Onko aiemmin kevytyrittäjyyden kautta pystynyt myymään omavalmistamia tuotteita? Kevytyrittäjä kuulunut Tyel:in piiriin? Miksi tämä muuttui
Kysymys otsikossa.
Nykyään Yel:in piirissa kevytyrittäjätkin. Ei onnistu enää kevytyrittäjyyden kautta omavalmistamien tuotteiden teko ja myynti kuin hyvin rajoitetusti, mitä lukee ohjeistuksia kevytyrittäjäpaikkojen nettisivuilla.
Miksi muuttui?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Itse valmistettujen tuotteiden myynti on niin vaikeaa, ettei se käytännössä yksinyrittäjältä onnistu ollenkaan. On oltava CE-merkintää, tyyppihyväksyntää, vaatimustenmukaisuustodistusta, kemikaalitodistusta, materiaalien alkuperätodistusta, valmistuksen ISO-9001 mukaisuutta...
Eikä tarvitse olla. Pienimuotoista askartelua voi ihan hyvin myydä.siitä vaan villasukkia tekemään ja myymään. Riittää hyvin, että liität lankavyötteen sukkien mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse valmistettujen tuotteiden myynti on niin vaikeaa, ettei se käytännössä yksinyrittäjältä onnistu ollenkaan. On oltava CE-merkintää, tyyppihyväksyntää, vaatimustenmukaisuustodistusta, kemikaalitodistusta, materiaalien alkuperätodistusta, valmistuksen ISO-9001 mukaisuutta...
Eikä tarvitse olla. Pienimuotoista askartelua voi ihan hyvin myydä.siitä vaan villasukkia tekemään ja myymään. Riittää hyvin, että liität lankavyötteen sukkien mukaan.
Pannulaput ovatkin sitten jo henkilönsuojaimia ja niitä koskevat työturvallisuuslaissa asetetut vaatimukset kuumankeston, kulumisen kestävyyden, lämmönjohtumisen ym. osalta.
En usko että osa hankkii kaikelle mahdolliselle todisteita ja sertifikaateja. Mutta olisi hyvä tietenkin miettiä tuotteiden turvallisuutta tarkasti ja onko luomua, miten sitä voi tutkia nanotasolla tai labra. Myös ostajan pitää harkita mitä käyttää, ihan varmuuden varaksi. Ja ainesosaluettelot esille ja alkuperä. Jos siis löytyy se. Kaikki mitä syödään ja hengitetään on tosin tarkkaa tai jos on ihokosketus usein. Lapsille ei myrkkytuotteita, aikuinen voi myös puhdistaa kätensä välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse valmistettujen tuotteiden myynti on niin vaikeaa, ettei se käytännössä yksinyrittäjältä onnistu ollenkaan. On oltava CE-merkintää, tyyppihyväksyntää, vaatimustenmukaisuustodistusta, kemikaalitodistusta, materiaalien alkuperätodistusta, valmistuksen ISO-9001 mukaisuutta...
Eikä tarvitse olla. Pienimuotoista askartelua voi ihan hyvin myydä.siitä vaan villasukkia tekemään ja myymään. Riittää hyvin, että liität lankavyötteen sukkien mukaan.
Pienimuotoisella tuotannolla kun ei elä. Ammattimaisesti, että saisi elannon.
Vierailija kirjoitti:
Itse valmistettujen tuotteiden myynti on niin vaikeaa, ettei se käytännössä yksinyrittäjältä onnistu ollenkaan. On oltava CE-merkintää, tyyppihyväksyntää, vaatimustenmukaisuustodistusta, kemikaalitodistusta, materiaalien alkuperätodistusta, valmistuksen ISO-9001 mukaisuutta...
Tämäkin viellä kaiken muun vaikeuden, byrokratian, ym ym päälle.
Yel, yrittäjyyden vaatimukset, verotus, kiemurat yms sekä riskit.
