Onnellista loppuelämää

Lueskelin eilen kirjastossa maakuntien sanomalehtiä epressistä.

No, siinäpä sain taas eräästä jutusta huomata, miten onnellisia eräät saavat olla. Henkilöjuttu, jossa eläköitynyt rehtori kertoili kuinka ihanaa kaikki on. Rehtori on syntynyt v. -64, meitsi v. -61. Meitsi saa edelleen kärvistellä työvoimatoimiston velvoitehakujen kanssa! Mut siis rehtori jäänyt siis just hiljan eläkkeelle... Rahaa riittää ja elämä on ihanaa!

Noin se kohtalo kohtelee... Ja minä varmaan noin geenitaustalla eläisin vielä noin 30 v tästä päivästä eteenpäin... Pitänee ruveta ryyppäämään ja röökaamaan oikein urakalla!