Miksi lapsi pitää raahata väkisin muskariin?
Kertokaa nyt joku, kun minä en osaa ymmärtää.
2-vuotias käy sinnikkäästi muskaria äitinsä kanssa, ja joka ikinen kerta käynti menee tappeluksi, ja yhä useammin he lähtevät kesken pois. Miksi lasta pitää sinne väkisin raahata, vaikka lapsi ei ilmiselvästi nauti siitä? Eihän muskari ole mikään pakollinen paikka, joten miksi kiusata lasta aivan turhan takia? Ja tää lapsi käy jo kolmatta vuotta muskarissa. Eikö äiti voisi tuossa ajassa jo uskoa, että muskari ei ole sen lapsen juttu. Onhan maailmassa muitakin harrastuksia, jos jotain on pakko harrastaa!
Kommentit (6)
vaikka en kyllä ymmärrä minäkään miksi väkisin raahata, jos homma ei vaan luonnistu. Ehkä äti käykin muskarissa itsensä vuoksi?
Ensin oli vauvamuskarissa, sitten 1-vuotiaissa, nyt alkoi 3. muskarivuosi 2-vuotiaiden ryhmässä.
Sitähän nuo muskarit, perhekerhot ja vauvauinnit just on. Ei kai ne vauvat mitään harrastuksia tarvi, mutta äidit tapaavat toisiaan.
Ja tässä tapauksessa nyt ei varsinkaan ole siitä kyse, että lapsi haluaisi harrastaa. Säälittää vaan lapsi, kun äiti ei voi antaa jo periksi. (Ja olen tosiaan ihaillut minäkin äidin sitkeyttä)
ap
vaikka en kyllä ymmärrä minäkään miksi väkisin raahata, jos homma ei vaan luonnistu. Ehkä äti käykin muskarissa itsensä vuoksi?
äiti tapaa siellä tuttuja ja saa ehkä ainoan kerran päivässä jutella jonkun toisen aikuisen kanssa.
ihmettelyn aihe onkin, että kun on olemassa kaikkea muutakin - vauvajumppaa, vauvauintia, jne - niin miksi tämän energisen lapsen kanssa on suunnattava nimenomaan muskariin.
Olen kuitenkin varsin ymmärtäväinen, enkä missään nimessä halua kieltää ketään tulemasta, kun eihän minulla sellaista oikeutta olekaan, eikä asia oikeastaan minulle kuulu.
Mutta muut ryhmäläiset ovat mukisematta ja huumorilla jaksaneet nämä vuodet katsella ja kuunnella sitä melskettä, juoksemista ja parkua. Minusta olisi jo kohtuullista antaa muille ryhmässä muskarirauha. Mutta jos tämä äiti nyt edelleen aikoo jatkaa siellä, niin toki me jaksamme vielä hymyillä ja ihailla sitä vauhtia ja sinnikkyyttä, jotka löytyvät sekä lapsesta että äidistä.
ap
No joo. Pakottamisesta yleisemmin: ei kannatakaan pakottaa, mutta toisaalta ei kannata opettaa lapselle sellaistakaan asennetta, että kaiken voi jättää kesken tuosta vaan, kun sattuu kohdalle laiska olo.
Eli kannustaa voi, muttei pakottaa.