Ketään ei oikeasti kiinnosta mitä ongelmanuoret ja -lapset törttöilevät
Näiden lasten vanhemmat joko vain heittäytyvät avuttomiksi ja väittävät etteivät voi jälkikasvulleen mitään tai sitten saavat raivokohtauksen, jos joku kehtaa edes vihjaista, että heidän pikku kultamussukkansa olisi tehnyt jotain rikollista tai muuta pahaa.
Ja opettajat ja muut ohjaajat ja viranomaiset piiloutuvat lakien ja sääntöjen ja vaitiolovelvollisuuden taakse väittäen, että he eivät voi (tai halua) tehdä asioille yhtään mitään. (Lait ja säännöt ovat tunnetusti asia, joita ei missään nimessä saa ikimaailmassa muuttaa)
(Ai niin, ja sitten tulee joku julistamaan mediaan, miten suurin osa lapsista ja nuorista on kunnollisia, ja tämähän on luonnollisesti täysin (teko-)pätevä syy siihen, että rikollisten ongelmanuorten tekemisiin ei tarvitse puuttua millään tavalla)
En minäkään olisi alaikäisiä mihinkään vankilaan laittamassa, mutta ei tämä nykymallikaan, jossa alle 15-vuotiaat oppivat, että saat vaikka tappaa jonkun ilman, että sinulle koituu siitä minkäänlaisia seurauksia, vaikuta oikein hyvältä
Ihmettelin samaa omassa nuoruudessani. Yleensä ongelmanuorista kasvoi ongelma-aikuisia elleivät sitten kuolleet jo nuorina. Silloin ajateltiin että törttöily kuului nuoruuteen ja sitten aikuisena jää pois. Samat ongelmat olivat vanhempien kanssa silloinkin. Kukaan ei ottanut vastuuta, eikä kukaan halunnut ottaa vastuuta. Poliisi kävi juttelemassa ja siinäpä se. Jos kotiolot olivat pahat lapsi siirrettiin koulukotiin. Ongelma ei yleensä parantunut samankaltaisten joukossa.