Olisiko Kansalaisaloitteen paikka kevytyrittäjyyden suhteen; takaisin esim. sellainen malli, kuten se oli aikoja ennen nykyistä mallia
???
Onkohan päättäjillä muistissa ja tiedossa tämä muutos?
Voi että kunpa tulisi takaisin se malli kevytyrittäjyydestä, jossa onnistui omien tuotteiden myynti. Miksi se toimintamalli romutettiin?
Alv-huojennuksia ei tullut, mutta kirjanpito hoitui kevytyrittäjäpalvelun kautta.
Hallitus ja päättäjät: kuulolle ja pohtimaan ko. asian suhteen (ks. otsikko).
Nykyisellään jos meinaisi tehdä omaa tuotevalmistusta ja myyntiä ammattimaisesti, niin taitaapa ainut mahdollisuus olla oma yritystoiminta. Moni jättää tekemättä, yritykseen kun liittyy aina riski.
Kevytyrittäjyysmallissa joka taannoin oli, oli riski paljon paljon pienempi. Helppokin kirjanpidon osalta. Oli Tyel. Ei ollut Yel.
Miten se siis ennen onnistui nykyistä paremmin, ap? - voisitko selventää.
Vierailija kirjoitti:
En usko että osa hankkii kaikelle mahdolliselle todisteita ja sertifikaateja. Mutta olisi hyvä tietenkin miettiä tuotteiden turvallisuutta tarkasti ja onko luomua, miten sitä voi tutkia nanotasolla tai labra. Myös ostajan pitää harkita mitä käyttää, ihan varmuuden varaksi. Ja ainesosaluettelot esille ja alkuperä. Jos siis löytyy se. Kaikki mitä syödään ja hengitetään on tosin tarkkaa tai jos on ihokosketus usein. Lapsille ei myrkkytuotteita, aikuinen voi myös puhdistaa kätensä välillä.
En usko, että minun ompelutyöt ja 3D-tulostukset vaatii moisia. EVA-vaahtomuovin ja worblamuovin kanssa tarvitsee joskus kuumailmapuhallinta. Jos yksin valmistan kotona tuotteita niin kuka valvoo onko minulla tulityökorttia?
Näiden tiimoilta olen aloittelemassa sivutoimisien tulojen hankinnan palkkatyön ohella. Pidän tulorajan YEL- rajan alla, koska en todellakaan ole aikeissa maksaa eläkettä enää palkkatyöni päälle tästä.
Aina yrittäjä on ollut yrittäjä. Yrittäjiä on paljon, onnistujia vain vähän.
Jep, enää et saa kevytyrittäjänä (eli ilman omaa Y -tunnusta) myydä valmistamiasi tuotteita. Pyöritin jopa verkkokauppaa omilla tuotteilla silloin kun vielä oli mahdollista, maksutapana oli tosin vain sähköpostilasku koska kevytyrittäjänä en saanut käyttöön maksu välittäjän palveluita.
En oikein ymmärrä miksi tämä muutettiin, palveluahan pystyy edelleen aivan samalla tavalla myymään kevytyrittäjänä.
Valmistan edelleen samoja tuotteita (jotka eivät tarvitse mitään sertifikaattije yms, tosin olen jokusen hommannut siitä huolimatta), mutta toimin osuuskunnan kautta. Kannattaa tutustua tähän vaihtoehtoon. Työosuuskunnassa olet palkansaajan asemassa, ja eläkettäkin kertyy.
Oma toiminimi on edelleen haavena, mutta saattaa jäädäkin haaveeksi, en pystyisi maksamaan Yeliä tuloistani. Sanokaa vaan että mene oikeisiin töihin, mutta olen kuitenkin tällä niche -toiminnallani elättänyt perhettä, ja samalla toteuttanut itseänikin. Ja maksanut niitä verojakin...
