Sanotaan, ettei raha tee onnelliseksi -

Rikkaat luulee, et köyhät valittaa vasiten. EN valittaisi, jos ois sitä rahaa...

Ja voi ostaa ruokaa ja nukkua yönsä, kun ei tarvitse joka sekuntia pohtia, että miten ihmeessä sitä selviää. Voi harrastaa monipuolisemmin liikuntaa ja käydä vaikka hierojalla eikä mikään yksittäinen taloudellinen paukku tuhoa kaikkea, joten niitäkään ei tarvitse pelätä.

Joo, sehän tekee onnelliseksi kun laskut on maksamatta ja kaupassa saa kulkea laskimen kanssa valikoiden halvimpia tuotteita ettei vaan budjetti ylity. Ja sitä kauhun määrää kun joku kodinkone tai auto päättää hajota. 

 

Kyllä niin moni ongelma on ratkaistavissa rahalla.

Kyllä. Rikkailla on vain hauskaa hokea että raha ei tuo onnea -sitä mantraa ne hokee..

Kyllä tulisin onnelliseksi jos jostain ilmestyisi tililleni edes muutama yllätystonni ettei tarvitsisi ihan joka kuukausi elää säästöliekillä ja yrittää saada kokoon rahaa niin silmälaseihin kuin suusta puuttuviin hampaisiinkin.

Raha ei tee onnelliseksi, mutta rahattomuus voi helposti tehdä onnettomaksi.

Juu, ei tuo välttämättä onnea, mutta turvaa tuo.

Raha ei sinänsä tuo onnea, mutta se tuo elämään turvaa ja varmuutta, jonka päälle sitä onnea voi rakentaa.

Vierailija kirjoitti:

Rikkaat luulee, et köyhät valittaa vasiten. EN valittaisi, jos ois sitä rahaa...

Montako euroa haluat?

Ei ole tässäkään yhtä oikeaa totuutta. Pelkkä raha ei tee ketään onnelliseksi. Mahdollisuuksia se antaa hoitaa elämänsä hyvin tai sössiä kaiken. Ainoa lohtu niillä onnettomilla on, että voi kuolla yliannostukseen omaan uimaaltaaseen eikä kadulle.

Vierailija kirjoitti:

Joo, sehän tekee onnelliseksi kun laskut on maksamatta ja kaupassa saa kulkea laskimen kanssa valikoiden halvimpia tuotteita ettei vaan budjetti ylity. Ja sitä kauhun määrää kun joku kodinkone tai auto päättää hajota. 

 

Kyllä niin moni ongelma on ratkaistavissa rahalla.

Ihminen on tosiaan köyhä tuloista riippumatta jos ei osaa budjetoida. Mikään määrä rahaa ei tule riittämään jos kuvittelet ettei tarvitse budjetoida mitään. Jos sinulle lyödään vaikka miljoona käteen, niin menet kauppaan hamstraamaan paskaa välittämättä hinnoista.

Opettele siis ensin vastuulliseksi rahankäyttäjäksi, sitten on jotain järkeä alkaa kartuttamaan varallisuutta.

Kuulun ylimpään tulodesiiliin. Ostan halvimpia tuotteita Lidlistä ja viimeksi ostamani vaate on vuosi sitten ostettu fleecehuppari Tokmannin kevätalesta. Ei tulisi mieleenkään mennä vain tuhlaamaan koska säästän mitä vain voin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tulisin onnelliseksi jos jostain ilmestyisi tililleni edes muutama yllätystonni ettei tarvitsisi ihan joka kuukausi elää säästöliekillä ja yrittää saada kokoon rahaa niin silmälaseihin kuin suusta puuttuviin hampaisiinkin.

"Muutama yllätystonni"

Montako tonnia? Väitän että jos tehdään mikroanalyysi sinun tuloista ja menoista, on siellä vaikka kuinka helvetisti turhia "pakollisia" menoja, joista kertyy vuodessa kevyesti muutama tonni.

Raha ei tuo onnea , köyhä on tyytyväinen vähäänkin . Näitä lohdutus viisauksia piisaa että jokainen tietää pysyä lestissään . 

Eihän se onnelliseksi tee, mutta antaa enemmän vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia omassa elämässä. Ja sellaisessa tilanteessa, kun tulee vakava sairastuminen ja tulot romahtaa pitkäksi aikaa, niin onhan se kiva, ettei kaiken muun lisäksi tarvii rahasta murehtia.

Jostain luin sellaisen neuvon, että raha-asioita kannattaa miettiä sen verran, ettei niitä tarvitse miettiä koko ajan. Jatkuva raha-asioista murehtiminen on kuormittavaa. Jos on paniikkimoodissa, niin ei siinä pysty keksimään mitään kikkakolmosia oman tilanteen parantamiseksi.

Lukemattomat kerrat "köyhien" rahankäyttö koostuu seuraavista "pakollisista" menoista:

Vähintään 2 suoratoistopalvelua, yksi äänikirjapalvelu jota ei kuunnella, osamaksusohva, osamaksuälypuhelin, osamaksutabletti, osamaksuläppäri, osamaksutakki, kallein mahdollinen kuntosalijäsenyys jota ei käytetä, kaupassa käydään kalleimmassa k-supermarketissa ja maitoa juodaan Valion tölkistä. Sitten kun ollaan niin köyhiä, hemmotellaan itseään päivittäin ties millä tuhuuksilla ja herkuilla.

