jonkun kaverin kanssa matkat? Motivoisiko se liikkeelle?
Tuleeko lapselle seuraamuksia hankalista aamuista? En nyt mitään rangaistusta tarkoita vaan syy-seuraussuhteen ymmärtämistä. Nuo ikävuodet 7-10 on mielestäni parhaita kun lapset on jo osaavia eikä mikään vaihe päällä. Puhuminen auttaa.
Lapsi nukkumaan aikaisemmin ja se pitää opettaa. Aivoille. Eli tarkat rutiinit päiviin, etenkin iltapäivästä lähtien ja aina samat rutiinit. Kun rutiineja toistaa noin kolmen kuukauden ajan, niin aivot tottuu uuteen normaaliin ja nukkumaanmenokin helpottuu sitten.
Meillä vähän samanlainen tilanne. Lapsi on ollut aina iltavirkku ja luontainen yöunirytmi pienestä lähtien n. 22-9. Muutenkin tarvitsee siirtymiin aikaa. Kotivuosina tuosta ei ollut erityisemmin haittaa, mutta töiden ja päiväkodin alkaessa koko rytmiä piti aikaistaa parilla tunnilla. Kesti kauan oppia uuteen, niin lapsella kuin meillä vanhemmillakin. Meillä parhaiten on auttanut se, että lapsi herätetään vähintään tuntia ennen lähtöä. Mieluiten hieman tuotakin aiemmin, jotta hän saa herätä rauhassa. Sängystä nousee nopeasti, mutta sen jälkeen leikkii, katsoo hetken Pikkukakkosta tms. ja vasta sitten alkaa aamupalat ym. aamutoimet.
Liisa Keltikangas-Järvisellä on hyvä kirja Temperamentti ja koulumenestys, jossa kerrotaan temperamenttipiirteistä. Hitaasti lämpeävällä temperamentilla varustettu ihminen ei ole laiska tai tottelematon, vaan hänen koko keho ja mieli toimii hitaammin kuin nopeatemperamenttisella. Kiireessä hitaampi alkaa protestoida, jotta saa aikaa valmistautua siirtymään. Kun saa riittävästi aikaa, protestoinnille ei ole tarvetta ja kaikki sujuu hyvin. Koen oman lapseni olevan tällainen. Ehkä sinunkin on. Hyvä ja taitava kaveri, joka tarvitsee paljon aikaa, jotta saa herätä uuteen päivään rauhassa ja hyvillä mielin. Suosittelen siis kokeilemaan aikaisempaa herätystä, ja jos on aikaa lukea, niin tuo on tosi hyvä kirja. Tsemppiä! :)
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä viikonloppuna sama rytmi kuin arkena? Se helpottaa, kun herätys ja aamupala on aina samaan aikaan.
Se nyt yhtä hlvettiä olisi, jos ei edes viikonloppuina saisi elää luontaisen rytminsä mukaisesti. Minulle olisi opettajana unelmaa, jos saisin herätä joka päivä kympiltä ja mennä yhteentoista töihin. Se olisi myös ihan mahdollista sikäli, että klo 11-15 päivittäin tulisi 20 viikkotuntia ja kyllä minä siinä saisin tuntini pidettyä. Rehtori vain on niin kämmä, että ei kykene tekemään minulle sellaisia lukujärjestyksiä, vaikka olen joka vuosi pyytänyt (vastaavasti on useita opettajia, jotka olisivat onnellisia, jos saisivat pidettyä tuntinsa päivittäin klo 8-12). Siksipä minun pitää joka aamu nousta puoli seiskalta, että ehdin kahdeksaksi töihin. Siinä on sitten pakko nukkua työpäivän perään tunti, pari. Onneksi viikonloppuna ja lomilla saa herätä niin myöhään kuin haluaa.
Lapseni on myös illanvirkku. Hän on vauvasta asti mennyt nukkumaan vasta puolenyön aikaan. Aamuheräämiset ovat olleet yhtä tuskaa, mutta saan hänet ylös seiskalta, ja silloin lasta odottaa valmis aamupala. Hän kulkee mukanani kouluun, joten onneksi voimme lähteä siinä varttia vaille kahdeksan, ja lapsi ehtii laittaa vaatteet ylleen, pestä hampaat ja nakertaa edes puolikkaan leivän väkisin. Itsekin vetelen aamupalan väkisin, koska ei siinä nukuksissa oikeasti ole nälkä, mutta tiedän, että muuten kuolen nälkään kymppiin mennessä. Meillä koulussa syödään vasta kahdeltatoista. Iltaisin saan lapsen nukkumaan viimeistään yhdentoista aikaan, jolloin hänelle tulee kahdeksan tunnin yöunet. Viikonloppuna hän nukkuu kellon ympäri.
Minkäs sille mahtaa, että maailma on aamuvirkuille tehty.
Juuri tuollaiseksi lapsiperhearki on mennyt, kun nykypäivän vanhemmat eivät enää halua rangaista lapsiaan. Lasta ei saada tottelemaan edes yksinkertaisissa asioissa. Vanhemmat ovat lähes avuttomia jos lapsi päättää tehdä tenän.
Luin 5 riviä. Et ole kasvattanut häntä ollenkaan.
Tuon ikäinen käyttää herätyskelloa, syö itse muroja ja kävelee bussipysäkille.
Ämpärillinen kylmää vettä lapsen niskaan niin kyllä herää ja nousee sängystä.
