Onko sopivaa lähteä juhliin läheisen hautajaisten jälkeen?
Kaveri pyysi mukaan juhlimaan syntymäpäivääni viikonloppuna. Tiedän kuitenkin että heillä on hänen isänsä hautajaiset samana päivänä. Eikö yleensä hautajaisten jälkeen oteta rauhallisemmin?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Harva lähtee hautajaisista bilettämään. On muistotilaisiuus ja yleensä LÄHIOMAISEN kuoltua halutaan ilta viettää yksin/läheisten kanssa. On myös käsite suruaika, johon ei istu bailaaminen heti kun hautajaisista pääsee.
Tosi moni lähti läheiseni hautajaisten jälkeen uuden vuoden juhliin. Hyvää tasapainoa hautajaisiin. Mikä ihmeen suruaika? Minä ainakin surin heti läheisen kuoleman jälkeen ennen hautajaisia. Siinä meni kuitenkin aikansa ennen kuin hautajaiset järjestettiin, kun oli ruuminavaukset ja kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinä olet sanomaan, miten kaverin pitää oma surutyönsä tehdä?
Suru ei ole työtä joka tehdään.
Silloinhan se pitääkin juhlia,ja olan takaa,varsinkin kun isoa perintöä pukkaa..
Hautasin kahdeksan vuotta sitten lapseni. Enpä olisi jaksanut lähteä hautajaispäivän päätteeksi baariin.
Kokemuksesta kerron,läheisen hautajaisten jälkeen menin iloisiin perhejuhlien ja omalla kohdalla se oli ihan väärä valinta . Itse olin itkuinen ja surullinen,varmaan pilasin olemuksellani juhlaa. Joten lähdin sieltä pois, ja mietin vuosien jälkeenkin miksi menin.
Kaverisi kaipaa sulta nyt sitä tukea. Ja tuki ei aina tarkoita että pidetään kädestä kiinni ja itketään vaan ihan hyvin voi vaikka juhlia yhdessä. Eikä kaikki kuolemaa edes sure sen ihmeemmin.
On ok. Älkää päättäkö muiden puolesta miten voi surra ja miten ei.
Vierailija kirjoitti:
Hautasin kahdeksan vuotta sitten lapseni. Enpä olisi jaksanut lähteä hautajaispäivän päätteeksi baariin.
??????
Vierailija kirjoitti:
On ok. Älkää päättäkö muiden puolesta miten voi surra ja miten ei.
Jotain rajaa
Voi kait sitä juhliin lähteä jos pystyy.
Jollekin se juhliin lähteminen voi olla selviytymiskeino. Näytetään itselle, että koko maailma ei ole romahtanut.
En lähtisi paheksumaan kenenkään päätöksiä, sillä jokainen suree omalla tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten?
Siskoni synttärit oli samana päivänä kun toinen vanhempamme oli kuollut yöllä tai aikaisin aamulla ja siskon eka huoli oli, että synttäreitä ei ainakaan peruta.
Ei kukaan pidä jotain synttäreitä surutalossa.
Olisiko kyseessä joku shokkireaktio. Ihmiset voivat silloin käyttäytyä hyvinkin oudosti.
Ei ole harvinaista, että ihmiset eivät ymmärrä tällaisia tapahtumia tuoreeltaan, vaan menee aikaa ennenkuin sen kuoleman oikeasti käsittää.
Mun isä kuoli 3v sitten eikä mulla ollut yhtään voimia hautajaisten jälkeen tehä mitään.
En silti sano mitä muiden on suotavaa ja sopivaa tehdä. Kunkin oma asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten?
Siskoni synttärit oli samana päivänä kun toinen vanhempamme oli kuollut yöllä tai aikaisin aamulla ja siskon eka huoli oli, että synttäreitä ei ainakaan peruta.
Ei kukaan pidä jotain synttäreitä surutalossa.
Olisiko kyseessä joku shokkireaktio. Ihmiset voivat silloin käyttäytyä hyvinkin oudosti.
Ei ole harvinaista, että ihmiset eivät ymmärrä tällaisia tapahtumia tuoreeltaan, vaan menee aikaa ennenkuin sen kuoleman oikeasti käsittää.
No jos lapsella on synttärit sovittu ja järjestetty ja esimerkiksi muualla asuva vanhempi kuolee niin ei kai niitä synttäreitä perua tarvi.
Läheisen kuoleman jälkeen suru voi kestää vuosia, joskus loppuelämän. On hyvä, jos välillä on jotain iloista ja mukavaa keventämässä oloa. Ja jokaisella on oma tapansa surra. Minua ahdisti miehen kuoleman jälkeen eniten yksin kotona. Muiden seurassa oli aina hetken helpompi hengittää.
Meillä on usein vielä hautajaisten ja muistotilaisuuden jälkeen illalla "peijaiset" lähisuvun kesken kun kerran ollaan koolla. Yleensä kosteahkot, muistellaan menneitä, myös vainajaa, päivitetään kuulumisia, syödään, juodaan ja yleensä on ihan mukavaa vaikka päivä onkin ollut surullinen.
Oikea kysymys on että minkälainen ystävä sinä oikein olet? Kaveria tuetaan just siten mitä hän tällä hetkellä tarvitsee. Vaikka se olisi hänelle lähteä vetämään kännit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten?
Siskoni synttärit oli samana päivänä kun toinen vanhempamme oli kuollut yöllä tai aikaisin aamulla ja siskon eka huoli oli, että synttäreitä ei ainakaan peruta.
Ei kukaan pidä jotain synttäreitä surutalossa.
Olisiko kyseessä joku shokkireaktio. Ihmiset voivat silloin käyttäytyä hyvinkin oudosti.
Ei ole harvinaista, että ihmiset eivät ymmärrä tällaisia tapahtumia tuoreeltaan, vaan menee aikaa ennenkuin sen kuoleman oikeasti käsittää.
Miksi aina yritetään selittää asioita shokilla? Ei kaikki ole läheisen kuoleman jälkeen shokissa.
En ota kantaa juuri tähän tapaukseen. Yleisesti ottaen voisi ajatella että jos jonkun isä on juuri haudattu, jossain on ehkä surwva puoliso, joka saattaisi kaivata tyttären tukea, keskustelua ja lohdutustakin. Mutta jokainen tekee mitä tekee.
Ei kukaan pidä jotain synttäreitä surutalossa.