Vierailija kirjoitti:
Jep, enää et saa kevytyrittäjänä (eli ilman omaa Y -tunnusta) myydä valmistamiasi tuotteita. Pyöritin jopa verkkokauppaa omilla tuotteilla silloin kun vielä oli mahdollista, maksutapana oli tosin vain sähköpostilasku koska kevytyrittäjänä en saanut käyttöön maksu välittäjän palveluita.
En oikein ymmärrä miksi tämä muutettiin, palveluahan pystyy edelleen aivan samalla tavalla myymään kevytyrittäjänä.
Valmistan edelleen samoja tuotteita (jotka eivät tarvitse mitään sertifikaattije yms, tosin olen jokusen hommannut siitä huolimatta), mutta toimin osuuskunnan kautta. Kannattaa tutustua tähän vaihtoehtoon. Työosuuskunnassa olet palkansaajan asemassa, ja eläkettäkin kertyy.
Oma toiminimi on edelleen haavena, mutta saattaa jäädäkin haaveeksi, en pystyisi maksamaan Yeliä tuloistani. Sanokaa vaan että mene oikeisiin töihin, mutta olen kuitenkin tällä niche -toiminnallani elättänyt perhettä, ja samalla toteutt
Miten onnistuu tuotteiden valmistus ja myynti osuuskunnassa palkansaajana?
Verottajan ohjeet:
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48037/palkka-j…
Sehän menee siihen että jokainen omia tuotteitaan myyvä on pakotettu toimimaan jonkun monikansallisen toimijan kuten Etsy, Stanstore tms. kautta. Jotka tietenkin ottavat oman osuutensa jokaisesta kaupasta. Vapaata yrittäjyyttä, ainakaan pienimuotoista, ei ole enää olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Sehän menee siihen että jokainen omia tuotteitaan myyvä on pakotettu toimimaan jonkun monikansallisen toimijan kuten Etsy, Stanstore tms. kautta. Jotka tietenkin ottavat oman osuutensa jokaisesta kaupasta. Vapaata yrittäjyyttä, ainakaan pienimuotoista, ei ole enää olemassa.
Verottajalla on oma näkemyksensä siitä millaista toimintaa katsotaan ammattimaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, enää et saa kevytyrittäjänä (eli ilman omaa Y -tunnusta) myydä valmistamiasi tuotteita. Pyöritin jopa verkkokauppaa omilla tuotteilla silloin kun vielä oli mahdollista, maksutapana oli tosin vain sähköpostilasku koska kevytyrittäjänä en saanut käyttöön maksu välittäjän palveluita.
En oikein ymmärrä miksi tämä muutettiin, palveluahan pystyy edelleen aivan samalla tavalla myymään kevytyrittäjänä.
Valmistan edelleen samoja tuotteita (jotka eivät tarvitse mitään sertifikaattije yms, tosin olen jokusen hommannut siitä huolimatta), mutta toimin osuuskunnan kautta. Kannattaa tutustua tähän vaihtoehtoon. Työosuuskunnassa olet palkansaajan asemassa, ja eläkettäkin kertyy.
Oma toiminimi on edelleen haavena, mutta saattaa jäädäkin haaveeksi, en pystyisi maksamaan Yeliä tuloistani. Sanokaa vaan että mene oikeisiin töihin, mutta olen kuitenkin tällä niche -toi
Hyvin on onnistunut. Meitä on muitakin. Osuuskunnassa täytyy olla vähintään 7 henkilöä jotta se luetaan työosuuskunnaksi, ja minä olen työsuhteessa osuuskuntaan, en siis yrittäjä. Osuuskunta saa palkasta oman provision.
Hoitiko "joku muu" siis aiemmin eläkemaksut kevytyrittäjän puolesta?
Itse valmistettujen tuotteiden myynti on niin vaikeaa, ettei se käytännössä yksinyrittäjältä onnistu ollenkaan. On oltava CE-merkintää, tyyppihyväksyntää, vaatimustenmukaisuustodistusta, kemikaalitodistusta, materiaalien alkuperätodistusta, valmistuksen ISO-9001 mukaisuutta...