Olen itse iltavirkku, mutta elän aamuvirkkuna. Yksi neurologi aikoinaan sanoi, että ihminen voi muuttaa omaa rytmiään, jos tarve on. ALoin noudattaa hänen oppejaan ja opin minäkin sitten aamuvirkuksi. Toisinaan oma keho ottaa takaisin ja elän välillä lyhyemmillä yöunilla, mutta toimii se. Lapsena kun oli pakko raahautua kahdeksaksi kouluun, niin onnistui sekin. Olin kyllä sitten pari ekaa tuntia aina unisena, mutta olinpahan koulussa. Pillittäminen kouluun menosta olisi ollut varsin turhaa ja lapsellista, pinnaamisesta sai (muistaakseni kolme myöhästymistä) jälki-istuntoa, jolloin sitten piti lukea niitä aineita, joiden tunnilta pinnasi (mielestäni tosi hyvä systeemi oli). Nykylapsia pidetään liikaa pumpulissa eikä vanhemmat enää osaa opettaa lapsiaan edes ukkumaan, kuten aloittajankin tekstistä näkee.
Lapsen saa oikeasti nukkumaan aikaisemmin, mutta vanhempien pitää itse omaksua myös sitä varten uusia rutiineja ja joskus vahemmat itse ovatkin sen vuoksi syypäitä lapsen ongelmiin: kun ei haluta omaksua uusia rutiineja, koska vanhemman itsensä pitää myös opetella ne.
lapsen aamuheräämistä voi auttaa myös ns. sarastusvaloilla, tai kirkasvalolampulla, tai vaikka laittaa raiota, musiikkia tai tekevisiota päälle hyvissä ajoin ennen heräämistä, niin lapsi voi näin sitten herätä pehmeästi pikkuhiljaa eikä tarvitse hypätä suoraan sängystä ylös virkeänä (tuolta se voi tuntua iltavirkusta lapsesta aamuisin)
Vierailija kirjoitti:
Meillä kun lapset oli ekaluokkalaisia, niin heidän tehtävä oli ihan itse tehdä aamianen, syödä ja lähteä kouluun ajoissa! Ei kotona ollut ketään heitä passaamassa!
Niin tämä voisi toimia. Meillä lapsi venkoilee kouluun lähtöä kun joku on päälle päsmäämässä kokoajan. Kun hoitaa itsenäisesti hommat niin sujuu paremmin.
1. Omat aamutoimet ensin, sillä aikaa lapsen makuuhuoneen ovi jo auki ja himmeästi valoja päälle.
2. Lapsi herätetään YouTubesta hänen lempilauluansa soittaen.
4. Tarvittaessa vanhempi pukee vaatteet lapselle ja pesee hampaat.
5. Aamupala on tarjolla, mutta ei sitä voi pakottaa syömään. Reppuun voi tosiaan vaikka jonkun juotavan jugurtin laittaa mukaan.
6. Ei TV:tä tai muuta ruutua missään vaiheessa aamulla, se pistää aivot aivan jumiin.
7. Riittävästi(!) aikaa, jotta kenelläkään ei mieli ala kiristymään vaan tunnelma pysyy mukavana ja rauhallisena.
Nämä toimii joskus meillä... :) Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
1. Omat aamutoimet ensin, sillä aikaa lapsen makuuhuoneen ovi jo auki ja himmeästi valoja päälle.
2. Lapsi herätetään YouTubesta hänen lempilauluansa soittaen.
4. Tarvittaessa vanhempi pukee vaatteet lapselle ja pesee hampaat.
5. Aamupala on tarjolla, mutta ei sitä voi pakottaa syömään. Reppuun voi tosiaan vaikka jonkun juotavan jugurtin laittaa mukaan.
6. Ei TV:tä tai muuta ruutua missään vaiheessa aamulla, se pistää aivot aivan jumiin.
7. Riittävästi(!) aikaa, jotta kenelläkään ei mieli ala kiristymään vaan tunnelma pysyy mukavana ja rauhallisena.
Nämä toimii joskus meillä... :) Tsemppiä!
Pahoittelut virheellisestä numeroinnista... -edellinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työllisty ja opeta esimerkillä että velvollisuudet ja vastuut on hoidettava. Miten lapsesi niitä voi oppi kun itse hyvänä esimerkkinä että vastuita ja velvollisuuksia ei tarvi kantaa ja aina voi vain vaatia muilta etuja itselleen
En oikein tiedä mitä nyt tarkoitat etujen vaatimisella ja vastuun välttelyllä. Kyllä minä työssä olen, teen etätöitä kotona niin pystyn aamulla saattamaan lapsen kouluun ja iltapäivällä hakemaan iipeestä. Ap
Eikö isä voi aamutoimissa auttaa.
Enpä osaa neuvoa sen kummemmin. Samat ohjeet kuin muillakin, vaikka ei niistä mitään apua ollut. Meillä oli sama juttu lapsella koko kouluiän ja se oli hirveää. Voin sanoa, että yläkoulu oli yhtä painajaista. Sen ikäistä kun ei voi klo 20 pakottaa menemään nukkumaan. Jossain vaiheessa oli vahvat melatoniinit käytössä yms.
Sen voin nyt kertoa, että lapsonen nyt jo yli 20v ja pääsee nykyään klo 8 töihin. Ehkä teilläkin helpottaa.. Joskus.. Tsemppiä!!