The Substance leffa
Leffa ei ollut pelottava, mutta sellaiselle, joka ei ole tottunut ällöttävään kehokauhuun ja isoihin veriroiskeisiin ja ääriväkivaltaan, se voi olla aika kuvottava kokemus. Itse olen niin tottunut sellaiseen, että lähinnä naureskelin elokuvan gorelle.
Mikä tärkeämpää oli elokuvan sanoma. Misogyyninen setämiesten hallitsema Hollywood-systeemi, jossa naiset arvotetaan ulkonäön ja nuoruuden perusteella. Ja sitten kun nainen tekee kaikkensa pysyäkseen nuorena ja hyvännäköisenä, se toimii hetken. Substanssi voi olla mitä vain, botoksia, leikkauksia, Ozempicia... Ja sitten kun jo tarpeeksi hyvännäköinen nainen haluaa vetää homman överiksi, hän muuttuu hirviöksi.
Tämä on nähtävissä miten monia Hollywood tähtiä kohdellaan: hyi, tuo tyyppi on laittanut liikaa täyteaineita, ei ole enää se sama ihminen... näyttää hirviöltä. Kauheeta minkä näköinen.
Kun yrittää kaikkensa ollakseen nuoren ja kauniin näköinen ja sitten se menee överiksi, koko ihminen lytätään täysin, vaikkei se ole tämän yksilön vika. Hän haluaa vaan pysyä messissä mukana.
Kauneusihanteiden mukana pysyminen tehdään täysin mahdottomaksi ja seksistiset, limanuljaska-miehet määrittää markkinat. Leffa on täynnä symboliikkaa joka liittyy kauneusoperaatioihin ja yhteiskuntamme naisvihaan ja ikärasismiin. Kaikkein eniten ja koskettavimmin se pureutuu naisten omaan itsevihaan, jonka nämä saavuttamattomat ihanteet luovat.
Elokuva on siinä mielenkiintoinen, että siinä on sekä sydäntäsärkeviä surullisia kohtauksia että megahauskaa bodyhorroria. Loppujen lopuksi se pistää miettimään.
Se on mys todella kauniisti ja tyylikkäästi kuvattu ja siinä on viitteitä moniin klassikoihin, kuten Kubrickin leffoihin, Stehen Kingiin, Kärpäseen, Carrieen jne jne. Se on tavallaan kunnianosoitus kauhugenrelle samalla kun se on yhteiskunnallista kritiikkiä.
Kommentit (11)
Aiheena kiinnostaa mutta verellä ja ruumiinkappaleilla mässäily on ehdoton turn off elokuvissa(kin). Olisko sun mielestä elokuvan voinut tehdä jotenkin vähemmän veriseen tyyliin tehoa menettämättä?
Vierailija kirjoitti:
Musta se oli ällöttävä ja osoitteleva. Lähinnä pisti miettimään, miksi naiset itse alistuu ja ylläpitää tota järjestelmää. Miehet oli ihan statisteja, ääliǒitä toki nekin.
Eikä kyllä koskettanut tai liikuttanut tai naurattanut yhtään. Lähinnä haukotutti.
HS toimittaja Lotta Mikkilän kurkkuun nousi oksennus kolmesti. Ei tietenkään noussut, mutta noin hän kirjoitti. Hän järkyttyi esimerkiksi siitä, että tavalliset hampaat eivät ole kemiallisesti valkaistuja, vaan niissä voi olla kellertäviä värejä.
Ap millä tavalla ne miehet vihasi naisia kun ne piti sen päähenkilön vetämässä jumppashowta vaikka oli jo parhaat päivät nähnyt? Minusta elokuva kuvasti nuoruuden ihannoinnointia.
Vierailija kirjoitti:
Aiheena kiinnostaa mutta verellä ja ruumiinkappaleilla mässäily on ehdoton turn off elokuvissa(kin). Olisko sun mielestä elokuvan voinut tehdä jotenkin vähemmän veriseen tyyliin tehoa menettämättä?
Elokuva halusi trollata väritukkaista intellektuellina itseään pitävää katsojaa joka siinä vaiheessa on nyökytellyt tyytyväisenä ymmärrettyään sanoman että, pinnallisuus paha.
Haluaisin katsoa elokuvan mutta en tiedä pystynkö siihen.
Mahtava leffa, tykkäsin kovasti. Näin keski-ikäisenä naisena hyvinkin osuva ja puhutteleva. Bodyhorror oli vain tyylikeino, joka minusta sopi aiheeseen kuin nakutettu, vaikka en normaalisti olekaan kyseisen lajityypin ystävä.
Haluaisin nähdä elokuvan mutta en tiedä uskallanko. Voisiko joku spoilata sen verisimmän kohtauksen niin ei tulis yllätyksenä?
Se oli hyvä! Ei yhtään pelottava, ehkä ällöjä kohtauksia, vähln niinkuin Alienissa.
Oli muuten huonoin leffa minkä oon nähnyt
Musta se oli ällöttävä ja osoitteleva. Lähinnä pisti miettimään, miksi naiset itse alistuu ja ylläpitää tota järjestelmää. Miehet oli ihan statisteja, ääliǒitä toki nekin.