Se määrä absoluuttista paskaa mihin hassataan rahat on jotain aivan käsittämätöntä. Sitten luullaan että vähänkin varakkaammat hassaavat rahansa samalla tavalla, ja että he ovat onnellisia kun kattavat nuo "pakolliset" menot. Ei mene noin. Varakkaammat ihmiset eivät osta turhaa paskaa heti kun raha tulee tilille. Se budjetoidaan ja menee säästöön. Se ei mene uudenkarheaan kulutuselektroniikkaan millä pelataan Candy crushia, eikä se mene suoratoistopalveluihin joita kukaan täysjärkinen ei katso.

Nuorena aikuisena viime vuosisadan lopulla säästettiin esim. sohvarahat ja sitten vasta ostettiin . Jos rahaa ei ollut oltiin siihen asti ilman kun oli säästetty . Kaipaan noita aikoja , kaikkea ei saanut heti ja oltiin onnellisia kun jotain sai hankittua , nythän on kirpparit ja muut mistä saa tosi edullisesti. 

Raha itsessään ei tee onnelliseksi. Se mahdollistaa monia eri asioita, joista useat tekevät onnelliseksi. Esimerkiksi rahalla voi vuokrata asunnon tai ostaa talon. Rahalla voi ostaa asuntoon tai taloon sängyn, ruokaa ja maksaa lämmityslaskun. Ihminen on onnellisempi saadessaan nukkua sängyssä kylläisenä lämpimässä (tai sopivan viileässä, mistä nyt kukin tykkää) sisätilassa kuin yrittäessään nukkua nälissään kylmässä rappukäytävässä.

Raha tuo myös perusturvallisuuden. Riittävän rikkaan ei tarvitse murehtia ruoan riittävyyttä tai sairastumisen vaikutuksia talouteen, vaan voi tehdä jotain mielekkäämpää ja olla siten onnellisempi ja vähemmän stressaantunut.

Vierailija kirjoitti:

Raha itsessään ei tee onnelliseksi. Se mahdollistaa monia eri asioita, joista useat tekevät onnelliseksi. Esimerkiksi rahalla voi vuokrata asunnon tai ostaa talon. Rahalla voi ostaa asuntoon tai taloon sängyn, ruokaa ja maksaa lämmityslaskun. Ihminen on onnellisempi saadessaan nukkua sängyssä kylläisenä lämpimässä (tai sopivan viileässä, mistä nyt kukin tykkää) sisätilassa kuin yrittäessään nukkua nälissään kylmässä rappukäytävässä.

Raha tuo myös perusturvallisuuden. Riittävän rikkaan ei tarvitse murehtia ruoan riittävyyttä tai sairastumisen vaikutuksia talouteen, vaan voi tehdä jotain mielekkäämpää ja olla siten onnellisempi ja vähemmän stressaantunut.

Rikkaat nimenomaan pelkäävät sairastumista koska sen vaikutus talouteen on massiivinen.

Köyhät vakavissaan kuvittelevat että varakkailla ihmisillä pankkitili on jokin pohjaton kaivo. No eipä ole. Varallisuus on kiinni sijoituksissa.

Minulla on ihan tarpeeksi rahaa, en väitä olevani rikas mutta eritttäin hyvin toimeentuleva.  Terveyttä en kuitenkaan millään rahalla voi ostaa, oli sitten miten huippulääkäri tahansa. On sairauksia joita ei voida parantaa, vain oireita vähentää ja elämää pidentää  tietyssä määrin.  Hoidoilla ja lääkkeillä on omat sivuvaukutuksensa jotka eivät todellakaan aina ole mukavai. Tai ei siis koskaan.

Muuta ei voi kuin toivoa että olisi vielä mahdollisuuksien rajoissa siedettävää elämää mahdollisimman paljon jäljellä sillä rakastan elämää.  En ole rahoistani onnellinen sillä ne eivät terveyttäni takaisin tuo, ja se olisi tärkeintä elämässäni.  Toki olen tyytyväinen ettei taloudellisia huolia ole. 

Nykyajan ihmiselle kun raha on jumala ja jokin onnen ja autuuden tuoja eivät tajua eivätkä ymmärrä että se jumala ei suinkaan pysyt pelastamaan kun karu totuus iskee. Sairaus tai vamma joka vie elämästä valtavan osan.  Kivut joita ei saada pois ja jos saadaan niin lääkkeitten sivuvaikutukset on sitten oma lukunsa. 

Ilman muuta raha on tärkeää  mutta rikkaus ei ketään pelasta kun elämä oikein iskee rautanyrkillä.  Se että on ruokaa pöydässä tarpeeksi joka päivä,  on lämmintä ylle ja koti.  Saa katettua normaalin elämän normaalit kulut ja hieman ylitse että voi nauttia joskus jostain ylimääräisestä, se on täysin riittävää.  Iso rahakasa takapuolen alla ei paljon lämmitä kun  elämän perusasiat kuten terveys pettää.

"Raha ei ratkaise ongelmia, mutta se ratkaisisi rahaongelmani." Tämä on se asia mitä varakkaat eivät ymmärrä.

On eri asia olla "köyhä", tuhlata kaikki rahat joka kuukausi ja sitten itkeä loppukuukausi ettei ole enempää rahaa tuhlata.

Ja sitten on eri asia olla köyhä, siis KÖYHÄ köyhä. Kun joutuu laskemaan senttejä että mitä saat ostettua ruuaksi kaupasta. Kun joutuu miettimään jatkuvasti rahaa ja maksamattomia laskuja. Kun minä en ansaitse näitä asioita, joita toiset ostelevat huolettomina, edes miettimättä asiaa.

Melkein 15 vuoden köyhyyden jälkeen voin sanoa, että KYLLÄ, RAHA RATKAISI ONGELMANI. Koska suurin osa ongelmistani johtui rahan puutteesta. Ei se onnelliseksi tee, mutta nyt minulla on mahdollisuus onneen.